Tämä artikkeli kertoo kaupunginosasta Helsingissä. Haaga on myös kaupunginosa Turussa.
Haaga
Haga
Kaupungin kartta, jossa Haaga korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Haaga korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 29
Pinta-ala 5,32[1] km² 
Väkiluku 27 761 ()[2]
Väestötiheys 5218 as./km²
Osa-alueet Etelä-Haaga, Kivihaka, Pohjois-Haaga, Lassila, Pikku Huopalahti (osittain)
Postinumero(t) 00300 (Pikku Huopalahden pohjoisosa), 00310 (Kivihaka), 00320 (Etelä-Haaga), 00350 (Vihdintien länsipuolinen osa Haagan liikenneympyrän eteläpuolella), 00400 (Pohjois-Haaga), 00440 (Lassila)
Lähialueet Ruskeasuo, Niemenmäki, Munkkivuori, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla, Konala, Kannelmäki, Maununneva, Pirkkola, Maunulanpuisto, Pohjois-Pasila, Länsi-Pasila

Haaga (ruots. Haga) on Länsi-Helsingissä sijaitseva Helsingin 29. kaupunginosa, joka muodostaa myös oman peruspiirinsä. Haaga jakautuu edelleen neljään osa-alueeseen, jotka ovat Etelä-Haaga, Pohjois-Haaga, Kivihaka ja Lassila. Lisäksi pohjoisin osa Pikku Huopalahdesta kuuluu Haagan kaupunginosaan, mutta vuodesta 2013 lähtien ei enää Haagan peruspiiriin.[3] Yhteensä alueella on asukkaita noin 26 000 ja työpaikkoja 10 200.[1]

Historia

Ilmakuva Etelä-Haagasta vuonna 1970. Etualalla Vihdintie ja Lapinmäentie, taustalla Mannerheimintie ja Hämeenlinnanväylä, joiden takana näkyy Kivihaka ja Ruskeasuon varikko.

Haagan alue käsitti aikanaan valtaosan entisestä Pikku-Huopalahden kylästä Helsingin pitäjässä. Helsinki–Turku-rautatien säännöllinen liikenne käynnistyi vuonna 1903, jolloin avattiin myös Etelä-Haagaan sijoittuva Huopalahden seisake. Maanomistaja M. G. Stenius alkoi suunnitella seisakkeen ympärille huvilayhdyskuntaa, josta tuli vuonna 1906 Haagan taajaväkinen yhdyskunta.[4][5] Nimen esikuvana ovat todennäköisesti olleet Hagan linna ja puisto Tukholman liepeillä ja se tuli alueen nimenä käyttöön huvilayhdyskunnan syntyessä; suomenkielinen muoto on ollut käytössä 1910-luvulta lähtien.[6]

Vuonna 1920 Haaga siirtyi Helsingin maalaiskunnasta erotettuun uuteen Huopalahden kuntaan ja rautatieseisakkeen ympäristöstä tuli kunnan lyhytikäinen keskus.[7] Vuonna 1923 Haaga erotettiin omaksi kauppalakseen. Kauppalan väkiluku vaihteli sen olemassaolonsa aikana noin 2 500–3 300 hengen välillä, ja sen väestön tulot olivat vain noin puolet helsinkiläisten verotettavista tuloista. Kauppalan aikana asutusta oli lähinnä Etelä-Haagan alueella; tuolloin Pohjois-Haagan alueella sijaitsi Pohjoismaiden suurimpiin kuulunut ampumarata. Kauppala liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 suuressa alueliitoksessa. Tämän jälkeen kerrostalorakentaminen alkoi välittömästi sekä Etelä- että Pohjois-Haagassa, joista jälkimmäinen on Helsingin vanhimpia lähiöitä. Etelä- ja Pohjois-Haagan kerrostalorakentaminen jatkui vilkkaana aina 1960-luvulle. Kivihaka rakennettiin 1960-luvulla ja Lassila Vantaankosken radan käyttöönoton myötä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.[5]

Alueet

Haagan kaupunginosa muodostaa yhden peruspiirin, joka jakautuu neljään osa-alueeseen seuraavan taulukon mukaisesti. Asukasluvut ovat 31.12.2011 ja 31.12.2021 mukaiset.

