Sotilasarvo osoittaa sotilaiden keskinäistä esimiesasemaa sekä sotilaan virka-asemaa, tehtävää, koulutusta ja kokemusta. Sotilasarvot vaihtelevat maasta ja aikakaudesta toiseen, mutta yleensä voidaan erottaa kolme ryhmää: miehistö, alipäällystö (aliupseerit) ja päällystö (upseerit; yliupseerit, esiupseerit ja kenraalikunta).
Aliupseerit toimivat keskijohto- ja työnjohtotehtävissä. Aliupseerien koulutus tähtää ammatillisiin valmiuksiin, joihin harjaannutaan yleensä yhdessä puolustushaarassa, aselajissa, toimialalla ja joukko-osastossa.
Upseerit toimivat ylimmissä päällikkö- ja komentajatehtävissä. Upseerien koulutus tähtää nimenomaan normaali- ja poikkeusolojen johtajaksi, päälliköksi ja komentajaksi, joihin harjaannutaan johtajatehtävissä ja hankkimalla laaja-alaista kokemusta.
Suomessa sotilasarvossa ylennyksen edellytyksenä ovat yleensä sotilasarvoa vastaava tehtävä, koulutus ja kokemus. Lisäksi edellytetään hyvää fyysistä suorituskykyä ja kenttäkelpoisuutta sekä yleistä nuhteettomuutta. Upseeriylennyksiin on lisäksi vaatimuksia riittävän laajasta palvelus- ja esimieskokemuksesta sekä kielitaidosta ja kokemuksesta kansainvälisissä tehtävissä.
Historiallisena aikana upseerin arvot riippuivat usein ylhäisestä syntyperästä tai ne ostettiin. Aliupseerit olivat kokenutta miehistöä, jotka nousivat aliupseeriksi.