Taiteilijan näkemys Lumimiehen ulkonäöstä.Väitetty lumimiehen päänahka Khumjungin luostarissa Nepalissa. Luostari ei ole sallinut pyhänä pidetyn nahkanpalan tieteellistä tutkimista.
Lumimies eli Jeti on tuntematonta lajia edustavaksi väitetty olento, jonka kerrotaan liikkuvan Himalajan vuoristossa. Lumimiehen sanotaan useimmiten kulkevan kahdella jalalla ja olevan punertava- tai oranssikarvainen ja muistuttavan ihmisapinoita, esimerkiksi gorillaa.[1]
Aasiassa lumimiehen legenda on tunnettu jo kauan, ja se kuuluu Himalajan seudun alkuperäisväestön mytologiaan[2]. Se mainitaan 3 000 vuotta vanhassa kiinalaisessa tietosanakirjassa, ja paikallisväestö pitää olennon olemassaoloa varmana.[1] Länsimaalaiset ovat tehneet siitä havaintoja 1800-luvun lopulta lähtien.[2] Väitettyjä havaintoja ja jalanjälkiä tutkineet kryptozoologit ovat päätelleet, että Himalajalla elää kolme erilaista lumimieslajia.[2]
Vuonna 2017 ryhmä tiedemiehiä teki DNA-testejä erilaisille jetille kuuluneiksi väitetyille näytteille ympäri maailmaa ja totesivat, että ne olivat eri eläimistä lähtöisin. Tutkimus julkistettiin Proceedings of the Royal Society B -julkaisussa. [3]
Lumimiestä kutsutaan usein Jetiksi, mutta länsimaisella nimellä Jeti viitataan myös niin sanottuun kiinalaiseen villimieheen, Almaan sekä Pendek-mieheen, jotka ovat samantyyppisiä legendoja Aasian syrjäisissä kolkissa asustavista ihmisen sukulaisista.
Väitettyjä havaintoja ja jälkilöytöjä
Lumimiehen olemassaolosta ei ole kunnollisia todisteita, vaikka ajoittain kerrotaan uusista havainnoista. Joitakin outoja jalanjälkiä on kuvattu ja tutkittu, ja niiden on päätelty kuuluvan joko tuntemattomalle ja suurikokoiselle kädelliselle tai tuntemattomalle karhulajille. Ne saattavat myös olla jonkun huijarin tätä tarkoitusta varten muotoilluista kengänpohjista. Monissa kuvissa jälkiä ympäröivä lumi on osittain sulanut, joten on mahdollista, että ne ovat vain tavallisia karhunjälkiä, joita kuvaajat ovat muotoilleet suuremmiksi.[1] Himalajalta on löydetty myös ulostetta, jota ei ole pystytty analysoimaan. Itse lumimiehestä ei ole toistaiseksi saatu kuvia.[1]
Ensimmäisenä länsimaalaisena lumimiestä koskevista havainnoista raportoi Nepalin eläimistöä tutkinut brittiläinen luonnontieteilijä B. H. Hodgson kirjoituksessaan On the Mammalia of Nepal vuodelta 1832. Eräällä tutkimusretkellä mukana olleet nepalilaiset metsästäjät olivat kertoneet hänelle kohdanneensa tumman, pitkäkarvaisen, kaksijalkaisen hännättömän ”villi-ihmisen”. Metsästäjät olivat lähteneet pakoon sen sijaan että olisivat ampuneet otuksen.[4]
Vuonna 1889 brittiläinen Laurence Waddell kuvaili kirjassaan Among the Himalayas ensimmäisenä eurooppalaisena lumimiehen jalanjäljet.[2] Waddellin Himalajan alueella asuvat oppaat olivat kertoneet hänelle, että jälkien jättäjä on suuri, karvainen ja kahdella jalalla kulkeva olio.[2]
1900-luvulla Himalajalla alkoi liikkua aiempaa enemmän vuorikiipeilijöitä, ja samalla havainnot tuntemattomasta kaksijalkaisesta lisääntyivät.[2] Irlantilaisen Charles Howard-Buryn johtama, Mount Everestiä tutkinut ryhmä löysi vuonna 1921 jälkiä, joiden paikalliset oppaat kertoivat kuuluvan "hankien villi-ihmiselle".[2] Asiasta uutisoinut kalkuttalainenThe Statesman-lehti käytti olennosta ensimmäistä kertaa nimitystä "lumimies" (engl.Abominable Snowman).[2]
Tunnetuin ja eniten keskustelua herättänyt[2] jälkilöytö tehtiin 8. marraskuuta 1951, jolloin brittiläiset vuorikiipeilijät Eric Shipton ja Michael Ward sekä heidän oppaanaan ollut Sen Tensing löysivät Menlungin jäätiköltä Himalajalta erikoisen jälkijonon.[1] Se oli lähes puolentoista kilometrin mittainen ja koostui apinan jälkiä muistuttavista valtavista, leveistä jalanjäljistä, joissa oli suuret ja pyöreähköt varpaat; erityisesti isovarvas oli kookas.[1] Vuorikiipeilijät eivät kyenneet määrittämään niitä minkään eläimen jättämiksi, mutta Tensing kertoi heille niiden kuuluvan lumimiehelle eli jetille.[1] Shipton otti jalanjäljistä kuuluisaksi tulleet valokuvat.[1] Useat eläintieteilijät ja antropologit ovat tutkineet kuvia,[2] mutta niistä ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Monet tutkijat pitävät kuvia huijauksena,[1] toisten mielestä ne taas ovat tähän asti paras todiste lumimiehen olemassaolosta.[2]
Brittiläinen Daily Mail-sanomalehti lähetti vuonna 1954 retkikunnan Mount Everestille etsimään merkkejä lumimiehestä.[2] Mukana oli muun muassa intialainen lintutieteilijä Biswamoy Biswas. Tuloksena saatiin valokuvia erikoisista jalanjäljistä ja tukko karvaa, joka professori Frederic Wood Jonesin tutkimuksissa osoittautui kuuluvan todennäköisesti jollekin karkeakarvaiselle sorkka- tai kavioeläimelle.[2]
Vuonna 1957 Himalajalle lähti amerikkalaisen öljymiljonääri Tom Slickin rahoittama retkikunta.[2] Se löysi ulostetta, joka sisälsi tieteelle uuden sukkulamadon.[2] Ulosteen pääteltiin olevan peräisin tieteelle tuntemattomasta eläimestä, koska sukkulamadot elävät yleensä vain yhdessä isäntälajissa.[2]
Mount Everestin valloittajana tunnettu Sir Edmund Hillary johti vuonna 1960 järjestettyä tutkimisretkikuntaa.[2] Se sai Khumjungin luostarista karvatupon, jonka väitettiin olevan peräisin lumimiehen päänahkasta.[2] Tutkimuksissa ei saatu selville, mille eläimelle karvat kuuluivat.
Hillaryn jetinetsintään liittyy erikoinen tapahtumasarja. Tom Slick kuuli vuonna 1959 huhuja, että nepalilaisessa Pangbochen luostarissa säilytetään muumioitunutta lumimiehen kättä.[2] Hän palkkasi kaksi miestä varastamaan tämän niin kutsutun "Pangbochen käden" ja laittamaan sen tilalle luostariin ihmisen luita.[2] Slick ei uskaltanut itse kuljettaa kättä pois maasta, joten hän antoi sen ystävänsä, tunnetun näyttelijän James Stewartin tehtäväksi.[2] Stewart oli tuolloin Intiassa uuden elokuvansa kuvauksissa, minkä jälkeen hän toimitti käden Lontoon yliopiston professori W. C. Osman Hillille[2]. Kättä tutkittuaan Hill totesi, että se kuuluu jollekin tuntemattomalle kädelliselle.[2] Samaan aikaan kun aito "Pangbochen käsi" oli Lontoossa, Edmund Hillary sai nepalilaisessa luostarissa nähtäväkseen varkaiden sinne jättämät ihmisluut, ja tulkitsi ne huijaukseksi, mitä ne siis olivatkin.[2]
1970-luvulla Nepalin vuoristosta löydettiin jalanjälkiä, joiden jättäjää mukana olleet Himalajan eläimistöön perehtyneet asiantuntijatkaan eivät osanneet määrittää.[1]
Väitettyjä lumimiehen jälkiä ja karvoja on löydetty 2000-luvullakin.[2]
Amerikkalainen televisiojuontaja Josh Gates löysi tutkijaryhmänsä kanssa vuonna 2007 mahdollisen jetin jalanjälkiä. Jalanjäljet löytyivät 2850 metrin korkeudelta lähellä Mount Everestiä Nepalissa. Jäljet olivat 33 senttimetrin mittasia.[5] Vuoden päästä Josh Gates matkusti tutkijaryhmänsä kanssa Bhutaniin etsimään jälleen jetiä. Etsintäretkellä he löysivät karvoja, jotka DNA-testien mukaan kuuluivat tieteelle tuntemattomalle isolle kädelliselle.[6]
Japanilainen seikkailijaryhmä julkaisi 20. lokakuuta2008 valokuvan, jossa ihmisen jalanjälkeä verrataan Dhaulagiri-vuorelta löytyneeseen jälkeen. Löytynyt jälki on noin 20 cm pitkä ja muistuttaa ihmisen jälkeä.
Arveluja lumimiehen lajista
Ne tutkijat, jotka eivät täysin tyrmää lumimiehen olemassaolon mahdollisuutta, ovat esittäneet, että kyseessä voisi olla jokin sukupuutolta välttynyt Gigantopithecus-laji.[1] Toisen teorian mukaan jeti on vuoristo-oloihin sopeutunut orankilaji.[1]
Lumimies kirjallisuudessa ja viihteessä
1950-luvun jälkeen lumimiehestä on tullut merkittävä hahmo länsimaiseen viihdeteollisuuteen.[1]Armand Lohikosken ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama suomalainen elokuva Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä vuodelta 1954 sisältää useita lumimieskohtauksia. Nimihenkilöä esitti Vihtori Välimäki, joka valittiin rooliin pituutensa takia lehdistöhaun jälkeen (Välimäki esiintyi myöhemmin myös kolmessa muussa Pekka ja Pätkä -elokuvassa muissa rooleissa).
Kansainvälisesti levinneistä lumimiesaiheisista sarjakuva-albumeista kuuluisin on Tintti Tiibetissä. Tintti-sarjakuvan piirtäjän Hergén kerrotaan piirtäneen kannessa näkyvät lumimiehen jäljet käyttäen mallina lehdissä julkaistuja valokuvia.
Britannian menestyneimpiin popartisteihin lukeutuva Kate Bush hyödynsi Himalajan lumimieslegendoja singlekappaleellaan ”Wild Man” albumilta 50 Words for Snow.
Katso myös
Lumimiehen kaltaisia, eri puolilla maailmaa havaituksi väitettyjä ihmismäisiä olentoja:[7]
