Helsingin Asema-aukion pahoinpitely tapahtui 10. syyskuuta 2016, kun uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen potkaisi hyppypotkulla vastarintaliikkeen mielenosoittajien kanssa sanaillutta ja heitä kohti sylkenyttä ohikulkijaa.^[1] Potkun seurauksena 28-vuotias Jimi Joonas Karttunen^[2] kaatui, löi päänsä katuun ja sai aivoverenvuodon. Hänet vietiin Töölön sairaalaan hoidettavaksi, josta hän sittemmin poistui vastoin sairaalahenkilökunnan suositusta.^[3][4][5][6] Mies kuoli noin viikon päästä pahoinpitelystä 16. syyskuuta 2016 Meilahden sairaalassa.^{[5][7][8][9][10]} Tekijällä oli rikostaustaa.

Käräjäoikeus antoi 30. joulukuuta 2016 Torniaiselle kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion törkeästä pahoinpitelystä. Oikeus ei pitänyt toteen näytettynä, että miehen kuoleman ja hyppypotkun välillä olisi ollut rikosoikeudellinen yhteys, mistä johtuen syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin. Syyttäjä vei asian hovioikeuteen, joka korotti 26. tammikuuta antamallaan päätöksellä Torniaisen vankeusaikaa kolmella kuukaudella yhteensä kahteen vuoteen kolmeen kuukauteen. Perusteluna oli ”rasistinen motiivi”.^[11]

Taustaa

Jimi Karttusen vanhemmat kuvasivat häntä ihmisläheiseksi, kansainväliseksi ja herkäksi runopojaksi, joka hyväksyi Suomeen kaikenmaalaiset ihmiset. Karttusen isän mukaan hän oli aiemmin työskennellyt päiväkodissa.^[12][13]

Pahoinpitelystä tuomittu on Vastarintaliikkeen jäsen Jesse Eppu Oskari Torniainen (s. 1990).^[14][15] Hän on yksi Suomen Vastarintaliikkeen perustajista.^[16] Hän on myös aiemmin syyllistynyt pahoinpitelyihin, joista seitsemän on tekomuodoiltaan tavallisia ja yksi törkeä.^{[17][18][19][20]} Viimeisimmän tuomionsa Torniainen sai marraskuussa 2017, pahoinpideltyään järjestyksenvalvojia HIFK:n jalkapallo-ottelussa kesällä 2015.^[21][22][23] Torniainen on saanut teoistaan sakkoja ja useita ehdollisia vankeustuomioita.^[24]

Yksi tuomioista tuli vuonna 2009, kun hän oli ystäviensä kanssa pahoinpidellyt ulkomaalaisen miehen ja sanonut olevansa natsisotilas. Torniainen on myös osallistunut useisiin huligaanitappeluihin jalkapallo-otteluiden yhteydessä. Hän on toiminut myös puheenjohtajana Suomen Vastarintaliikkeeseen yhdistetyssä Pohjoinen Perinne -yhdistyksessä, joka nykyään julkaisee Magneettimediaa.^[21][25]

Tapahtumat

Mielenilmaus ja pahoinpitely

Suomen vastarintaliike järjesti mielenosoituksen Helsingissä Asema-aukiolla ravintola Vltavan edustalla lauantaina 10. syyskuuta 2016. Liikkeen jäsen ilmoitti etukäteen tapahtumasta poliisille kertoen, että kyse oli lehtisten jakamisesta,^[26][27] mutta ei maininnut Vastarintaliikettä.^[28] Tästä syystä paikalla ei ollut poliiseja valvomassa tilaisuutta. Tilaisuudesta kuvatulla videolla näkyvä poliisiauto hoiti toista tehtävää aseman alueella ja poistui noin kello 12.45. Pahoinpitelyn tapahtuma-aikaan alueella ei ollut poliisipartiota.^[29][30]

Pahoinpitely näkyy valvontakameran tallenteella. Mielenilmaisussa ryhmä ihmisiä seisoi kulkuväylän reunassa yhdistyksen lippujen kanssa rivissä ja jakoi yhdistyksen aatteesta kertovia tiedotteita. Pahoinpitelyn uhriksi joutunut mies, 28-vuotias Jimi Karttunen, oli vastarintaliikkeen tapahtuman aikana tulossa ystäviensä kanssa postitalolta rautatieasemalle. Ohittaessaan lippurivistöä Karttunen oli pysähtynyt, sylkäissyt heidän eteensä ja sanonut Vastarintaliikkeestä jotain kielteistä.^{[31][32][33][34][35]} Tällöin lippurivistön toisessa reunassa, rautatieaseman suunnalla, ollut Jesse Torniainen otti kovan vauhdin ja potkaisi Karttusta voimakkaasti rintaan. Karttunen kaatui ja löi päänsä. Tornianen jäi hetkeksi paikalle, mutta kun uhria alettiin auttamaan ylös hän poistui. Videokuvan perusteella myös muita mielenosoitukseen osallistuneita kokoontui hetkeksi katsomaan uhrin vammoja, minkä jälkeen he keräsivät mielenosoitukseen liittyneet tavaransa ja poistuivat.^{[8][36][37][38]}

