| Matti Rossi | |
|---|---|
 Matti Rossi 1960-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Matti Mikael Rossi |
| Syntynyt | 13. huhtikuuta 1934 Sortavala |
| Kuollut | 3. heinäkuuta 2017 (83 vuotta) Helsinki |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Olavi Kokko |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Matti Mikael Rossi (kirjailijanimi myös Olavi Kokko, 13. huhtikuuta 1934 Sortavala – 3. heinäkuuta 2017 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjailija ja suomentaja.[2]
Matti Rossin vanhemmat olivat jääkärikapteeni Mikko Rossi ja Vera Salmes. Rossi opiskeli Edinburghin yliopistossa kieltä ja kirjallisuutta 1956, oli Fulbright-stipendiaattina 1957–1959 ja suoritti Master of Arts -tutkinnon Pennsylvanian yliopistossa 1959. Helsingin yliopistosta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1960. Akateemisella urallaan Rossi oli British Councilin stipendiaattina 1960–1961. Hän tutki Birminghamin yliopiston Shakespeare Institutessa 1500–1600-luvun metafyysistä runoutta ja saarnoja.
Rossi työskenteli ohjelma-assistenttina BBC:n maailmanpalvelun suomenkielisellä osastolla Lontoossa 1961–1966. Kulttuurivihkojen vastaavana toimittajana hän työskenteli 1978–79, minkä jälkeen hän työskenteli vapaana kirjailijana ja suomentajana. Rossi suomensi muun muassa William Shakespearen näytelmiä sekä latinalaisamerikkalaista kirjallisuutta ja sai tästä työstä vuonna 2007 kääntäjien valtionpalkinnon.[3]
Rossi toimi kesken jääneen kauden SKDL:n kunnanvaltuutettuna Rautalammin kunnanvaltuustossa 1976–1978. Myöhemmin Rossi vaikutti Suomen kommunistisessa puolueessa ja oli puolueen ehdokkaana vaaleissa 2000-luvulla. SKP:n 1970- ja 1980-luvun hajaannuksessa Rossi lukeutui vähemmistöön jääneeseen puolueoppositioon eli niin sanottuihin taistolaisiin.
1970-luvulla Rossi kirjoitti runsaasti tekstejä vasemmistolaiselle laululiikkeelle Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen sävellyksiin. Hänen sanoituksensa tulivat tunnetuiksi Agit Prop -yhtyeen ja KOM-teatterin kuoron esittäminä.[4] Hänen sanoittamiinsa kappaleisiin kuuluu muun muassa Jos rakastat.[5]
Rossi on kirjoittanut kirjan Raunioista nousee Donbass, jonka vuonna 2015 julkaisi Donetskin kansantasavallan suurlähetystö ja Johan Bäckman Publications. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäläismieliseksi propagandaksi.[6]
Matti Rossi kuoli Helsingissä pitkäaikaisen sairauden murtamana. Rossin ura kirjailijana ja kääntäjänä jatkui hänen viimeisiin elinvuosiinsa saakka.[4]
Rossi ilmiantoi Suomessa huhtikuussa 1975 vierailleen unkarilaisen kirjailijan Dénes Kissin Unkarin Kirjailijaliitolle neuvostovastaisen mielipiteen esittämisestä. Keskustellessaan suomalaisten kirjailijoiden kanssa Kiss oli kysynyt, kummasta fasismista oli kyse – mustasta vai punaisesta.[7] Tapauksesta nousi kohu jo tuoreeltaan. Suomen Kirjailijaliitto lähetti Unkarin Kirjailijaliitolle kirjeen, jossa osoitettiin Rossin väitteet perättömiksi, ja eräät kirjailijat vaativat jopa Rossin erottamista Suomen Kirjailijaliitosta. Lehdistössä Rossi joutui asian vuoksi todellisen syytösryöpyn kohteeksi. Todisteita siitä, että Kissille olisi koitunut asiasta haittaa, ei silloin kuitenkaan saatu, vaikka huhuja asiasta liikkuikin runsaasti.[8] 1990-luvulla kirjoittamassaan kirjeessä Kiss kertoo, että ilmianto ei ollut harmiton, koska hän joutui kotimaassaan julkaisukieltoon ja kuulusteluihin.[9] Vuonna 1997 Kiss kirjoitti asiasta selvityksen, joka Rossin mukaan pudotti pohjan ”valheilta ja huhuilta joita on levittänyt joukko suomalaisia kirjailijoita, jotka eivät ole välittäneet ilmoittautua”.[10] Suomen Kuvalehdessä (50/1997) julkaistun kirjoituksensa mukaan Kiss eli jonkin aikaa epävarmuudessa ja pelkäsi mahdollisia seurauksia. Presidentti Kekkonen lähetti Budapestiin valtiosihteerinsä toimimaan Kissin eduksi. Kissin teoksia julkaistiin Unkarissa normaalisti vuodesta 1977 eteenpäin kuusi teosta 1970-luvun lopulla ja kolmetoista teosta 1980-luvulla. Käännöksinä Kissiä on julkaistu Unkarin ulkopuolella kirjallisuuslehdissä muun muassa suomeksi ja venäjäksi.
Asia nousi uudelleen otsikoihin yli 30 vuotta myöhemmin, kun kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz arvosteli vuonna 2007 voimakkaasti valtionpalkinnon myöntämistä Rossille tämän ilmiannon vuoksi.[11] Zyskowicz jätti palkinnon myöntäneelle kulttuuriministeri Stefan Wallinille asiasta kirjallisen kysymyksen,[12] koska Rossi ei ollut osoittanut katuvansa toimintaansa. Zyskowicz piti tapausta vakavana kulttuuri- ja ihmisoikeusrikoksena sekä täysin verrattavana natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla juutalaisia vastaan tehtyihin ilmiantoihin. Vastauksessaan Wallin sanoi, ettei hän ollut palkintoa myöntäessään tiennyt Kissin tapauksesta ja korosti palkinnon olevan ennen kaikkea tunnustus Rossin pitkäaikaisesta työstä kääntäjänä. Samalla hän kuitenkin tuomitsi Rossin tekemän ilmiannon pitäen valitettavana, ettei Rossi ollut harkinnut toimintansa moraalista puolta.
Rossi tunnetaan varsinkin Shakespearen ja espanjankielisen kirjallisuuden suomentajana.
| ||||||||||||||||||||||
