Nokia (vuoteen 1938 Pohjois-Pirkkala) on Suomenkaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin 35 700 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 347,84 km², josta 59,53 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 123,7 asukasta/km². Nokian naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nokian vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1951.[8] Nokia on väkiluvultaan Pirkanmaan toiseksi suurin kunta maakuntakeskus Tampereen jälkeen.
Nokia on teollisuuskaupunki ja eräiden suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, kuuluisimpina niistä entinen monialayritys ja nykyinen tietoliikennealan yhtiö Nokia ja vaatteiden valmistaja Nanso. Näiden lisäksi myös Nokian Renkaat on kotoisin Nokialta ja sen tehdas sijaitsee Nokialla.
Nokian maisemakuvaa hallitsevat Pyhäjärvi, Nokianvirta ja Kulovesi. Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi, jossa yhtyvät etelästä Vanajaveden reitin ja pohjoisesta Näsijärven reitin vedet. Pyhäjärvi laskee syvässä rotkolaaksossa virtaavaa Nokianvirtaa myöten Kuloveteen, johon laskevat pohjoisluoteesta Ikaalisten reitin vedet Siuronkoskea myöten. Länsirajalla Kuloveteen laskee vielä Mouhijärven suunnasta tuleva vesistö Leukaluiden salmessa sekä etelärannalla Sarkolanlahden pohjukkaan Vesilahden länsiosan järvistä alkunsa saava Lanajoki. Pienempiä järviä Nokian alueella ovat Vihnusjärvi, Kalliojärvi, Ylinenjärvi ja Alinenjärvi Nokianvirran pohjoispuolella sekä Teernijärvi sen eteläpuolella.[9]
Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka Nokian, Suoniemen ja Tottijärven rajojen yhtymäkohta. Kaupungin keski- ja länsiosan viljelysmaat ovat keskittyneet kapealle kaistaleelle vesistön rannoille. Nokia kuuluu Pirkkalan lehtokeskuksen ydinalueeseen, mutta asutuksen myötä lehdot ovat suureksi osaksi hävinneet. Nokianvirran rantalehdot tuhoutuivat suurelta osin veden pinnan nousun vuoksi. Jäljelle jääneissä lehtometsiköissä kasvaa muiden muassa jalavaa ja pähkinäpensasta.[9]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: Lähteet
Vuoden 2017 lopussa Nokialla oli 33 322 asukasta, joista 30 448 asui taajamissa, 2 594 haja-asutusalueilla ja 280:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nokian taajama-aste on 92,1 %.[11] Nokian taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[12]
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Nokian keskustaajama ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Nokian lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[12] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[13]
Nokian alueelta on tehty satunnaisia kivikautisia esinelöytöjä, mutta pysyvä asutus syntyi vasta rautakaudella. Useita rautakautisia kalmistoja, joista vanhimmat ovat 500-luvulta ajanlaskun alun jälkeen, on löydetty pitkin vesistön rantoja Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Asutuksen on päätelty saapuneen Nokian alueelle Kokemäenjokea pitkin sen alajuoksun suunnasta. Siuron linnavuori on yksi Kokemäenjoen varren muinaislinnoista. Emäkoski oli keskiaikaisen Suur-Pirkkalan keskuspaikka.[9]
Emäkoski perattiin 1700-luvulla, minkä ansiosta alueelle syntyi runsaasti lisää viljelysmaita, mutta itse koski käytti vielä 1800-luvun puolivälissä vain kolmea pientä myllyä. Insinööri Fredrik Idestam rakennutti kosken partaalle puuhiomon, Nokian ensimmäisen teollisuuslaitoksen, vuonna 1868. Puuhiomo muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1871, jolloin sen nimeksi tuli Nokia Oy. Yritys aloitti paperin tuotannon vuonna 1880 ja vuonna 1885 sen yhteyteen rakennettiin Suomen ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas. Tehtaiden yhteydessä toimivat myös saha, mylly ja tiilitehdas. Tehtaiden toiminnalle ratkaiseva edistysaskel oli Tampereen-Porin rautatien valmistuminen vuonna 1895; Nokia Oy:n omille kuljetuksille rata oli avattu Tampereelle saakka jo vuonna 1893. Teollinen toiminta vilkastui entisestään, kun Suomen Gummitehdas Oy muutti Helsingistä Nokialle vuonna 1903. Kumitehdas aloitti autonrenkaiden tuotannon vuonna 1932 ja autojen talvirenkaiden valmistuksen vuonna 1937 ensimmäisenä maailmassa. Vuonna 1921 aloitti toimintansa Nokian Kutomo Oy (nykyisin Nanso Group Oy). Vuonna 1941 valmistui SOK:n Nokian mylly.[9]
Entisessä Pitkäniemen kartanossa aloitti vuonna 1900 toimintansa mielisairaala, joka toimi Pitkäniemen hoitolaitoksen nimellä vuoteen 1932. Vuonna 1955 sairaala siirtyi valtiolta 28 kunnan muodostaman Pohjois-Hämeen mielisairaanhuoltopiirin omistukseen. Nykyisin se toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistuksessa osana Tampereen yliopistollista sairaalaa.[9]
Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaan rajan kulkiessa Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Vuonna 1937 Pohjois-Pirkkala jakautui, kun Pispala liitettiin Tampereeseen ja kunnan jäljelle jääneestä osasta muodostettiin kauppala. Pohjois-Pirkkala otti nimekseen Nokia vuonna 1938[1] ja samalla Etelä-Pirkkala otti takaisin vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleenkin. Nokian kauppalan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1941. Sotien aiheuttaman viivästyksen jälkeen kauppalan kehitys pääsi vauhtiin 1940-luvun loppuvuosina. Vuonna 1940 Nokialla oli 10 066 asukasta, vuonna 1950 asukasluku oli 15 376 ja vuonna 1960 asukkaita oli 18 410.[9] Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973 ja se muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, jolloin siitä myös tuli osa valtatie 3:a.
