Aktuk (Aktök, ven. Актуково, Aktukovo; tunnetaan myös nimellä Yañapar, Яңапар) on Nižni Novgorodin alueella, Krasnooktjabrskin piirikunnassa sijaitseva mišäärien kylä. Suurin osa Suomen tataarien esivanhemmista oli kotoisin Aktukista ja loput sen naapurikylistä. Hasan Hamidulla julkaisi kylästä kertovan historiikin vuonna 1954.[1][2][3]
Kylän uskotaan olevan perustettu 1640-luvulla. Se sai nimensä sen johtajan, "Aktuk-vaarin" (Aktök abzıy) nimestä. Aktuk, tai hänen perheensä, oli kotoisin Temnikovin ruhtinaskunnasta (Tömän / Tümen; turkkilainen mittayksikkö[4]), mikä puolestaan kuului Kultaisen ordan "mišäärien jurttaan" (Mişär yortı, Meštšerskiy jurt) ja sittemmin Kasimin kaanikuntaan.[5][6][7][8][9]
Vuoden 1674 asiakirjan mukaan Aktukin kylää edusti Aktukin poika, Mamedelei Aktukov (Mämät-Ali, Möxämmät-Ali).[7][6][8]
Ennen Aktukin kylää alueella oli Temnikovista tulleiden palvelutataariperheiden asutus nimeltään Par / Para, josta lopulta muodostui naapurikylät, mitkä nykyään tunnetaan muun muassa Aktukin ja Urazovkan (Urazawıl) nimillä. 1600-luvun alussa Par-kylän johtajana toimi Uteš (Öteş) Sudeyarov, joka oletetusti oli Aktukin isä. Temnikovin "täydentävästä tarkkailuluettelosta" on löydetty viittauksia veljeksiin Uteš ja Kuzma Sudeyarov tilojen omistajina.[10][11][12][8][6]
Aktukin kylästä on vielä sittemminkin käytetty nimitystä Yañapar, joka tarkoittaa "Uusi Par" (ven. Новопара, Novopara). Par on myös kylän läpi virtaavan joen nimi. Sen on esitetty tulevan mordvan kielestä, mutta muun muassa Alimžan Orlov hylkää tämän, ja esittää, että sana on "yksi vanhimmista ja laajalle levinneistä sanoista turkkilaisten kansojen kielissä". Kielitieteilijä Vasili Radlovin mukaan se tarkoittaa "perintö, osuus, omaisuus". Kylän arkeologinen muistomerkki "Torataş" Orlovin mukaan osoittaa, että kyseiset maat olivat muinaisten turkkilaisten laitumia. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että Par olisi jo valmiiksi ollut 1500-luvulla turkkilaisten kansojen asuttama kylä, johon uudet tulijat sekoittuivat. Sergatšin piirin kylien tataarimurteiden on sanottu olevan "uskollisen lähellä" muinaista kiptšak-turkkilaista kieltä. Perimätiedon mukaan Kultaisen ordan tataarien ja mordvalaisten välisiä taisteluita käytiin kyseisillä alueilla.[8][13]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 94 % kylän asukkaista oli tataareja. Vuonna 2010 asukasmäärä oli 253.[3] Vuonna 1911 se oli ollut 3330 henkeä.[14]
Aktukin aikaisemmasta väestöstä iso osa on siirtynyt sittemmin tiettävästi Moskovaan.[15]