Jussi Pekka Nuorteva (s. 22. heinäkuuta 1954 Helsinki) on kirkkohistorian tuntija, toimittaja ja on toiminut vuodesta 2017 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kanslerina. [1][2]
Nuorteva on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti ja teologian tohtori. Hän väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Nuortevan kirkkohistoriaa koskeva väitöskirja Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640 palkittiin Helsingin yliopiston vuoden 1997 parhaana väitöskirjana, ja Historian Ystäväin Liitto myönsi sille vuoden 1997 parhaan historiateoksen palkinnon.[3] Nuorteva oli primus tohtori teologisen tiedekunnan promootiossa vuonna 2000. Vuonna 1998 hänestä tuli Helsingin yliopiston kirkko- ja oppihistorian dosentti. Nuorteva on sekä Suomalaisen Tiedeakatemian että Suomen Tiedeseuran jäsen.[4]
Nuorteva aloitti työuransa vuonna 1979 Suomen Akatemian projektitutkijana ja tutkimusassistenttina ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa kirkkohistorian assistenttina. Hän suuntautui erityisesti kirjahistoriaan ja vanhemman ajan oppihistoriaan. Vuosina 1991–1993 hän oli Helsingin yliopiston kirjastossa takautuvan kansallisbibliografian päätoimittajana. Nuorteva toimi aktiivisesti tutkijajärjestöissä, muun muassa Suomen Akatemian tutkijoiden yhdistyksen ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liiton (vuodesta 1997 Tieteentekijöiden liitto) puheenjohtajana.
Siirtyminen Yleisradion tiedetoimittajaksi 1994 aloitti uuden uravaiheen. Nuorteva toimitti Radio Ylen Ykkösen Leikkivä ihminen -viikkomakasiinia ja toteutti erityissarjoja. Retkiä tieteeseen -sarjan ohjelmia on uusittu useaan kertaan. Sittemmin YLE TV 1:n kuuluttajana toiminut Riikka Warras tuli 1994 Yleisradioon toimittamaan Nuortevan kanssa Leikkivää ihmistä. Nuorteva toimi myös Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana ja Euroopan tiedetoimittajain liiton (EUSJA) hallituksessa. Vuosina 2000–2009 hän oli tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.[3]
Nuorteva palasi tieteen pariin Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan pääsihteeriksi vuonna 1998. Vuosina 2000–2003 hän toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteerinä. Hallitus nimitti vuonna 2003 Nuortevan Arkistolaitoksen (vuodesta 2007 Kansallisarkiston) pääjohtajaksi.[5] Pääjohtajalla on valtionarkistonhoitajan arvonimi. Nuorteva jäi eläkkeelle pääjohtajan virasta toukokuun lopussa 2022.
Opinnot Haifan yliopistossa herättivät Nuortevan kiinnostuksen Lähi-itään. Hän toimi Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallituksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2002–2010. Nuortevan aloitteesta Kansallisarkisto on ottanut turvasäilytykseen Libanonin ja Syyrian sisällissotien aineistoja. Nuorteva on vuodesta 2002 lähtien ollut islamilaisen tieteen ja teknologian historian kansainvälisen komission (Commission on History of Science and Technology in Islamic Civilization) jäsen. Nuorteva on toiminut myös Suomen Rooman-instituutin säätiön valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 2003 ja puheenjohtajana 2016–2018. Hän teki 1980-luvulla tutkimusta Vatikaanin arkistossa ja jesuiittajärjestön arkistoissa ja asui Villa Lantessa.[6]
Nuorteva on osallistunut laajasti kansainväliseen toimintaan. Hän toimi 1970-luvulla Helsingin ja Suomen YK-nuorten hallituksissa. Suomen Unesco-toimikunnan jäsen hän on ollut vuodesta 2003 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2015. Nuorteva on myös Unescon pääjohtajan asettaman Maailman muisti-ohjelman kansainvälisen neuvoa-antavan komitean jäsen (International Advisory Committee of the Memory of the World Programme) ja varapuheenjohtaja vuodesta 2017. Komitea on käsitellyt muun muassa Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin välillä voimakkaita ristiriitoja herättänyttä kysymystä toisen maailmansodan ns. lohtunaisista (comfort women). Hän on myös Maailman muisti -ohjelman kansallisen komitean puheenjohtaja.
Nuorteva oli EU:n 5. puiteohjelmassa Suomen edustaja EU:n kansainvälisistä tiedesuhteista vastanneessa INCO-komiteassa (International Role of Community Research). Hän toimi komission kutsumana asiantuntijana EU:n 6. puiteohjelman uudessa Tiede ja yhteiskunta-ohjelmassa (Science and Society). Hän on ollut myös Firenzen EU-instituutin (European University Institute) budjettikomitean jäsen. Hän on myös Scandinavia-Japan Sasakawa Foundationin hallituksen jäsen ja World Cultural Councilin jäsen ja kunniavarapuheenjohtaja.lähde?
Heraldiikka ja kunniamerkit ovat olleet osa sekä Nuortevan virkatehtäviä että luottamustoimia. Hän on ollut heraldisen lautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2004 ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen jäsen,[3] varakansleri ja vuodesta 2017 lähtien kansleri.
Turussa Nuorteva on tuonut aktiivisesti esiin muun muassa kaupungin poliittista ja kulttuurihistoriaa. Hän toimi Turun kansainvälisten kirjamessujen päätoimikunnan puheenjohtajana 2001–2011. Hän on myös ollut Turun yliopiston hallituksen jäsen.[3] Vuodesta 2019 alkaen Nuorteva on toiminut vuonna 1921 perustetun Ehrensvärd-seuran puheenjohtajana.
Nuortevan isä oli ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva. Hänen isoisänsä Väinö Nuorteva tunnettiin pakinoitsijana nimimerkillä Olli. Nuorteva on naimisissa lehtori Liisa Nuortevan kanssa, ja heillä on kolme lasta.[3]
Nuortevan harrastuksiin kuuluvat sulkapallo ja muu urheilu. Hän oli Sulkapalloseura Driven puheenjohtaja 1998–1999[7] ja hallituksen jäsen 15 vuotta. Hän voitti ikämiesten SM-hopeaa 1998 ja 1999[3] ja Helsingin yliopiston mestaruuden neljällä vuosikymmenellä. Nuorteva on kilpaillut SM-tasolla myös purjehduksessa Tornado-luokassa.
| ||||||||||||||
