Tämä artikkeli kertoo riskistä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Indonesian Jakartan slummi.

Uhalla tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan. Hasardimaantiede tutkii ihmisen ja hänen toimiensa taloudellisia uhkia alueellisesti.

Voidaan olettaa, että hasardi on ihmisen tietoinen riskinotto: ihminen toiminnallaan ottaa riskejä, joissa on luonnostaan epävakaat olosuhteet, mutta myös (taloudellisia) etuja. Kullakin alueella on riskin vastapainona vaihteleva määrä ihmisen elinmahdollisuuksia parantavia luonnonedellytyksiä ja luonnonvaroja.

Uhkien luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heikko jää on yleinen luonnon uhka.

Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen luokkaan:

  1. luonnon uhat
    • luonnononnettomuudet ja muut luonnon uhat, joita ihminen useimmiten ei pysty poistamaan eikä estämään
  2. luonnon tapahtumat, joita ihminen toiminnallaan edistää
  3. ihmisen aiheuttamat uhat

Toisaalta uhat voidaan ryhmitellä yksityiskohtaisemmin:

Uhkissa on suuria eroja. Eri riskitekijöitä voidaan yrittää suhteuttaa luomalla uhkaprofiileja, joissa arvioidaan esimerkiksi ilmiön yleisyyttä, ennustettavuutta, voimakkuutta, varoitusaikaa, kestoaikaa, vaikutusalueen laajuutta, esiintymistä jne. ko. alueella. Tyypillisesti rajaehdot ongelmien ennaltaehkäisylle määräytyvät käytettävissä olevista varoista: mahdollisen onnettomuuden kustannukset suhteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käytettäviin varoihin (vertaa hyötyfunktio). Siten onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin erilaisia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa, samoin kuin mahdollisten uhkien määrä ei ole suoraan verrannollinen maan kehittyneisyyteen.

Uhkatyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Endogeeniset uhat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Augustine-tulivuori Alaskassa

Universaalit uhat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastouhkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skawa-joen tulva Puolassa vuonna 2001.

Massaliikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestöuhkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotantouhkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Öljyonnettomuus.

Kasvillisuusuhat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinuhat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisia uhkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltojen sotilaita Hadithassa Irakissa.

Vaikka luonnonkatastrofien määrässä onkin tapahtunut lievää nousua 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa, ovat samaan aikaan suurten katastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot lisääntyneet yli kuusinkertaisiksi. Suurimmat kuolonuhrien määrät luonnonkatastrofeissa ovat olleet Aasiassa (77 %), joista erityisesti tulvat ja hirmumyrskyt ovat olleet taloudellisesti tuhoisimpia.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]