Poliisit tulivat paikalle kello 13.03, puhuttivat paikalla ollutta sivullista ja poistuivat etsimään epäiltyä. Poliisille kerrottiin, että ambulanssi oli tilattu. Uhrin ystävät auttoivat hänet rautatieasemalle, josta ambulanssi haki hänet kello 13.13. Uhri vietiin ensin Meilahden sairaalaan ja sieltä Töölön sairaalaan teho-osastolle aivoruhjevammojen ja aivoverenvuodon vuoksi.^[10][30][39]

Tapahtuman jälkeen SVL julkaisi välikohtauksesta videon, jossa mies makasi maassa veritahran vieressä. Järjestön sivuilla ihannoitiin pahoinpitelyä.^[40][41] Liikkeen näkökulmasta kyse oli kurinpalautuksesta ja järjestön kunnian puolustamisesta.^[42]

Uhrin saama hoito ja siitä kieltäytyminen

Karttunen käytti sairaalassa huumeiksi luokiteltuja lääkkeitä. Hän myös poistui osastolta monena hoitopäivänä.^[43]

Karttunen kotiutettiin sairaalasta omasta tahdostaan seuraavan viikon torstaina vastoin sairaalan suositusta.^[44][20] Hän tuli perjantaina kotonaan huonovointiseksi ja ehti soittaa hätänumeroon ennen kuin menetti tajuntansa. Seuraavana päivänä Karttunen löytyi tajuttomana asunnostaan ympärillään useita tyhjiä Rivatril-lääkepurkkeja, ja häntä hoidettiin Meilahden sairaalassa myrkytyspotilaana ja hänelle annettiin useiden huumeiden vasta-aineita.^[45] Sairaalassa todettiin myös aivoverenvuodon ja aivojen turvotuksen lisääntyneen. Karttunen kuoli sairaalassa illalla.^[39]

Esitutkinta

Poliisi tutki tapausta nimikkeillä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus ja otti kiinni vuonna 1990 syntyneen miehen.^[9] Poliisin mukaan epäilty oli mielenilmauksesta ilmoittanut henkilö, joka kuuluu Vastarintaliikkeen perustajiin.^[38] 21. syyskuuta 2016 Helsingin käräjäoikeus vangitsi epäillyn, joka vaikeni kuulusteluissa teostaan.^[46][47] Hänet vapautettiin esitukintavankeudesta 19. lokakuuta ja määrättiin matkustuskieltoon.^[48]

Karttunen kuoli syyttäjän ja kuolemansyynlausunnon mukaan vamman jälkeisiin aivoruhjeisiin sekä niihin liittyviin aivojen sisäiseen verenvuotoon ja aivokudoksen turvotukseen.^[49][50] Esitutkintamateriaali siirtyi syyttäjälle syyteharkintaa varten viikolla 48.^[51] Esitutkinnassa, joka valmistui 2. joulukuuta, rikosnimikkeiksi tarkentui törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus.^[52] Muut paikalla olleet PVL:n jäsenet sanoivat, etteivät nähneet potkua.^[53]

Pahoinpitelystä epäilty Vastarintaliikkeen jäsen Jesse Torniainen ilmoittautui itse poliisille.^[54]

Oikeudenkäynnit ja tuomio

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Torniaisen 21. syyskuuta 2016 pidetyssä vangitsemisoikeudenkäynnissä, ja hänet vapautettiin tutkintavankeudesta 19. lokakuuta. Hän on poliisitutkinnan aikana kiistänyt esitetyt syytteet. 21. joulukuuta 2016 hänelle luettiin syytteet ja varsinainen oikeudenkäynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa.^[55]

Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati Torniaiselle 5,5–6 vuoden vankeusrangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Hän vaati tuomiota kovennettuna Torniaisen aiemman rikostaustan sekä rasistisen motiivin takia. Puolustuksen mukaan sopiva rangaistus olisi ollut 1,5 vuotta ehdollista vankeutta, jota se perusteli muun muassa tapauksen keräämällä runsaalla julkisuudella. Lisäksi puolustuksen mukaan uhrin kuolemaan vaikutti se, että hän lähti sairaalasta liian aikaisin pois. Puolustus väitti myös, että uhri aiheutti oman kuolemansa päihteiden ja huumausaineiden käytöllä. Syyttäjän mukaan lääkärin lausunnot kuitenkin todistivat, että uhrin huumausaineiden ja päihteiden käytöllä ei ollut yhteyttä tämän kuolemaan. Epäilty Jesse Torniainen kertoi käräjäoikeudessa tekonsa motiiviksi sen, että uhri oli uhannut vastarintaliikkeen henkilöitä väkivallalla.^[56] Syyttäjän mukaan motiivina oli uhrin erimielisyys vastarintaliikkeen arvoista.^[34]

Tuomio

Käräjäoikeus antoi tuomion 30. joulukuuta 2016; Torniaiselle langetettiin kahden vuoden vankeustuomio törkeästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus hyväksyi rangaistusta mitatessaan syyttäjän vaatimuksen koventamisperusteen soveltamisesta, koska Torniainen on aiemmin tuomittu viidestä rikoksesta.^[57][58] Jokaisessa rikoksessa oli ainakin osaksi ollut kyse väkivaltarikollisuudesta.^[57] Oikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä vaatimuksen tuomion koventamisesta rasistisen motiivin perusteella.^[59]

Käräjäoikeuden mukaan pahoinpitely oli törkeä siksi, että teko on ollut yllätyksellinen, se on kohdistunut ennalta tuntemattomaan henkilöön kadulla eikä uhri ole voinut kyetä puolustautumaan. Torniaisen hyppypotku aiheutti Karttusen kaatumisen ja sen seurauksena hänelle kallonmurtuman, aivoruhjeen ja aivonsisäisen verenvuodon. Teon törkeyttä tukee käräjäoikeuden mukaan se, että se on tehty ilmoitetun yleisötapahtuman aikana osana ”kansallissosialistisen järjestön toimintaa ja toiminnan puolustamista”. Torniaisen saaman tuomion koventamisperusteena olivat hänen aikaisemmin saamansa väkivaltarikostuomiot.^[59]

Syyttäjän vaatimusta törkeästä kuolemantuottamuksesta ei hyväksytty sillä perusteella, että hyppypotkun ja uhrin kuoleman välillä ei osoitettu olleen rikosoikeudellista yhteyttä.^[59] Käräjäoikeuden mukaan on mahdollista, että uhrin oma toiminta, kuten sairaalasta poistuminen vastoin lääkäreiden suositusta, saattoi merkittävästi myötävaikuttaa aivovamman pahenemiseen. Käräjäoikeus totesi, että selvityksen mukaan uhri ei asianmukaisesti sitoutunut hoitoon, vaan "hän on oma-aloitteisesti vastoin lääkäreiden suositusta lopettanut osastohoidon, poistunut sairaalasta sekä käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei oltu määrätty lääkärien toimesta".^[60][61] Uhria hoitanut neurokirurgi kertoi oikeudelle, että päihteiden käyttö altistaa uusille pään alueen ruhjeille ja uusi pään vamma voi olla aivoruhjevammasta toipuvalle kohtalokasta.^[62][63][64] Neurokirurgi kertoi myös että potilaan ennuste aivovammasta toipumiseen oli hyvä ja tämä oli neurologisesti oireeton koko hoitojakson ajan ja lisäksi pitävänsä äärimmäisen harvinaisena sitä, että verenvuoto kasvaisi aivoissa vielä kolmen vuorokauden kuluttua päävamman syntymisestä.^[62][45] Syyttäjä ilmoitti heti aikomuksestaan viedä juttu hovioikeuden arvioitavaksi^[65] hyppypotkun ja uhrin kuoleman välisen syy-yhteyden^[66] ja todennäköisesti myös rasistisen motiivin osalta.^[67]

Oikeuskemiallisiin tutkimuksiin perustuvan kuolemansyynlausunnon mukaan päihteillä ei ollut vaikutusta Karttusen kuolemaan. Käräjäoikeudessa kuultu päihteiden käyttöä arvioinut lääkäri ei ollut syyttäjän mukaan tutustunut kuoleman jälkeen tehtyihin tutkimuksiin. Hän oli hoitanut Karttusta vain sairaalajakson aikana, mutta pohti oikeudenkäynnissä yleisellä tasolla, että päihteillä on vaikutusta päävammojen pahenemiseen.^[68]

