Henkilöhistoria
Eklundin vanhemmat olivat juristi, tilanomistaja, valtiopäivämies Gustaf Viktor Eklund ja Karolina Maria Vilhelmina Oelze. Hänen puolisonsa vuodesta 1893 oli Margareta Gesellius (k. 1911) ja vuodesta 1912 Martha Magdalena von Wendt.[2] Eklund valmistui arkkitehdiksi Suomen Polyteknillisestä opistosta vuonna 1899. Hän työskenteli ensin Gustaf Nyströmin ja Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimistoissa sekä yleisten rakennusten ylihallituksessa kunnes vuonna 1905 perusti oman arkkitehtitoimiston.[3]
Eklundin suunnittelemia rakennuksia ja kohteita
Eklundin suunnittelutuotanto käsittää pääasiassa teollisuusrakennuksia, kartanoita ja yksityisiä asuintaloja.[3]
Helsingissä
- Kasarmikatu 38, Helsinki 1908
- Ehrensvärdintie 3, Helsinki – 1911[4]
- Engelinaukio 8, Helsinki – 1914
- Armfeltintie 8, Helsinki – 1917
- Merimiehenkatu 29, Helsinki – 1923
- Stenbäckinkatu 26 – Lastenlinnantie 15, Helsinki – 1927[5]
- Taidehalli, Nervanderinkatu 3 – 1928, Hilding Ekelundin kanssa
- Kalastajatorppa, Helsinki Munkkiniemi – 1936
- Vuorikatu 20, Helsinki – 1938
- Merimiehenkatu 34, Helsinki – 1951
Muualla Suomessa
- Ranuan kirkko – 1914
- Rilaxholmin kartano, Kirkkonummi – 1910-lukulähde?
- Oitbackan kartanon hevostalli, Kirkkonummi – 1912 [6]
- Hirvihaaran kartano, Mäntsälä – 1918[7]
- Pyynikinlinna, Tampere – 1924 [8]
- Finlaysonin voimalaitos, Tampere – 1926
- Useita Kemi Oy:n tehdasrakennuksia ja tehdasalueen toimistorakennuksia, Kemi – 1926–1928[9]
- Porin Konepajan teollisuusrakennuksia – 1930-luku
- Laukonhelmen julkisivun uudistaminen, Tampere 1934
- Westendin tennishalli, Espoo 1935
- Erikstorpin huvila Pihlavan huvila-alueella 1937
- Honkahovi, Mänttä 1938
- Anolan kartanon päärakennus 1937–1938
- Kolsin voimalaitos 1940
- Tyrvään voimalaitos 1946
- Villateollisuuden muistomerkki, Hyvinkää, 1956