Armas Toivo Tarvas (sukunimi aikaisemmin Dahlman; 24. maaliskuuta 1883 Helsinki – 10. joulukuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Tarvas käytti myös salanimiä Harri Kangas, Janne Kreivilä, Otto W. Siilivaara ja T.T-s. [1][2][3]
Toivo Tarvaksen vanhemmat olivat muurari Frans Fredrik Dahlman ja Amanda Helenius. Hänen ottoisänsä oli senaattori Ossian Wuorenheimo. Tarvas pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1904 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1912 ja maisteriksi 1916. Tarvas teki opintomatkoja Skandinavian maihin, Saksaan, 1909–1910 Italiaan ja 1912 Pariisiin.[4][5][2][3]
Tarvas toimi aluksi teatterialalla ja oli apulaisjohtajana Tampereen Teatterissa ja teatterinjohtajana Turun suomalaisessa teatterissa sekä Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsenenä 1916–1924. Hän oli sitten Kustannusosakeyhtiö Ahjon johtokunnan jäsenenä 1918–1920, Nykyaika-aikakauslehden päätoimittajana 1918–1919 ja liikelehti Ilmarisen päätoimittajana 1920–1922. Hän oli myös maaseutulehtien kirjallisuus- ja taidekirjeenvaihtajana ja avusti pääkaupungissa ilmestyneitä lehtiä. Tarvas oli Suomalaisen Kirjakaupan osastonjohtaja 1925–1930 ja hän toimi myös vakuutusalalla.[5][6][3]
Tarvas julkaisi useita kertomus- ja novellikokoelmia (Kohtalon tuulissa, Häviävää Helsinkiä, Helsinkiläisiä, Kadun lapsia) joissa kuvattiin elämää 1900-luvun alun Helsingissä. Hän käytti näissä kirjoissaan myös Stadin slangia.[4] Hänen esikoisteoksensa, helsinkiläisnäytelmä Isä ja tytär esitettiin Kansallisteatterissa 1908. Näytelmä herätti huomiota realistiselta paikallisvärityksellään. Tarvas julkaisi sitten ylioppilasromaanin Eri tasoilta vuonna 1915 ja novellikokoelman Häviävää Helsinkiä vuonna 1917. Hän julkaisi salanimellä Janne Kreivilä Suomen sisällissotaan sijoittuneen romaanin Velisurmaajat ja sen jälkeen vielä novellikokoelmat Helsinkiläisiä ja Kadun lapsia sekä pari nuortenkirjaa. Viimeisinä vuosina Tarvas ei enää julkaissut mitään vaan toimi lehti- ja kirjakauppa-aloilla.[2]
Toivo Tarvas oli naimisissa 1916–1922 lasten- ja nuortenkirjailija Aili Somersalon kanssa.[4] Toivo Tarvas kuoli pitkällisen sairauden jälkeen joulukuussa 1937.[7][2][3] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[8]
| ||||||||||
