Eino Juhana Ripatti (25. joulukuuta 1920 Sääminki – 18. heinäkuuta 1965 Helsinki) oli kapteeni ja Mannerheim-ristin ritari numero 146. Ripatin vanhemmat olivat mylläri Kalle Juhana Ripatti ja Hilda Maria Väänänen. Ripatti sai Mannerheim-ristin 12. heinäkuuta 1944 ollessaan vänrikkinä JR 7:ssä. Toisen maailmansodan aikana Ripatti toimi kiväärijoukkueen varajohtajana, joukkueen johtajana, vääpelinä ja teki väijytys- sekä tiedustelupartiointia.
Rintamatoverit kuvaavat Ripattia esimerkilliseksi esimieheksi. Hän olikin hyökkäystilanteissa yleensä ensimmäisenä. Sodan loppupuolella hän haavoittui jalkaan panssarivaunujen tulesta.