Muusat (kreik. Μοῦσαι) eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden jumalattaria. Muusa on nykyään taiteellisen innoituksen symbolihahmo.[1]
Hesiodoksen Jumalten synnyn mukaan muusat olivat ylijumala Zeuksen ja muistin jumalattaren Mnemosynen tyttäriä. Heidän johtajanaan toimi itse Apollon, Apollōn Mūsagetēs (Muusain Apollon).[1] Heidän syntymäpaikkansa oli Pierian lähde tai virta lähellä Olymposvuorta. Muusat olivat nymfejä, jotka elivät alkuaan vuorilla ja puroissa. Myöhemmin heidän asuinpaikkansa tarkentui Parnassos- ja Helikon-vuoriksi sekä Kastalian ja Hippokrenen lähteiksi.[1] Helikonin itäpuolella sijaitsi Muusien laakso, joka oli merkittävä muusille omistettu pyhäkköalue. Siellä vietettiin näiden kunniaksi Museia-juhlaa.
Muusien määräksi vakiintui yhdeksän. He olivat:
Klassisissa kouluissa opeteltiin muusien nimet niiden alkutavuista muodostetun hokeman avulla: “Klio–Me–Ter–Thal / Eu–Er–Ur–Po–Kal”.[1]
Maalaustaiteella, kuvanveistolla ja arkkitehtuurilla ei ollut omaa muusaa. Muusat kuvastavatkin aikansa kulttuuriarvoja.[2]
Museo-sana juontuu kreikkalaisesta sanasta museion, joka tarkoitti yhdeksälle muusalle omistettua paikkaa. Myöhemmin on käytetty sanaa muuso kuvaamaan miespuolista muusaa.