Osa artikkelisarjaa Kreikan historia | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Keskiajan Kreikka
|
||||||||||||||||
Moderni Kreikka
|
||||||||||||||||
Aikajana | ||||||||||||||||
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä. Hellenistinen kausi käsittää noin vuodet 323–30 eaa.
Hellenismiä edeltäneen kreikkalaisen kulttuurin valtakeskuksia olivat olleet Ateenan tapaiset kaupunkivaltiot, mutta hellenistisellä kaudella valta oli laajemmilla kuningaskunnilla. Hellenistisenä aikakautena kreikkalainen kulttuuri muuttui voimakkaan itäisen, erityisesti persialaisen vaikutuksen johdosta uskonnon, vallankäytön ja monien muiden asioiden suhteen. Toisaalta myös itäinen kulttuuri sai vahvoja vaikutteita kreikkalaisilta. Kulttuurikeskukset siirtyivät pois Kreikan mantereelta Pergamoniin, Antiokiaan ja Aleksandriaan.
Hellenistisen aikakauden katsotaan yleensä alkavan Aleksanteri Suuren kuolemasta vuonna 323 eaa. ja päättyvän vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valloitti viimeisen itsenäisen hellenistisen kuningaskunnan, Ptolemaiosten Egyptin.[1]
Aleksanteri Suuren valloittama valtakunta hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen pienempiin osiin. Hellenistisiä kuningaskuntia olivat: