Rooman valtakunta | |
Osa historian artikkelisarjaa | |
Ajanjaksot | |
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta | |
Virkamiehet | |
Konsuli Preettori Prokonsuli Propreettori |
Ediili Kvestori Tribuuni Kensori |
Poikkeusvirat | |
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli |
Kuningas Triumviraatti Decemviri |
Tribunicia potestas | |
Arvonimet | |
Keisari | |
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri |
Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki |
Instituutiot ja lait | |
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset |
Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium |
Princeps senatus oli Rooman senaatin johtaja.[1] Suomeksi käännettynä princeps senatus on "ensimmäinen senaatissa".[2] Virallisesti virkaan ei liittynyt mitään erityistä käskynvaltaa, mutta todellisuudessa viran haltijalla oli suuri arvovalta. Kensorit valitsivat aina toimikautensa alussa uuden senaatin johtajan tai jatkoivat edellisen viranhaltijan kautta viidellä vuodella. Princeps senatuksen piti olla patriisi, joka oli yleensä aikaisemmin toiminut myös kensorina.
Princeps senatuksen tehtäviin kuuluivat
Keisariaikana keisari oli yleensä princeps senatus.