Johnny Thunders, (oikealta nimeltään John Anthony Genzale, Jr., 15. heinäkuuta 1952 – 23. huhtikuuta 1991) oli yhdysvaltalainen rock-kitaristi ja -laulaja.
Thunders, newyorkilainen, amerikanitalialaisen perheen poika, aloitti rockuransa kouluikäisenä Johnny and the Jaywalkers -nimisessä yhtyeessä, jolloin hän kutsui itseään vielä nimellä Johnny Volume. Sitä seurasi kokoonpano nimeltä Actress, jossa vaikuttivat tulevat New York Dolls -kumppanit Arthur "Killer" Kane ja Billy Murcia. The New York Dolls julkaisi kaksi merkittävää albumia 70-luvulla.
New York Dollsin hajoamisen jälkeen Thunders perusti The Heartbreakers -yhtyeen. Se oli mukana joulukuussa 1976 Anarchy-kiertueella Sex Pistolsin, Clashin ja The Damnedin ja sen korvanneen The Buzzcocksin kanssa.[1][2] The Heartbreakers julkaisi lokakuussa 1977 albuminsa L.A.M.F juuri ennen Sex Pistolsin levyä. Tekemistä oli viivästänyt bändin jäsenten heroiinin käyttö. Levyn äänenlaatua on pidetty epäonnistuneena, ja siitä on sittemmin ilmestynyt useita eri versioita.[3] Heartbreakers koottiin vielä useita esiintymisiä varten, viimeisen kerran vuonna 1984.
Heartbreakersin hajottua Thunders julkaisi lokakuussa 1978 sooloalbumin So Alone. Sillä soittivat muun muassa Phil Lynott, Steve Jones, Paul Cook ja Peter Perrett. Levyn tuotti Steve Lillywhite.[4]
Sen jälkeen Thunders muutti vaimonsa ja lastensa kanssa Detroitiin ja soitti Wayne Kramerin Gang War -yhtyeessä.[5] Kramerin mukaan heroiininkäyttö oli kuitenkin Thundersille tärkeämpää. Myös puoliso jätti Thundersin.[6]
Vuonna 1983 Thunders julkaisi kuuden biisin mini-LP:n Diary of a lover sekä tuplalevyn In Cold Blood, joka sisälsi edellä mainitun lisäksi livelevyn. Molemmat oli äänitetty edellisenä vuonna. Vuonna 1983 Thunders äänitti Pariisissa asuessaan vielä lähes akustisen Hurt me -albumin.
Seuraavana vuonna Thunders teki 95 keikkaa,[7] joista kahdeksan Suomessa.[8]
Que Sera Sera ilmestyi vuonna 1985. Sillä soitti useita vierailijoita, muun muassa Mike Monroe ja Nasty Suicide.
Vuosina 1987–1989 Thunders asui Ruotsissa.[9]
Viimeinen studioalbumi oli Patti Palladinin kanssa vuonna 1988 julkaistu rock 'n' roll -klassikkoja sisältänyt duettolevy Copy Cats. Sillä oli myös jo vuonna 1984 julkaistu Elvis-cover "Crawfish".
Thundersin huumeongelma rajoitti David Johansenin mukaan jo New York Dollsin esiintymisiä ja tekemisiä. Soolouransa aikana myös Thundersin imago alkoi rakentua sen ympärille. Hän esitti lavalla sekavaa selvin päin ollessaankin, koska ymmärsi, että sellaista odotettiin.[4]
Thunders kuoli hotellihuoneessa New Orleansissa vuonna 1991. Vuonna 2013 Thundersin kahden pojan ja hänen ruotsalaisen tyttärensä uutisoitiin riitelevän isänsä perinnöstä.[10]
|