Syyttäjä vei asian hovioikeuteen, joka korotti 26. tammikuuta 2018 antamallaan päätöksellä Torniaisen vankeusaikaa kolmella kuukaudella yhteensä kahteen vuoteen kolmeen kuukauteen. Perusteluna oli ”rasistinen motiivi”, koska uhri oli ilmaissut vastustavansa rasistisen järjestön edustamia arvoja. Hovioikeuden mukaan ei voitu poissulkea vaihtoehtoa, jonka mukaan uhrin hoito-ohjeiden vastainen huumaus- ja lääkeaineiden käyttö mahdollisesti vaikeutti aivovammasta toipumista. Syyte kuolemantuottamuksesta hylättiin, koska törkeän pahoinpitelyn ei näytetty olleen katkeamattomassa rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä kuolemaan.^[11] Torniainen haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.^[69] Sitä ei kuitenkaan myönnetty, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.^[70]

Reaktiot

Helsingin rautatieaseman pääovien edustalle oli lauantai-iltana 17. syyskuuta 2016 tuotu kukkia ja kynttilöitä, ja paikalle pysähtyi ihmisiä.^[37] Varsinainen muistopaikka ei ole pääovien luona, vaan Asema-aukion puoleisen sisäänkäynnin lähellä, jossa pahoinpitely tapahtui. Myös muissa kaupungeissa, kuten Tampereella^[71] ja Jyväskylässä,^[72] muistettiin uhria.

Tapauksesta kertoivat viestimet myös Ruotsissa.^[73] Tukholmassa ja Göteborgissa järjestettiin uhrin muistotilaisuus 25. syyskuuta.^[74][75] Muun muassa AFA Stockholm muisti Karttusta.^[76]

Poliitikkojen reaktiot

Tapaukseen reagoi myös valtionjohto. Presidentti Sauli Niinistö sanoi 19. syyskuuta 2016 New Yorkissa YK:n pakolaiskokouksen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei Helsingin Asema-aukiolla sattunutta väkivaltaa pidä hyväksyä. Niinistön mukaan kuuluminen järjestöön, jolla on rikollisia periaatteita tai tavoitteita, on myös rikollista.^[77] Pääministeri Juha Sipilä pitää tärkeänä, että väkivaltaan kannustavien järjestöjen laillisuus selvitetään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tuomitsi blogikirjoituksessaan väkivallan. Valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä väkivaltaiset äärijärjestöt pitäisi kieltää.^[38] Sisäministeri Paula Risikko sanoi, että äärijärjestöjen laillisuus arvioidaan uudelleen.^[78]

Mielenosoitukset

Helsingissä järjestettiin mielenosoitus poliittista väkivaltaa vastaan 24. syyskuuta,^[79] missä puhujana oli presidentti Tarja Halonen.^[80] Mielenosoitukseen osallistui noin 15 000 ihmistä.^[81] Suomen ulkopuolella mielenosoituksesta uutisoivat ainakin Dagens Nyheter^[82], Bloomberg^[83] ja The Guardian.^[84] Muualla Suomessa oli samaan aikaan mielenosoituksia Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa. Näissä mielenosoituksissa oli 50–500 ihmistä kussakin. Kuopion tapahtumassa vieraili pääministeri Juha Sipilä.^[85]

Poliittiset seuraukset

Kuolema aiheutti myös sen, että jatkossa valtioneuvoston tilannekeskus tiedottaa pääministerille ympäri vuorokauden myös kansalaisten turvallisuuden tunteeseen liittyviä asioita.^[86] 5. lokakuuta 2016 eduskunnassa järjestettiin ajankohtaiskeskustelu ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa. Keskustelualoitteen allekirjoitti jokainen eduskuntapuolue.^[87]

Tapauksen jälkeen lokakuussa 2016 Valtakunnansyyttäjänvirasto totesi, ettei se vaadi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkauttamista,^[88] mutta Poliisihallitus nosti 2. maaliskuuta 2017 kanteen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kieltämiseksi.^[89][90][91] 30. marraskuuta 2017 Pirkanmaan käräjäoikeus julisti päätöksellään Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautetuksi laittoman ja räikeästi hyvän tavan vastaisen toiminnan vuoksi.^[92] Turun hovioikeus piti päätöksen voimassa syyskuussa 2018.^[93] Lakkautuspäätös ei ollut lainvoimainen ennen kuin asia oli käsitelty korkeimmassa oikeudessa. Korkein oikeus kuitenkin määräsi PVL:n toiminnan väliaikaisesti kielletyksi ja sen toiminnan lopetettavaksi, kunnes asiasta on annettu lopullinen ratkaisu.^[94] Pohjoismainen vastarintaliike lakkautettiin lopullisesti syyskuun 22. päivänä 2020.^[95]

Katso myös

• Jyväskylän kirjastopuukotus

Lähteet