Arvid Lydecken
Arvid Lydecken 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt	31. toukokuuta 1884 Kontiolahti, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut	9. toukokuuta 1960 (75 vuotta) Helsinki, Suomi
Kansalaisuus	Suomi
Ammatti	kirjailija, osastonjohtaja
Vanhemmat	Otto Arvid Ludvig Lydecken(1838-1888),Nathalia Wilhelmina Widqvist(1847-1927)
Puoliso	Maria Elisabet Andersen(1901-1976)
Lapset	Kai Arvid Lars Ludvig Lydecken ja Kivi Jalmar Robert Lydecken
Kirjailija
Salanimi	Arvily
Tuotannon kieli	suomi
Tyylilajit	Lasten ja nuorten kirjallisuus. Runot.
Aiheet	Sadut,historia,seikkailu,kaukomaat.
Palkinnot
intendentin arvonimi 1948
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Otto Arvid Lydecken, nimimerkki Arvily (31. toukokuuta 1884 Kontiolahti, Suomen suuriruhtinaskunta – 9. toukokuuta 1960 Helsinki, Suomi) oli suomalainen kirjailija.

Henkilöhistoria

Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Otto Ludvig Lydecken (1838–1888) toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydeckenin äiti oli Natalie Winqvist ja puoliso vuodesta 1922 Maria Elisabet Andersen (1901–1976). Heidän lapsensa olivat:

Kai Arvid Lars Ludvig (1922–1978), joka haavoittui vakavasti jatkosodassa ja toimi sittemmin isännöitsijänä. Hän oli aviossa 1947–1958 Brita-Stina Boijerin kanssa.
Kivi Jalmar Robert Lydecken (1927–1989) lääkäri, joka avioitui professori L. Arvi P. Poijärven tyttären Hilkka-Maija Tellervon (s. 1928) kanssa.^[1]

Lydecken kirjoitti ylioppilaaksi 1903, opiskeli yliopistossa ja suoritti Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kurssin 1906. Otavan kuvitusosaston hoitajana Lydecken toimi 1906–1916 ja sitten helsinkiläisen Strindbergin taidesalongin johtajana vuodesta 1917 kuolemaansa 1960 saakka.^[2] Tämän jälkeen johtajaksi tuli hänen leskensä Maria Elisabeth Lydecken. Lydecken toimitti lastenlehti Pääskystä yhdessä Anni Swanin ja Helmi Setälän kanssa. Lehti ilmestyi 1906–1935. Hän työskenteli myös Aamulehden toimittajana^[2].

Lydecken sai intendentin arvonimen vuonna 1948. Lasten- ja nuortenkirjailijoille on vuodesta 1969 lähtien jaettu Arvid Lydecken -palkinto. ^lähde?

Kirjallinen tuotanto

Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja seikkailukirjoja omalla nimellään ja nimimerkillä Arvily. Hän oli tieteiskirjallisuuden edelläkävijöitä Suomessa. Teoksessa Tähtimaailmassa seikkailuja (1912) hän julkaisi kertomuksia, jotka käsittelevät tieteiskirjallisia aiheita, kuten maahan kohdistuvaa hyökkäystä ja avaruusmatkailua. Muissakin poikakirjoissaan hän yhdisti rohkeasti kaukomaiden eksotiikkaa tuttuihin kotoisiin teemoihin. Lydecken kirjoitti myös muutamia yleistajuisia tietoteoksia kuvataiteista. Lydeckenin tunnetuimpia runoja on Telefooni Afrikassa, jonka hän sovitti vanhan kansanlaulun säveliin. Monet muutkin hänen runosaduistaan ovat yhä elävää lastenrunoutta. ^lähde?

