Keski-Suomen hyvinvointialue | |
---|---|
Yleistä | |
Väkiluku | 272 359 |
Alue | Keski-Suomen maakunta |
Keskuspaikka | Jyväskylä |
Kunnat | 22 |
Yhteistyöalue | Itä-Suomen yhteistyöalue |
Hyvinvointialuejohtaja | Jan-Johannes Tollet |
Pelastuslaitos | Keski-Suomen pelastuslaitos |
Aluevaltuusto | |
Aluevaltuuston koko | 69 |
Puheenjohtaja | Jani Kokko |
Puolueet ja valtuustopaikat | |
Keskusta | 18 |
SDP | 16 |
Kokoomus | 11 |
Perussuomalaiset | 7 |
Vihreät | 7 |
Vasemmistoliitto | 6 |
Kristillisdemokraatit | 3 |
VKK | 1 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Keski-Suomen hyvinvointialue (HyväKS ta HyvaKS) vastaa 22 Keski-Suomen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista, ja sen toiminta käynnistyi 1. tammikuuta 2023. Alan tehtävät luovutettiin hyvinvointialueen vastuulle alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä.[1] Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirrettiin kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä vähentää kuntien palkkakustannuksia. Ikääntymisestä ja sairastumisista johtuvat kustannuksetkin tulivat hyvinvointialueen kannettaviksi.[2] Toimintaa varten tarvittavat tilat ja välineet siirrettiin kunnilta hyvinvointialueen hallintaan.[3] Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen pelastuslaitos purkautuivat, ja niiden omaisuus sekä velat siirtyivät hyvinvointialueelle.[4] Koko maassa on yhteensä 21 hyvinvointialuetta.[5]
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoon valittiin 69 aluevaltuutettua. Vaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022.[6]
Hyvinvointialueeseen kuuluu 22 kuntaa, joista 6 on kaupunkeja.[7]
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuulunut Jämsän kaupunki liittyi Keski-Suomen hyvinvointialueeseen 1. tammikuuta 2023.[8][4] Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 272 359 asukasta.[9]
Hyvinvointialue tuottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut koko Keski-Suomen maakunnan alueelle.[10]
Sosiaalipalveluita tarjotaan mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, eri puolilla maakuntaa sijaitsevissa sosiaalitoimistoissa, terveydenhuollon yksiköissä tehtävässä sosiaalityössä, asumispalveluissa, kotouttamispalveluissa, lapsiperheiden sosiaalityössä ja tukiperhetoiminnassa.[11] Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta järjestetään koko Keski-Suomen alueella.[12] Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea mm. ateriapalveluin, turva-auttamispaveluin, kuljetuspalveluin, hygieniapalveluin, asiointipalveluin, siivouspalveluin ja vaatehuoltopalveluin. Ikääntynelle voidaan järjestää myös kuntouttava arviointijakso, kotihoitoa, etähoivaa, lääkeautomaatti ja tehostettua kotikuntoutusta. Ikäihmisille voidaan järjestää myös ikäihmisten terveystarkastuksia, muistihoitajan palveluita tai päivätoimintaa.[13] Vammaisille järjestetään mm. sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä, neuvontaa ja ensiarviointia, päivä- ja työtoimintaa, sopeutumisvalmennusta, henkilökohtaista apua, omais- ja perhehoitoa, asumispalveluita, esteettömän asumisen tukea, kuljetuspalveluita sekä kuntoutusohjausta ja -työryhmiä.[14]
Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan eri puolilla Keski-Suomea sijaitsevilla terveysasemilla.[15] Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan myös.[16]Äitiys- ja lastenneuvoloita on eri puolilla maakuntaa. Lisäksi on ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloita sekä perheneuvoloita.[17][18][19][20] Hammashoitoa järjestetään kaikille hammashoitoloissa.[21]Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori ja psykologipalvelut sekä nuorisovastaanotto tukevat nuoria.[22] Fysioterapiaa, toimintaterapiaa, ravitsemusterapiaa, puheterapiaa ja apuvälinepalveluita on saatavilla. [23][24][25][26]
Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään pääosin Keski-Suomen Sairaala Novassa.[27] Kotisairaala toimii tarkoituksenmukaisen matkan päässä Jyväskylästä sekä Jämsässä.[28] Laboratoriopalveluita tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[29] Lisäksi Jämsässä toimii hyvinvointialueen osittain omistama osakeyhtiömuotoinen Jokilaakson sairaala.[30][31]
Valvira ilmoitti heinäkuussa 2023 aloittavan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn odotusaikojen valvonnan Keski-Suomessa ja 15 muulla hyvinvointialueella sekä HUS-yhtymässä. Kaikilta hyvinvointialueilta löytyy potilaita, jotka ovat odottaneet erikoissairaanhoitoon pääsyä yli terveydenhuoltolaissa säädetyn maksimiodotusajan. Sairaalapalveluiden johtaja Juha Palonevan mukaan syynä tähän on koronapandemia, hoitopalveluiden ongelmat, muutto Sairaala Novaan sekä työtaistelut. Myös kaksi kertaa vuodessa tapahtuvat lomien vuoksi tehävät toimintojen sulut lisäävät jonoja. Kiireellisen hoidon järjestämisessä ei ole ollut ongelmia. Palonevan mukaan hyvinvointialueen rahoitus ei ole riittävä, jotta jonoista päästäisiin.[32]
Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen pelastuspalvelut.[33] Keski-Suomessa on yhteensä 45 paloasemaa.[34]
Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto valitsi 14. kesäkuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi Jan-Johannes Tolletin. Tehtävä on määräaikainen ja se kestää kuusi vuotta.[35] Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitus valitsi kokouksessaan 23. elokuuta 2022 sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi Kati Kallimon ja pelastusjohtajaksi Ville Mensalan. Virkatehtävät alkavat 1.tammikuuta 2023 ja virat ovat toistaiseksi voimassa olevia.[36] Konsernipalveluiden toimialajohtajaksi valittiin aluehallituksen 11. lokakuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Lasse Leppä.[37]
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[38] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[39] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Keski-Suomen aluevaltuustoon valittiin 69 valtuutettua.[40] Aluevaltuuston puheenjohtajana toimii Jani Kokko (SDP).[41] Aluehallituksen puheenjohtajana toimii Marja Kaisa Aula (Kesk.). Aluehallitukseen kuuluu 13 jäsentä.[42]
Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2022 | 6 | 16 | 7 | 18 | 1 | 3 | 11 | 7 |
| 69 | 47,5 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta |
|
|