Škoda Transtechin valmistama Artic-raitiovaunu Helsingissä.
Raitiovaunu Tampereella

Raitiovaunu on raitioliikenteeseen soveltuva joukkoliikenneväline. Se muistuttaa junaa, mutta on tyypillisesti kapeampi, lyhyempi ja usein nivelletty.[1]

Raitiovaunutyypit

Perinteinen raitiovaunu

Turkulainen museoraitiovaunu
Perinteinen raitiovaunu kahvilana Dortmundissa Saksassa.

Perinteiset raitiovaunut ovat lyhyehköjä, usein niveltämättömiä sekä rungon läpi kulkevien akselien vuoksi korkealattiaisia. Perinteiset raitiovaunut muistuttavat monessa suhteessa enemmän linja-autoja kuin nykyaikaiset raitiovaunut. Niiden kääntösäde on tavallisesti melko lyhyt ja raideleveys pieni, jolloin niillä kyetään liikkumaan ahtaillakin katuverkoilla.

Pikaraitiovaunu

Pikaraitiovaunulla tarkoitetaan junaa, joka teknisen ratkaisunsa puolesta on nopeampi kuin tavallinen raitiovaunu, mutta kevyempi kuin metrojuna. Yleensä kalusto soveltuu ainakin mitoituksen puolesta myös katuliikenteeseen. Kaikkia pikaraitiotiemäisiä järjestelmiä tai rataosia ei aina kutsuta pikaraitiotieksi, vaan esimerkiksi vain raitiotieksi.

Duoraitiovaunu

Pääartikkeli: Duoraitiovaunu

Duoraitiovaunuksi kutsutaan raitiovaunua, joka on varustettu erisuuruisten virroitusjännitteiden käytön mahdollistavalla laitteistolla. Tällöin duokalustolla on mahdollista ajaa sekä sähköistetyllä rautatieverkolla että varsinaisella raitiotiellä.

Raitiovaunun ja junan erot

Raitiovaunun perustavanlaatuinen ero junaan (paikallisjuna ja metro) on se, että raitiovaunua ajetaan kokonaan kuljettajan varassa kuten tieliikenneajoneuvoa, kun taas junaa ajetaan liikenteenohjauksen antamien määräysten eli opasteiden mukaan kullekin junalle erikseen turvatulla kulkutieosuudella. Käytännössä siis raitioliikenteessä kuljettaja kääntää itse vaihteet ja huolehtii vaunujen pitämisestä turvallisen etäisyyden päässä toisistaan, kun junassa puolestaan tämä tehtävä kuuluu liikenteenohjaajalle kuljettajan vain ajaessa junaa liikenteenohjaajan antamien opasteiden mukaan. Tämä tekee raitiovaunulla tapahtuvan liikennöinnin raskasta raideliikennettä huomattavasti joustavammaksi ja vähemmän alttiiksi liikennehäiriöille. Toisaalta raskaan raideliikenteen etuna on suurempi linjanopeus ja suurempi kuljetuskapasiteetti.

Raitiovaunujen taloudellisuus

Raitiovaunut ovat paikallisesti päästöttömiä, ja niiden käyttökustannukset jäävät linja-autoja alemmiksi, koska niiden vierimisvastus on pieni ja jarrutusenergia voidaan palauttaa sähköverkkoon. Suuri kustannus raitioliikenteessä on kiskojen maahan asentaminen. Muun muassa Helsingin raitioliikennettä varten valmistetut raitiovaunut ovat olleet kalliita, mutta raitiovaunujen uskotaan kestävän puoli vuosisataa.[2] Yhdysvaltalaisen Transportation Associationin mukaan raitiovaunumaili on jopa kymmenen kertaa kalliimpi kuin linja-automaili.[3]

Raitiovaunujen valmistajia

Spårakoff-ravintolaraitiovaunu Helsingissä.

Raitiovaunu kulttuurissa

Oleksandr Bohomazovin maalaus Raitiovaunu, 1914.

Raitiovaunu on aiheena kaunokirjallisuudessa, esimerkiksi:

Katso myös

Lähteet

Lähteet

  1. Slater, 1997
  2. Sähkökulkuneuvot, s. 313
  3. Economist

Aiheesta muualla