Haagan kaupunginosan (29) ja peruspiirin (203) aluejako
Alue[8] Maapinta-ala (km²)[5] Asukasluku 2011[8] Asukasluku 2021[8] Asukastiheys 2021 (as./km²) Postinumero[9]
Etelä-Haaga (291) 2,28 12 385 12 681 5 562 00300, 00320, 00350
Kivihaka (292) 0,51 852 859 1 684 00310
Pohjois-Haaga (293) 1,54 9 333 9 439 6 129 00400
Lassila (294) 1,20 4 236 4 633 3 861 00440
Haaga yhteensä 5,53 26 806 27 612 4 993

Haagan kaupunginosa rajoittuu lännessä Vihdintiehen, etelässä Munkkiniemestä erottavaan puistokaistaleeseen ja pohjoisessa Kehä I:een. Idässä alue rajoittuu suurimmaksi osaksi Hämeenlinnanväylään, lukuun ottamatta Hämeenlinnanväylän itäpuolelle sijoittuvaa Kivihaan osa-aluetta. Puistokaistaleet erottavat Pohjois-Haagan Etelä-Haagasta ja Lassilasta; etelässä Pohjois- ja Etelä-Haagan raja kulkee myös Metsäläntietä pitkin.[5]

Etelä- ja Pohjois-Haagan rajalla sijaitsee yleisölle avoin Haagan Alppiruusupuisto, joka toimii myös yliopiston kasvinjalostuksen koealueena.

Rakennuskanta ja asemakaava

Pohjois-Haaga vuonna 1964.

Haaga jakaantuu neljään varsin erilaiseen osaan. Puistomaista Etelä-Haagaa luonnehtivat sodanjälkeisellä ajalla rakennetut pienet ja matalat kerrostalot, rivitalot sekä jossain määrin sokkeloinen asemakaava, joka on Haagan huvilayhdyskunnan ajan perua.[5] Alueella on yhä jonkin verran Haagan kauppalan aikaista rakennuskantaa, muun muassa Huopalahden kirkko, Steniuksentien koulurakennus sekä muutamia huviloita ja Haagan sankarihautausmaa. Kivihaka on pieni, 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue Haagan kaakkoisosassa Keskuspuiston laidalla. Se koostuu maaston muotoja noudattavista pitkistä, usein taitteisista 3–5-kerroksisista kerrostaloista.

Pohjois-Haaga on Helsingin ensimmäisiä lähiöitä. Siellä on runsaasti 4–6-kerroksisia 1950-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joiden lisäksi alueen maamerkkinä toimivat sen pohjoisosassa sijaitsevat kymmenkunta 1950-luvun lopulla rakennettua 10–12-kerroksista tornitaloa.[10] Lisäksi alueen itäreunassa sijaitsee 1970-luvun alussa rakennettu, 3–7-kerroksisista elementtikerrostaloista muodostuva korttelimainen asuinalue. Haagan luoteisosassa, Vantaankosken radan varressa sijaitseva Lassila on 1970–1980-luvun taitteessa rakennettu tiivis osa-alue. Lassilassa on sekä kerrostaloja että matalampaa rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta.

Haagaa on täydennysrakennettu 2000-luvulla. Uudempaa rakennuskantaa löytyy esimerkiksi Laajasuon liikuntapuiston etelä- ja pohjoispuolelta.[5]

Palvelut

Oppilaitokset ja kirjastot

Etelä-Haagan kirjasto.

Haagassa toimii neljä suomenkielistä peruskoulua ja kaksi suomenkielistä lukiota. Etelä-Haagassa sijaitseva Haagan peruskoulu käsittää luokat 1–9, Pohjois-Haagan ala-asteen koulu käsittää luokat 1–6 ja Pohjois-Haagan yhteiskoulu käsittää luokat 7–9 sekä lukion. Etelä-Haagassa sijaitsee myös yksityinen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK), jossa toimivat peruskoulun luokat 3–9 sekä lukio. Lisäksi Pohjois-Haagassa toimii Marjatta-koulu, joka on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille tarkoitettu erityiskoulu. Stadin ammatti- ja aikuisopiston autoalan oppilaitos sijaitsee Haagassa, samoin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hotelli-, ravintola- ja matkailualan kampus. Valkeassa talossa koulutusta tarjoaa Humanistinen ammattikorkeakoulu[11].

