| Lielahti | |
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Luoteinen suuralue |
| Suunnittelualue | Liela |
| Koordinaatit | |
| Osa-alueet | Hiedanranta |
| Postinumero(t) | 33400 |
| Lähialueet | Lamminpää, Lintulampi, Pohtola, Ryydynpohja |
Lielahti (ruots. Lielax) on Tampereen länsipuolella, noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta sijaitseva kaupunginosa. Lielahdessa on jonkin verran teollisuutta, muun muassa lakkautettu sellutehdas, sekä monia pienteollisuusyrityksiä, tavarataloja ja marketteja.
Lielahti kuuluu Tampereen luoteiseen suuralueeseen, joka on jaettu kahteen suunnittelualueeseen, Lielaan ja Lentävään. Lielaan kuuluvat Lielahden lisäksi Lintulammen, Pohtolan ja Ryydynpohjan kaupunginosat. Lentävään kuuluvat Niemi ja Lentävänniemi.
Lielahdessa olevasta asutuksesta on merkintöjä vanhoissa asiakirjoissa jo vuodelta 1540. Harjuntaustan jakokunnassa oli 1550-luvulla 17 maatilaa. Lielahden omisti ja siellä asui 1700-luvulla Ranskasta peräisin oleva Tollet'n suku.
Klas Alfred Stjernvall omisti Lielahden kartanon vuosina 1847–1869 ja Siivikkalan tilan vuosina 1849–1869. Wilhelm von Nottbeck osti molemmat tilat Stjernvallin perikunnalta 31. lokakuuta 1872. Wilhelm von Nottbeck omisti Lielahdessa myös navetan, jossa oli parhaimpina aikoina jopa 400 lehmää.
Nottbeckien sukuhauta sijaitsee Lielahdessa. Ensimmäisenä sukuhautaan haudattiin Ernest von Nottbeck vuonna 1885. Tampereen Näsinkalliolla sijainneen Nottbeckien omistaman rakennuksen rauta-aita ja portti siirrettiin Lielahteen Nottbeckien sukuhaudan ympärille. Vaikka ympärille on noussut teollisuutta ja kauppakeskuksia, on Nottbeckien sukuhauta vielä 2010-luvullakin entisellä paikallaan. Viimeisenä sukuhautaan haudattiin Sveitsin Genevessä asunut, vuonna 1990 kuollut Andrée de Nottbeck, joka oli Wilhelm von Nottbeckin toiseksi nuorimman pojan Peterin tytär ja samalla suvun Suomessa asuneen haaran viimeinen elossa ollut jäsen.
J.W. Enqvist-yhtiö osti vuonna 1913 Lielahden tilan, jonne alettiin rakentaa selluloosatehdasta. Sellutehtaan klooripuoli oli Nottbeckin vanhassa navetassa ja konepuoli vanhassa tallissa. Tehdasta laajennettiin ja uudistettiin 1920-luvulla. Tänäkin päivänä navetta ja vuonna 1893 valmistunut Nottbeckin tilan linnamainen päärakennus ovat M-realin omistuksessa. Marraskuussa 2007 yhtiö tosin ilmoitti Lielahden tehtaan lakkauttamisesta.[1] Sellutehtaan yhteyteen alun perin rakennettu, myöhemmin Ligno Techin omistukseen siirtynyt ligniinitehdas lakkautettiin kesällä 2008.[2]
Alun perin Ylöjärven kuntaan kuulunut Lielahti siirrettiin Tampereen kaupunkiin vuoden 1950 alussa. Ensimmäinen osa-asemakaava alueelle vahvistettiin vuonna 1952.[3]
Lielahden palvelu- ja teollisuusalueella on laaja kattaus yrityksiä, kuten ruokamarketteja, huonekalukauppoja, urheiluliikkeitä, autoliikkeitä ja kodinkoneliikkeitä. Huomattavimpia näistä ovat Prisma, K-Citymarket, Gigantti ja Kruunukaluste sekä yksittäisenä liike- ja palvelukeskittymänä vuonna 2014 avattu Lielahtikeskus. Myös Tapolan tehdas sijaitsee Lielahdessa.
Lielahden koulun rakennuksia on yhteensä kolme: puu- ja kivitalossa opetetaan vuosiluokkia 1–9. Vuosiluokat päiväkoti–esikoulu löytyvät omasta rakennuksestaan. Saman katon alla yläasteen kanssa ovat myös Lielahden museo ja kahvila.