Runoja

Lydecken julkaisemia runokokoelmia ovat muun muassa seuraavat:^[2]

Dikter, 1907
Pieni joululipas, runosatuja lapsille, 1934–1945
Lumipyry Afrikassa, ym. runosatuja lapsille, 1943
Kotoa ja kaukaa, runosatuja lapsille, 1947

Romaaneja

Meren pohjalla: Seikkailukertomus. Nuorten kirjoja 38. (2. painos: Arvilyn tarinoita 7, Otava 1922; 3. painos: Meidän lasten kirjasto, Otava 1963). Helsinki: Otava, 1915.
Kuudes maanosa: Seikkailukertomus. Helsinki: Otava, 1924.
Kuulahden mohikaanit: Seikkailukertomus. Poikien seikkailukirjasto 6. Helsinki: Otava, 1926.
Suomenlahden risteilijä (seikkailukertomus), 1928

Tarina- ja satukokoelmia

Suuri, kaunis maailma, 1909
Tähtimaailmassa seikkailuja. Ålander, F. G. kuvien piirrokset. Nuorten kirjoja n:o 33. (3. painos 1920). Helsinki: Otava, 1912.
- Kertomus Tähtien tarhoissa myös teoksissa Arvilyn tarinoita I. Otava, 1944 ja Jari Koponen ym. (toim.): Jäinen vaeltaja, Ursa, 1986.
Kultaisilta päiviltä (satuja, 1921, kuvitus Martta Wendelin)
Hiilivalkealla (satuja), 1955

Kokoomateoksia

Arvilyn tarinoita 1. Sisältö: Ihmesaappaat; Tähtien tarhoissa (1. painos 1912 kokoelmassa Tähtimaailmassa). F. G. Ålander kuvittanut. Meren pohjalla (1. painos 1915). Kuvittanut Rudolf Koivu. Helsinki: Otava, 1944.
Arvilyn teoksia 3. Sisältö: Sininen saari: Seikkailukertomus, 3. painos (1. painos 1914); Kuudes maanosa: Seikkailukertomus (1. painos 1924). Helsinki: Otava, 1947.
Arvilyn teoksia 5. Sisältö: Kuulahden mohikaanit: Seikkailukertomus, kuvittanut Eric Wasström, 2. painos (1. painos 1926); Valkoinen sulka, kuvittanut F. G. Ålander, 2. painos (1. painos 1934); Montezuman aarteet: Intiaanikertomus. Helsinki: Otava, 1949.

Muita teoksia

Lydecken julkaisi myös useita muita teoksia, kuten seuraavat:^[2]

Auringon mailta, 1910
Tysta timmar, 1911
Ihmeellinen kalaretki, 1912
Kotoisilla rannoilla, 1918
Tähtisilmä, satunäytelmä, 1918
Iloiset hottentotit, 1918
Pikku veikko, 1919
Metsän satuja, 1919
Iloista väkeä, 1921
Kirjosulka, 1923

Meren erakot, 1923
Isoäidin kuvakirja, 1925
Karkurit, 1925
Suomalaisia taiteilijakoteja, 1927
Aarre, 1927
Itämaan lumoissa, 1928
Eläinten yömaja, 1929
Kukka ja sateenkaari, 1929
Niilinrannan salaisuus, 1930
Helmenpyytäjä, 1931

Aarteenetsijät, 1932
Satumetsässä, 1933
Suomenlahden sankari, 1934
Merisodan pyörteissä, 1935
Murad Bay, "Raahen poika", 1935
Mustanauha, Juuttaan sankari, 1936
Kalle Peloton, 1939
Arvilyn satuja, 1934
Taiteilijoita, 1953

Lähteet

↑ Kirpilä, Juhani & Motti, Sisko & Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 377. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
↑ ^a ^b ^c ^d Kare, Kauko: ”Arvily”, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, s. 525–535. Porvoo: WSOY, 1954.

Aiheesta muualla

Sitaatteja aiheesta Arvid Lydecken Wikisitaateissa
Lydecken, Arvid hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	ISNI VIAF

Kansalliset	Ranska BnF data Suomi (KANTO) 2 Belgia Ruotsi

Taiteenala	MusicBrainz

Henkilöt	Uppslagsverket Finland

Muut	IdRef

Luokat