Ruotsinkielinen peruskoulu Hoplaxskolan palvelee Haagan ruotsinkielisiä oppilaita. Etelä-Haagassa toimii ruotsinkielinen lukio Gymnasiet Lärkan.

Haagassa sijaitsee kaksi kirjastoa: Etelä-Haagan kirjasto sekä nimestään huolimatta Lassilan osa-alueella sijaitseva Pohjois-Haagan kirjasto.

Terveyspalvelut

Haagan asukkaita palvelee Etelä- ja Pohjois-Haagan rajamaille sijoittuva Haagan terveysasema.

Haagassa sijaitsee useiden kuulovammaisjärjestöjen käyttämä Valkea talo sekä Haagan kuntoutuskoti, joka on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille.[12]

Kivihaan osa-alueella sijaitsee Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun päätoimipiste.

Liikenne

Pohjois-Haagan juna-asema sijaitsee nimestään huolimatta Lassilan osa-alueella.

Haagaa ympäröivät Vihdintie, Hämeenlinnanväylä ja Kehä I. Autoliikenteen lisäksi Haagasta on monipuoliset joukkoliikenneyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Haagan läpi, ja Vantaankosken rata erkanee siitä Etelä-Haagassa sijaitsevan Huopalahden rautatieaseman kohdalla. Toinen kaupunginosaa palveleva rautatieasema, Pohjois-Haagan rautatieasema, sijaitsee Vantaankosken radalla Lassilan osa-alueella. Bussiyhteyksistä tärkeimmät ovat Haagan läpi kulkevat runkolinjat 40 (Elielinaukio–Kannelmäki) ja 550 (Westendinasema–Itäkeskus), joiden ohella alueen kautta kulkee useita muita bussilinjoja.

Seurakunnat

Huopalahden kirkko.

Huopalahden seurakunnan ja Hakavuoren seurakunnan yhdistyttyä 1.1.2011, Etelä-Haagan ja Kivihaan sekä Pohjois-Haagan ja Lassilan alueet muodostavat nykyisin Haagan seurakunnan.[13]

Nykyisin Haagan seurakunnan ainoa kirkko on Etelä-Haagassa sijaitseva Huopalahden kirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1917. Lisäksi Pohjois-Haagassa sijaitsee vuonna 1963 valmistunut Hakavuoren kirkko, joka poistettiin käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2016.

Urheilu

Etelä- ja Pohjois-Haagan väliin sijoittuvalla puistokaistaleella sijaitsee Laajasuon liikuntapuisto. Myös Lassilan osa-alueella on liikuntapuisto.

Haagassa toimii jalkapalloseura Pohjois-Haagan Urheilijat (FC POHU).

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Helsinki alueittain 2014 (Haagan peruspiiri sivuilla 62-65) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 10.5.2015.
  2. ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012 hel.fi. Viitattu 20.2.2013.
  4. ↑ Roos s. 51
  5. ↑ a b c d e f Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus.
  6. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 154. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
  7. ↑ Pohjanpalo, Olli: Ennen sotia Helsingin maalaiskunta suorastaan tyrkytti alueitaan Helsingille Helsingin suuresta alueliitoksesta kulunut 50 vuotta HS.fi. 31.12.1995. Viitattu 26.4.2022.
  8. ↑ a b c Helsingin väestö äidinkielen ja iän mukaan 31.12. PX-Web. Viitattu 25.4.2022.
  9. ↑ Postinumeroalueet kartalla kartta.com.
  10. ↑ Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 12–16.
  11. ↑ Kampukset ja yhteystiedot Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.7.2022.
  12. ↑ http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut/asuintalot/haaga/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Suomen evankelisluterilainen kirkko http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/0/1EEDD2D14C76A60FC225741800493D01?opendocument&lang=FI [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haaga.
Luokka