| Osa artikkelisarjaa |
| Vaalit |
|---|
 |
|
|
Vaalien tyypit
- Esivaali
- Moniäänestys
- Määräaikaiset vaalit
- Välivaalit
- Paikallisvaalit
|
|
Yleiset vaalit |
|---|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Suhteellinen vaalitapa edellyttää useamman ehdokkaan - ja käytännössä myös useamman liittouman - vaalipiirejä. Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertausluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman ryhmittymän saamien äänien määrä. Suhteellinen vaalitapa on pienille puolueille enemmistövaalitapaa edullisempi (Duvergerin laki)[1][2]. Suomessa on käytössä D’Hondtin menetelmä.[3]
Yleisyys ja soveltaminen
Suomessa avointa listavaalia D’Hondtin menetelmällä käytetään eduskuntavaaleissa, EU-vaaleissa ja kunnallisvaaleissa.
Tosin Suomessa vaalipiirit heikentävät suhteellisuutta. Valtio-opin dosentti Pertti Timosen mukaan tämä on Suomen vaalijärjestelmän suurin ongelma. Sen voisi korjata jakamalla eduskuntapaikat puolueille koko maan äänimäärien mukaan ja sitten vaalipiireihin puolueiden sisällä.[10]
Useissa suhteellisen vaalitavan maissa on käytössä äänikynnys, mikä tarkoittaa, että puolueen tai yksittäisen ehdokkaan tulee saada vähintään tietty prosenttiosuus äänistä voidakseen saada yhtään ehdokasta läpi. Joissain maissa jaetaan taas tasauspaikkoja niille puolueille, jotka kärsivät paikkojen jaossa eniten eli niille, jotka saavat pienemmän osuuden ehdokaspaikoista kuin ovat saaneet äänistä.
.svg)