Talvisodan jälkeen Nokialle siirtyi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta Jaakkiman yhteiskoulu, joka muutti nimensä Nokian yhteiskouluksi. Koulusta tuli yliopistoon johtava oppikoulu vuonna 1950. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä oppilaitos muuttui vuonna 1976 Nokian lukioksi. Vuonna 1957 perustettiin kaupungin omistama Emäkosken yhteiskoulu, jossa aloittivat lukioluokat vuonna 1962. Alun perin Nokia Oy:n omistama ammattikoulu siirtyi silloisen kauppalan omistukseen vuonna 1956. Nokian työväenopisto aloitti toimintansa vuonna 1945.[9]
Nokian silloiselle länsirajalle syntyi 1940-luvulla käytännössä tyhjästä kokonainen uusi yhdyskunta, kun Valmet Oy:n Linnavuoren tehdas perustettiin. Tehdas päätettiin sijoittaa vuoren sisään louhittaviin tiloihin. Rakentaminen alkoi vuonna 1942 ja tuotanto käynnistyi vuonna 1946. Tehdas valmisti aluksi lentokoneiden moottoreita, mutta sillä oli suuri osuus myös sotakorvaustoimituksissa laivojen ja veturien moottorien sekä kompressorien valmistajana. Vuonna 1957 aloitettiin traktoriendieselmoottorien tuotanto, ja myöhemmin mukaan tulivat myös työkoneiden ja veneiden moottorit, työstökoneet, aggregaatit ja moottoriruiskut.[9]
Nokianvirtaan valmistui vuonna 1971Melon vesivoimalaitos, jossa käytetään hyväksi koko putouskorkeus Pyhäjärvestä Kuloveteen (noin 19,5 metriä). Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut, vuonna 1913 rakennettu, vanha voimalaitos.[9]
Kartta Nokian kuntaliitoksista. Pohjois-Pirkkalan kunnasta liitettiin Pispalan alue Tampereeseen vuonna 1937. Kunnan loppuosasto muodostettiin Nokiaksi nimensä vaihtanut kauppala. Nokiaan liitettiin Suoniemi vuonna 1973 ja Tottijärvi vuonna 1976.
1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen.[9]
Sanan nois (monikko nokiit, genetiivi nokia) on väitetty tarkoittavan turkiseläin soopelia[18], mikä kertoisi siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke.[19] Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin arvellut, etteivät soopelit olisi kuuluneet Suomen eläinkuntaan edes muinaisuudessa. Nokia tarkoittaisikin majavaa.[20] Toisaalta sen oletetaan tarkoittaneen alun perin musta- tai tummaturkkisia eläimiä, mikä selittäisi sen yhteyden noki-sanaan[21][22] – vertauksena vesikon nimitys tuhkuri.
Sana nokia esiintyy usein vesistöjen nimissä, joten se on saattanut tarkoittaa turkiseläimen pesimispaikkaa.[23]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1964 lähtien.
Nokian väestönkehitys 1964–2020
Vuosi
Asukkaita
1964
18 455
1980
23 644
1985
24 325
1990
26 063
1995
26 287
2000
26 905
2005
29 147
2010
31 647
2015
33 162
2020
33 966
Lähde: 1980–2015 Tilastokeskus;[24] 1964 Historian suursanakirja.[25]
Nokian kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Valtuustossa on 43 jäsentä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Maria Asunta (ps.).[26]
Nokian kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Arja Laitinen (sd.), 1. varapuheenjohtajana Jari Kinnunen (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Juha Toivainen (ps.).
Kaupunginhallitus 2021-2025
Arja Laitinen, sd., pj
Jari Kinnunen kok., 1.vpj.
Juha Toivainen, ps., 2. vpj.
Marko Asell, sd.
Anneli Lehtonen, vas.
Teresa Kvick, vas.
Kaisa Räsänen, vihr.
Piila Paalanen, kok.
Jari Tuominen, kok.
Viranhaltijat
Nokian kaupunginjohtajana toimii Eero Väätäinen. Väätäinen antoi suostumuksensa virkaan ja Nokian kaupunginvaltuusto valitsi Väätäisen virkaan yksimielisesti vuonna 2013. Koulutukseltaan Väätäinen on hallintotieteiden maisteri.lähde?
Nokialla on seitsemän perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulua, kaksi luokkien 7–9 koulua sekä kolme koulua, joissa on vuosiluokat 1–9. Lisäksi Rajasalmen koulussa annetaan esiopetusta.[27] Muuten esiopetus järjestetään päiväkodeissa[28].
Emäkosken yläasteelle mennään Koskenmäestä, Sorvasta, Tottijärveltä, Viholasta, Nokialta, Vahalahdesta ja Taivalkunnalta. Nokianvirtaan mennään Kankaantaan, Myllyhaan, Alhoniityn ja Pinsiön kouluista.lähde?
Lisäksi Nokialla on erityiskoulu, lukio ja ammattikoulu.
Nokialle on hyvät tie- ja ilmayhteydet naapurikaupunki Tampereen ansiosta. Kaupungin alueella kulkevat Tampereen ja Porin välinen rautatie sekä valtatiet 11 ja 12. Viimeksi mainitulla on Sarkolassa yksi Suomen päätieverkon jyrkimmistä nousuista. Myös valtatie 3 sivuaa Nokian itärajaa. Vuodesta 2002 lähtien, kymmenen vuoden tauon jälkeen, Nokialla ovat pysähtyneet myös Poriin menevät junat. Nokian rautatieasema on yksi Porin radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Tampere-Pirkkalan lentoasema on vain vajaan kymmenen kilometrin päässä Nokian keskustasta.
Matka-aika NokialtaTampereelle on junalla 14 minuuttia ja linja-autolla nopeimmillaan 20 minuuttia. Nokian ja Porin välinen matka kestää junalla nopeimmillaan tunnin ja 15 minuuttia sekä linja-autolla tunnin ja 10 minuuttia. Matka-aika Nokian ja Helsingin välillä on nopeimmillaan junalla tunnin ja 49 minuuttia sekä linja-autolla 2 tuntia ja 45 minuuttia.
Kaikki Nokian junayhteydet Tampere-Pori-radan ulkopuolelle edellyttävät junanvaihtoa Tampereella. Linja-autojen suorilla pikavuoroilla Nokialta pääsee Tampereelle, Poriin, Helsinkiin, Raumalle ja Turkuun. Matka-aika Nokian ja Turun välillä kestää linja-autolla nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia sekä junalla 2 tuntia ja 14 minuuttia.
Nokialla on kaksi jäähallia ja 4 jalkapallokenttää: Menkalan tekonurmi, Tapio Rautavaaran kenttä, Keskuskenttä 2 ja 3. Keskuskentän ympärillä on myös juoksurata.
Nokialaisia seuroja ovat muun muassa monitoimiseura Nokian Pyry (muun muassa jääkiekko, jalkapallo, uinti) ja Nokian Urheilijat, jääkiekkoseura HC Nokia, jalkapalloseurat Nokian Palloseura ja FC Nokia, salibandyseura Nokian KrP sekä koripalloseura BC Nokia. Jalkapallossa Nokian Pyry on pelannut parhaimmillaan Ykkösessä vuosituhannen vaihteessa, ja Nops pelaa kaudella 2021 kolmosta. Jääkiekossa Nokian Pyry pelaa kolmanneksi korkeimmalla tasolla eli Suomi-sarjassa. Parhaimmillaan joukkue on päässyt Mestis-karsintoihin kaudella 2012–2013. HC Nokia pelaa III-divisioonaa. Koripallossa BC Nokia nousi kauden 2014–2015 päätteeksi Korisliigaan. Nokian KrP pelaa Salibandyliigaa.
Sarkolassa lähellä Sastamalan rajaa sijaitsevassa Vanajavuoressa, aivan Kuloveden rannan tuntumassa, on erikoinen luonnonnähtävyys, ontoksi kovertunut siirtolohkarePirunpesänkivi. Kansantarinat väittävät paholaisen ennen muinoin asuneen kiven kolossa. Kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi.
Ossi Somman suunnittelema Turkiskauppiaat-patsas Pirkkalaistorilla.
Nancy Holtin ympäristötaideteos ”Yltä ja alta” Pinsiössä.
Nuijasodan muistomerkki Nokian kartanon lähistöllä.
Ruokakulttuuri
Nokian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla palvilihalla höystetty klimppisoppa sekä mustikoista tai vadelmista ja talkkunasta sekoitettu marjapöperö.[30] Nokialla on myös kehitetty grilliruoka Kuuma koira, jota syödään erityisesti Kansainvälisenä Kuuma koira -päivänä.
↑Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 166. Helsinki: Otava, 1979.
↑ abcdefghijkHannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 363–373. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
