Kolmen Ristin kirkko | |
---|---|
Sijainti | Kaukopää, Imatra |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Imatran seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1958 |
Suunnittelija | Alvar Aalto |
Materiaali | tiili |
Tyylisuunta | modernismi |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Kolmen Ristin kirkko, josta käytetään myös nimeä Vuoksenniskan kirkko, on Alvar Aallon suunnittelema kirkko Imatralla Etelä-Karjalassa. Se on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin keskeisiä rakennuksia ja kuuluu Alvar Aallon kansainvälisesti arvostetuimpaan tuotantoon.[1] Kirkko rakennettiin valkoiseksi rapatusta tiilestä 1957–1958 ja vihittiin käyttöön 28. syyskuuta 1958 [1][2]. Urakoitsijana toimi paikallinen rakennusliike Isola.
Kirkkosali koostuu kolmesta, siirrettävin väliseinin erillisiä tapahtumia varten omiksi tiloikseen erotettavasta osasta, joissa on kussakin oma sisäänkäynti. Sisäänkäyntejä on yhteensä viisi. Kaikkien tilojen ollessa käytössä kirkkosalissa on noin 800 istumapaikkaa. Akustiikkaa ja valaistusta on tehostettu pohjakaavan epäsymmetrisyydellä.[3]
Kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan sen tilalla on kolme valkoista puuristiä. Ristien ja ikkunoiden paikat on suunniteltu siten, että jumalanpalveluksen aikana ristien varjot lankeavat seinälle.[1] Kirkon ikkunat ovat muutenkin erikoiset: kirkossa on 103 ikkunaa, joista vain kaksi on samanmuotoisia[4].
Kirkon kellotorni on hoikahko ja sen kellot, joita on kolme, ovat vuodelta 1958. Kellotorni on 34 metriä korkea ja kuvaa alas ammuttua vasamaa. Kellotornin valu oli Suomen ensimmäisiä liukuvalutekniikalla tehtyjä betonivalutöitä. Nykyiset urut valmisti Urkurakentamo Veikko Virtanen 1990 ja niissä on kolme sormiota ja 33+1 äänikertaa. Aiemmin kirkossa oli Kangasalan urkutehtaan vuonna 1959 valmistamat, 22-äänikertaiset urut[4].
Kirkko on ollut suljettuna kosteusvaurioiden aiheuttaman terveyshaittojen riskin takia 1.11.2020 alkaen.[5] Vuonna 2021 arvioitiin kirkon tarvitsevan arviolta 1,5–2 miljoonan euron ja viereisen pappilan noin miljoonan euron peruskorjauksen, mutta rahoitusta on vaikea löytää. Kaikki korjaussuunnitelmat tulee hyväksyä Museovirastossa ja Alvar Aalto -säätiössä[6]. Korjauksen rahoituksen keräämiseksi on helmikuussa 2022 perustettu Pro Kolmen ristin kirkko Imatra -yhdistys.[7] Joulukuuhun 2022 mennessä rahaa oli kertynyt tuhat euroa.[8]