Subjunktiivi on verbin tapaluokka, jolla ilmaistaan epävarmuutta, toivetta tai muuta vastaavaa. Se esiintyy usein myös toivotuksissa ja kiinteissä fraaseissa. Tarkemmat käyttösäännöt ovat kielikohtaisia. Suomen kielessä subjunktiivia ei ole, mutta romaanisissa kielissä se on yleinen. Lisäksi subjunktiivia käytetään vähäisessä määrin myös englannissa (useammin imperfektissä kuin preesensissä). Subjunktiivissa olevat verbit käännetään suomeen joskus konditionaalilla ja joskus indikatiivilla, huudahduksissa käytettävät subjunktiivin kolmannen persoonan muodot käännetään usein imperatiivilla (esimerkiksi Eläköön!). Myös preesensin partisiippirakenne (Hän sanoo tekevänsä kaikkensa; Toivon sinun paranevan) voi vastata sävyltään subjunktiivia.

Saksan, italian, (klassisen) kreikan ja latinan kielissä samankaltainen kielioppiseikka – verbin tapaluokka – on konjunktiivi (myös subjunktiivi-nimitystä esiintyy näissäkin yhteyksissä). Latinassa konjunktiivilla ilmaistaan tahtomusta tai toivomusta, ja sitä käytetään monesti käskymuodoissa. Lisäksi se on useimmissa sivulauseissa. Saksan kieliopissa konjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti vastaavat merkitykseltään suomen konditionaalia. Italian kielessä konjunktiivia käytetään ilmaisemaan mielipidettä, mahdollisuutta, epäilyä, ihmetystä, hämmästystä, tyytymättömyyttä, pelkoa, toivoa, halua, tahtoa tai toivomusta. Sillä voidaan jättää myös kuulijalle mahdollisuus olla eri mieltä kuin puhuja on, ja tätä käytetään erittäin paljon esimerkiksi etelä-Italiassa. Konjunktiivi on myös pakollinen tiettyjen alistuskonjunktiivien kanssa (esimerkiksi affinchè, jotta, purchè, kunhan vain) ja tiettyjen pronominien tai adverbien kanssa (esim. qualunque, mikä tahansa), samoin konditionaalin ja futuurin tietyissä lausemuodoissa. Konjunktiivilla on italiassa kaikki neljä verbimuotoa (preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti). Konjunktiivia ei voida kääntää kaikissa tilanteissa konditionaalilla (esim. preesensmuodot, pronomini- ja adverbikäyttöyhteydet). Uralilaisessa kantakielessä oli myös varsinainen konjunktiivi, josta on kehittynyt muun muassa suomen kielen potentiaalitapaluokka.^[1]

Esimerkkejä subjunktiivista

• (espanja): Deseo que estudies más. Haluan sinun opiskelevan enemmän.
• (espanja): Espero que ya hayas mejorado tu conducta. Toivon, että olet jo parantanut käytöstäsi.
• (espanja): ¡No te vayas! "Älä mene!"
• (portugali): Embora chova, vamos sair. Menemme ulos, vaikka sataakin.
• (portugali): Seja como for, ... Oli miten oli, ... (ser-verbi (olla) ensin subjunktiivin preesensissä, sitten subjunktiivin futuurissa)
• (portugali): Se tu não trouxesses as cartas, não podíamos jogar. Jos et tuo kortteja, emme voi pelata.
• (ranska): Je ne pense pas qu'elle veuille venir avec nous. En usko, että hän haluaisi tulla kanssamme.
• (ranska): Quelle chance qu'il fasse du soleil ! Mikä onni, että aurinko paistaa!
• (ranska): Qu'il pleuve ou fasse soleil, je vais dehors. Menen ulos, satoi tai paistoi.
• (englanti): I suggest that you be home tomorrow. Ehdotan, että olisit kotona huomenna. (subjunktiivin preesens)
• (englanti): I wouldn't do that if I were you. Sinuna en tekisi sitä. (subjunktiivin imperfekti)
• (englanti): I wish I had a dog. Olisipa minulla koira. (subjunktiivin imperfekti)

Esimerkkejä konjunktiivista

• (italia): Temo che sia troppo tardi. Pelkään, että on liian myöhäistä.
• (italia): Spero che lo facciate. Toivon, että teette sen.
• (italia): Vorrei che Clara arrivasse presto. Haluaisin, että Clara saapuisi pian. (konditionaali->konjunktiivin imperfekti)
• (latina): Cur a proeliis absimus? Miksi olisimme poissa taistelusta?
• (latina): Accusaris, quod legibus rei publicae non pareas. Sinua syytetään siitä, että et kuulemma noudata valtion lakeja.
• (latina): Ossa tua canes devorent! Syökööt koirat suihinsa sinun luusi!
• (saksa): Sie sagt, sie sei reich. Hän sanoo olevansa rikas.
• (saksa): Wenn ich Zeit gehabt hätte, wäre ich mitgekommen. Jos minulla olisi ollut aikaa, olisin tullut mukaan.

Lähteet