Kauko Antero Pirinen (10. tammikuuta 1915 Eno[1] – 31. toukokuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija. Hän oli Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori vuodesta 1961 ja yleisen kirkkohistorian professori vuosina 1963–1980. Ennen yliopistouraa Pirinen oli Valtionarkistossa arkistonhoitajana 1957–1961 ja arkistoneuvos 1961–1962.[1]
Pirinen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun lyseosta vuonna 1932. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1936 ja lisensiaatiksi vuonna 1956 sekä väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1962.[2]
Pirinen oli Suomessa 1900-luvun johtavia historiantutkijoita. Hänen erikoisalojaan olivat Suomen keskiajan historia, Savon ja Karjalan historia ja kirkollinen lainsäädäntö. Pirinen oli myös heraldiikan asiantuntija, ja hän osallistui 1950- ja 1960-luvuilla Suomen maalaiskuntien vaakunoiden suunnitteluun.[3] Pirinen oli Helsingin yliopiston Karjalaisen osakunnan kuraattorina vuosina 1943–1944.[2]
Hän sai teologian kunniatohtorin arvonimen vuonna 1963.[1]
Kauko Pirisen ensimmäinen puoliso vuosina 1940–1961 oli kirjailija Aale Tynni (1913–1997). Heidän poikansa oli runoilija Matti Pirinen (1942–1971). Pirisen toinen puoliso vuodesta 1962 oli Maila Sylvia Melin.[4][2]
|