| Lars Sonck | |
|---|---|
 Arkkitehti Lars Sonck. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. elokuuta 1870 Kälviä |
| Kuollut | 14. maaliskuuta 1956 (85 vuotta) Helsinki |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
| Merkittävät työt | Ainola, Kallion kirkko, Mikaelinkirkko, Pyhän Yrjön kirkko, Tampereen tuomiokirkko, Eiran sairaala ja Helsingin Puhelinyhdistyksen talo |
Lars Eliel Sonck (10. elokuuta 1870 Kälviä – 14. maaliskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Häntä pidetään kansallisromanttisen kauden merkittävimpänä arkkitehtina Eliel Saarisen ohella. Jo 1890-luvulla Sonck suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja -huviloita, joiden kansallinen muotokieli erosi aiemmista pitsihuviloista.
Lars Sonckin vanhemmat olivat kirkkoherra Knut Sonck ja Anna Rebecka Nordström.[1] Sonckin ura alkoi 23-vuotiaana, kun hän vuonna 1894 voitti Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailun. Muita kuuluisia suunnitelmia ovat muun muassa Tampereen Johanneksen kirkko (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Kallion kirkko (1912) ja Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä, Pyhän Yrjön kirkko (1928) Maarianhaminassa, Kultaranta (1917), josta tuli myöhemmin tasavallan presidentin kesäasunto, Uuno Klamin kesähuvila (1945), Jean Sibeliuksen koti Ainola (1904) sekä Alfred Kordelinin hautakappeli (1921) Raumalla.
Lars Sonckille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1921 ja Suomen Arkkitehtiliiton kunniajäsenyys 1930.
1890-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Sonck suunnitteli muun muassa Hyvinkään parantolan, kylpylähotellin Loviisaan (Mossebacka), Avelan talon Tornioon ja kansakoulun Kuusankoskelle (Mäkikoulu) sekä Iittalan lasitehtaan johtajan talon, josta myöhemmin tuli Kalvolan kunnantalo. Vuonna 1912 valmistui Noormarkkuun rakennettu Eva Ahlströmin sairaala.
Sonck suunnitteli seitsemän vesitornia, joista toteutuivat vain Pietarsaaren vesitorni (1929) ja Rauman vesitorni (1934), joka on osa nykyistä tornia. Toteuttamatta jäivät Hyvinkään (1942), Karjaan (1943), Valkeakosken (1944), Riihimäen (1944) ja Maarianhaminan (1945) vesitornien suunnitelmat.[10][11][12][13]
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevat Sonckin suunnittelemat makasiinirakennukset ovat viime vuosina saaneet uutta elämää, kun suojeltuun L2-satamamakasiiniin asettui viereen rakennetun Clarion-hotellin kongressikeskus.[16] Myös Pöllyvaaran vuonna 1914 valmistunut näkötorni Kajaanissa oli Sonckin suunnittelema, mutta torni purettiin vuonna 1949.
| ||||||||||||||||||||||||||
