Uesugi Kenshin (jap. 上杉 謙信, 18. helmikuuta 1530 – 19. huhtikuuta 1578) oli japanilainen daimio eli lääninherra, joka hallitsi Echigon provinssia.
Kenshin oli Uesugi-klaania palvelleen Nagao Tamekage neljäs poika, ja syntyi nimellä Nagao Kagetora (jap. 長尾景虎).[1] Vuonna 1536 Tamekage lähetettiin Kagan provinssiin taistelemaan Ikkō-ikkiä vastaan, ja hän menehtyi Sendannon taistelussa.[2] Veljeksistä vanhin Harukage nousi perheen johtoon, mutta hän oli liian huonokuntoinen ja kyvytön tehtävään.[2] 15-vuotiaana Kagetora sai osakseen mainetta puolustettuaan Tochion linnaa Uesugi-klaania vastustaneita kapinallisia vastaan.[1]
Kagetora kutsuttiin samana vuonna toistamiseen tukahduttamaan kapinaa, jonka Kuroda Hidetada oli aikaansaanut Kurotakin linnassa.[3] Kuroda Hidetada antautui luvaten alkaa munkiksi, mutta palasi seuraavana vuonna aloittamaan uutta kapinaa.[3] Kagetora kutsuttiin jälleen taisteluun, jonka päätteeksi Hiretada teki seppukun.[3] 19-vuotiaana Kagetora nousi perheensä johtoon, ja hän sai Kasugayaman linnan omistukseensa, mutta toimi yhä Uesugin alaisuudessa.[1]
Vuonna 1551 Uesugin pitkäaikainen vihollinen Hōjō-klaani voitti Uesugin taistelussa, ja klaanin johtaja Uesugi Norimasa joutui pakenemaan Kasugayamaan.[1] Kagetora suostui suojelemaan Norimasaa, mutta vaati tätä adoptoimaan hänet vallanperijäksi ja nimittämään hänet sekä Echigon daimioksi että Kanto Kanreiksi, shōgunin valtuutetuksi.[1] Norimasa suostui ehtoihin, ja Kagetora otti nimekseen Uesugi Kenshin vuonna 1552.[1]
Vuonna 1552 shōgun Ashikaga Yoshiteru käski Kenshiä julistamaan sodan Hōjō-klaania vastaan.[1] Kenshin joutui myöntymään, vaikka oli jo samaan aikaan sodassa Takeda-klaania vastaan.[1] Vuoteen 1554 mennessä Kenshin oli saanut haltuunsa Etchun ja Kozuken provinssit.[1] Vuonna 1561 Kenshin piiritti Odawaran linnan, mutta joutui perääntymään kahden kuukauden taisteluiden jälkeen.[4] Hän onnistui solmimaan liiton Hōjōn kanssa, ja adoptoi Hōjō Ujiyasun pojan vallanperijäkseen.[1] Kenshin antoi tälle nimeksi Uesugi Kagetora.[5] Kenshin eli buddhalaisen munkin tavoin eikä koskaan avioitunut, ja pysyi koko elämänsä selibaatissa.[5]
Kenshin ja Takeda-klaania johtanut Takeda Shingen kävivät kaiken kaikkiaan viisi taistelua Kawanakajiman tasangolla vuosina 1553, 1555, 1557, 1561 ja 1564.[6] Vaikka taisteluissa kuoli sotilaita molemmin puolin ja taistelut saattoivat kestää viikkoja, ne käytiin hyvin herrasmiesmäisesti.[7] Kun Hōjō-klaani katkaisi Takedan suolalähetykset, Kenshin lähetti tälle suolaa omista varastoistaan.[7] Shingen ja Kenshin jakoivat myös kiinnostuksen kirjallisuuteen, ja viittasivat toisiinsa lohikäärmeenä ja tiikerinä, jotka olivat perinteisiä vastustajia japanilaisessa kirjallisuudessa.[7] Sittemmin myös Kawanakajiman taisteluita on kuvattu laajalti Edo-kauden kirjallisuudessa.[6]
Kenshinin ja Shingenin kuuluisin kohtaaminen tapahtui neljännessä Kawanakajiman taistelussa.[7] Tuolloin Kenshinin hyökkäys läpäisi Shingenin puolustuksen, ja Kenshin pääsi henkilökohtaisesti ratsastamaan Takedan komentokeskukseen.[7] Shingenillä ei ollut aikaa tarttua miekkaansa, mutta onnistui torjumaan Kenshinin iskun tessenillä.[7] Yksi Shingenin sotilaista tappoi Kenshinin hevosen keihäällä, ja kenraalit erotettiin toisistaan.[7]
Uesugi joutui sotaan myös Oda Nobunagaa vastaan, ja voitti tämän Tedorigawan taistelussa vuonna 1577.[1]
Kenshin menehtyi halvaukseen käymälässä vuonna 1578.[1] Kenshinin tila oli jatkuvasti heikentynyt, ja hänen on epäilty sittemmin sairastaneen vatsasyöpää.[8] Päiväkirjamerkintöjen mukaan Kenshin oli laihtunut paljon talvella, ja tunsi kipua rintakehässään. Hän myös usein oksensi syömänsä ruuan.[8] Kenshinin tilaan on myös saattanut vaikuttaa tämän runsas alkoholin käyttö.[8]
Kenshinin kuolema tuli sopivaan aikaan Nobunagalle, minkä johdosta myös salamurhan mahdollisuutta on epäilty.[1] Tunnetuimman tarinan mukaan Nobunagan lähettämä ninja piiloutui käymälän kuoppaan, ja iski keihään tai miekan Kenshinin peräaukkoon.[8] Kenshinin kuolemaa seuranneet kuukaudet olivat hyödyksi Nobunagalle, sillä niiden aikana Kenshinin adoptoitu seuraaja ja siskonpoika taistelivat vallasta, mikä heikensi klaania.[8]
|