Lielahteen pääsee Keskustorilta bussilinjoilla 9 ja 19, joiden päätepysäkki on Lentävänniemessä. Linja 12 taas kulkee Lielahden kautta Ryydynpohjaan ja sieltä taas Lentävänniemen Reuharinniemeen. Lielahteen pääsee myös Ylöjärvelle kulkevilla bussilinjoilla 80A, 80B, 80C sekä yölinjalla 80Y. Lisäksi linjoilla 82 ja 86 pääsee Siivikkalaan. Linjalla 71 pääsee taas Tesoman kautta Nokialle. Linjalla 13 pääsee myös Tesomalle sekä kaupungin toiselle puolelle Hervantaan asti. Lielahdesta pääsee myös suoraan TAYS:iin linjalla 38, joka kulkee Rantatunnelin kautta. Lisäksi Lielahdenkadun ja Paasikiventien risteyksessä on pikavuoropysäkki, jolla pysähtyvät muun muassa Vaasaan, Seinäjoelle ja Kokkolaan menevät pikavuorot Ylöjärven suunnan vakiovuorojen lisäksi.
Kaupunginosan etelärajalla on Lielahden rautatieasema (lyhenne Llh), joka toimii risteysasemana Parkanon ja Porin radat yhdistäen. Lielahden asema ei ole kuulunut Porin radan alkuperäisiin asemiin, vaikka se oli sotien jälkeisenä aikana radan tärkein liikennepaikka Tampereen alueella. Tiilisen, vuonna 1927 valmistuneen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Thure Hellström; pistoraide Lielahden sellutehtaalle oli valmistunut jo vuonna 1915. Nykyisen muotonsa Lielahden asema-alue sai 1970-luvun alussa, jolloin valmistui myös nykyisen valtatie 12:n alikulkutunneli ratapihan itäpäähän. Aseman henkilöliikenne päättyi vuonna 1984. Museovirasto on luokitellut Lielahden asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.[4]
Arkkitehti Pentti Turusen piirtämä Lielahden kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1961.
M-realin lopetetun tehtaan alue on erittäin merkittävä Länsi-Tampereen tulevaisuuden kannalta. 70 hehtaarin kokoisen alueen kaavoitus on suunnitteluvaiheessa.[5] Vanhoille tehtaan maille nousee uusi kaupunginosa, Niemenranta. Suunnitteilla on myös sen eteläpuolella oleva Hiedanranta.[6]
Lielahteen on noussut myös useita kauppakeskuksia. Marraskuussa 2009 avattiin Kodinkeskus, jonka suurin liike on Gigantti Megastore. Pirkanmaan Osuuskauppa avasi Lielahteen Prisma-kauppaketjun myymälän keväällä 2011, jonka yhteyteen rakennettiin vielä kolme vuotta myöhemmin suurempi palvelu- ja liikekeskittymä Lielahtikeskus.
Lielahteen ollaan suunnittelemassa Tampereen raitiotien jatkoa, joka kulkisi Ylöjärvelle asti. Arvion mukaan Lielahti-Ylöjärvi rataosuus voitaisiin päästä toteuttamaan 2029-2032 välisenä aikana.
Muusikot Olli Lindholm, Petri Nygård ja Antti Hammarberg, esiintyjänimeltään Irwin Goodman, asuivat Lielahdessa. [7][8] Näyttelijä, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja Tiina Lymi varttui Lielahdessa.
Tunnetuimpia lielahtelaisia urheilijoita ovat ampumahiihdon olympiamitalisti Antti Tyrväinen ja jalkapalloilija Pertti Mäkipää.[9][10] Kaupunginosan paikallisseura on vuonna 1929 perustettu Lielahden Kipinä, joka nykyisin keskittyy kuntoliikunnan eri muotoihin.[11] Aikaisemmin Lielahdessa toimi myös toinen urheiluseura, Lielahden Urheilijat, jota edustivat jonkin aikaa muun muassa painin olympiavoittaja Rauno Mäkinen ja keihäänheiton olympiahopeamitalisti Yrjö Nikkanen. Länsitamperelainen jalkapallo-/futsalseura PP-70 perustettiin vuonna 1970, kun Lielahden Kipinän, Lamminpään Korven ja Pispalan Tarmon jalkapallojaostot yhdistyivät.[12] Nykyisin jalkapalloseurat Tampereen Pallo-Veikot ja Tampereen Ilves järjestävät nuorimpien ikäluokkien harjoituksia Lielahden urheilukentällä. Kenttä on sorapäällysteinen, ja sen yhteydessä on yleisurheilun suorituspaikkoja ja rantalentopallokenttä.[13] Kentän juoksurataa ei ole kestopäällystetty.[14] Talvella paikalla on jääurheilua varten kaukalo ja luistelualue.[15] Lielahden yläkoulun liikuntasali on yksi Tampereen Pyrinnön koripallojaoston kotisaleista.[16]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lielahti Wikimedia Commonsissa