Kirjoitetussa tekstissä merkitsemässä kohtaa, jota täsmennetään alaviitteessä.[3][4]
Korvaamassa alatyylisen tai muuten loukkaavan sanan joitakin kirjaimia. Esimerkiksi kirosanan merkkinä, kirosanan voi merkitä myös sekalaisilla merkeillä.
Osoittamassa henkilön syntymäaikaa[4]. Vastaavissa yhteyksissä kuolinpäivää merkitään ristimerkillä (†).
Puhelinnumeron eteen merkityllä asteriskilla voidaan ilmaista, että kyseessä on vaihteen numero: *(09) 1234
Kirjallisuudessa kolmea asteriskia käytetään tekstikappaleiden välissä, jos niiden välissä tarinassa vaihtuu aika tai kertojaperspektiivi:
... Hän näki hänet viimeisen kerran.
***
Seuraavana päivänä Kalle heräsi varhain kukon kiekuntaan...
Aikana, jolloin Suomen henkilötunnuksissa ei vielä ollut miinusta tai plussaa vaan tuossa kohtaa yhdysmerkki, 1800-luvulla syntyneiden henkilötunnuksissa oli alussa asteriski.[5]
Jokerimerkkinä korvaamaan mikä tahansa lukumäärä mitä tahansa merkkejä esimerkiksi tiedoston nimessä: *.TXT.[4]
Säännöllisissä lausekkeissa kuvaamaan edeltävän merkin tai merkkijonon toistoa nolla kertaa tai useammin: tätä operaatiota kutsutaan Kleenen tähdeksi tai Kleenen sulkeumaksi.
Kahta asteriskia (**) käytetään potenssiin korotuksen symbolina eräissä ohjelmointikielissä (esimerkiksi 5 ** 3 = 5³).[4]
Monissa ohjelmointikielissä osoittamaan, että muuttuja on tai siitä tehdään ns. osoitinmuuttuja, jonka arvo on jonkin toisen ohjelmassa käytetyn arvon muistiosoite
Virheelliseksi katsottavan muodon merkkinä: *enään.[3]
Sanan oletetun muodon merkkinä: *ykte (sanan yksi oletettu varhaismuoto)[3]. Koska tällöin kyse ei ole varsinaisesti virheellisestä muodosta, voidaan asteriskin sijasta mieluummin käyttää asteen merkkiä: °ykte.[4]
Sana tai lause voidaan korostaa ympäröimällä se asteriskein (kyllä *tämä* riittää), kun muita korostusmenetelmiä kuten lihavointia tai alleviivausta ei ole käytettävissä.[4]
Chateissa ja IRC-keskusteluissa asteriskia käytetään kirjoitusvirheen korjaamiseen:lähde?
↑ abKielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
↑Sivistyssanakirja. Päätoimittaja: Kalevi Koukkunen. WSOY-sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26783-X.