Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV)
Statens revisionsverk |
|---|
 |
| Perustettu |
1948 |
| Tehtävä |
tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta |
| Toimivalta |
toimii eduskunnan yhteydessä ylimpänä ulkoisena tarkastajana |
| Päätoimipaikka |
Helsinki |
| Pääjohtaja |
Sami Yläoutinen (1.1.2022–) |
| Työntekijöitä |
151 (2023)[1] |
| Vuosibudjetti |
17,1 milj. € (2023)[2] |
| Aiheesta muualla |
|---|
| Sivusto |
| Infobox OK |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Muut sopimukset
- FINEFTA-sopimus (1961)
- Vapaakauppasopimus (1973)
- Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimus (1994)
|
|
|
|
|
Tuomiovalta Yleinen tuomioistuin
Hallintotuomioistuin
Erityistuomioistuin
Syyttäjälaitos
|
Laillisuusvalvonta ja tarkastus |
|
|
Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Muut julkisoikeudelliset rahastot
Julkisoikeudelliset laitokset
Julkisoikeudelliset säätiöt
|
|
|
Oikeus
Hallintolainsäädäntö
Koulutus
|
|
|
- YK (1955)
- OECD (1969)
- Etyj (1975)
- Suomen Euroopan neuvoston jäsenyys (1989)
- Nato (2023)
|
|
|
|
Valtiontalouden tarkastusvirasto (lyhenne VTV,[3] ruots. Statens revisionsverk) tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta. Se toimii eduskunnan yhteydessä ylimpänä ulkoisena tarkastajana. Riippumattomalla tarkastustyöllä varmistetaan, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi ja että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla. VTV:n tehtävät on määritelty Suomen perustuslaissa.[4]
Eduskunta valitsee tarkastusvirastolle pääjohtajan kuuden vuoden toimikaudeksi. Tammikuusta 2022 alkaen tarkastusviraston pääjohtajana on toiminut Sami Yläoutinen.[5]
Vuoden 2022 lopussa virastossa työskenteli 145 henkilöä.[6] Viraston päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä, ja sillä on toimipaikka myös Oulussa.[7] Helsingissä toimitilat ovat sijainneet vuodesta 2017 Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1.[8][9]
Tarkastusviraston toiminta-alue käsittää valtioneuvoston ja ministeriöt, valtion virastot ja laitokset, valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, valtion liikelaitokset ja valtion määräysvallassa olevat yhtiöt, kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille myönnettävät valtionosuudet ja -avut sekä Suomen ja Euroopan unionin väliset varainsiirrot. Tarkastusvirasto ei tarkasta eduskunnan taloudenhoitoa, eduskunnan vastattavana olevia rahastoja, Suomen Pankkia eikä Kelaa.
Historia
Jo Ruotsin vallan aikana perustettiin vuonna 1695 Kamarirevisio-niminen virasto valvomaan kruunun finanssihallintoa. Sen nimi muutettiin 1799 Kamarioikeudeksi.[10]
Suomen autonomian ajan alussa valtion veronkannon ylivalvonta ja tilintarkastus kuuluivat Senaatin kamaritoimituskunnalle, jonka yhteyteen perustettiin tätä tarkoitusta varten revisiokonttori. Senaatin ohjesäännöllä perustettiin 16.12.1824 itsenäinen virasto nimeltä Yleinen revisionioikeus, jonka alaisuuteen revisionikonttori siirrettiin. Sen johtajana oli ylikomissaari. Konttorin tehtävä oli tarkastaa valtion tilit ja oikeuden tehtävä käsitellä havaitut väärinkäytökset sekä nostaa mahdolliset syytteet. Revisionioikeus siirtyi aikanaan kamaritoimituskunnan alaisuudesta valtiovaraintoimituskunnalle.
Viraston nimi lyhennettiin 29.12.1923 annetulla uudella johtosäännöllä muotoon Yleinen revisionilaitos. Revisio-oikeus jatkoi sen alaisuudessa, kunnes korvattiin 1931 revisioneuvostolla.[11]
Laki valtiontalouden tarkastuksesta annettiin 23.12.1947 ja Valtiontalouden tarkastusvirasto aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Laissa valtiontalouden tarkastusvirasto sai tehtäväkseen tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista, mitkä ovat tänäkin päivänä sen päätehtävät. Valtion yleiskirjanpito ja valtion tilinpäätöksen laatiminen siirrettiin 14.4.1965 annetulla asetuksella Valtiokonttorille. VTV:n tehtäviin lisättiin 1993 Valtion vakuusrahaston ja sen mukana pankkituen sekä 1995 Suomen ja Euroopan unionin välisten varainsiirtojen valvonta. Tarkastusvirasto siirrettiin vuodesta 2001 alkaen valtiovarainministeriön alaisuudesta eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi virastoksi, koska vuonna 2000 voimaan astunut perustuslaki edellytti virastolta toiminnallista itsenäisyyttä.[11][12] Puoluetuen valvonta siirtyi oikeusministeriöltä VTV:lle vuoden 2016 alusta.
Eduskunnan oikeusasiamies antoi joulukuussa 2020 huomautuksen VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille ja VTV:n oikeudellisista asioista vastaavalle johtajalle Mikko Koiraselle. Huomautus koski sitä, että Yli-Viikari ja Koiranen olivat tehneet keväällä 2016 sopimuksen, jolla viraston ylitarkastajalle maksettiin ilman työvelvoitetta vuoden 2016 jälkipuoliskolta täyttä palkkaa ja vuoden 2017 alusta heinäkuun 2018 loppuun asti puolikasta palkkaa.[13]
Pääjohtajat
Titteli vuoteen 1897 ylikomissaari, 1897–1947 ylijohtaja, vuodesta 1948 pääjohtaja
Lähde[18]
Organisaatio
Tarkastusvirastoa johtaa eduskunnan valitsema pääjohtaja, jonka toimikausi on kuusi vuotta. Pääjohtaja vahvistaa tarkastussuunnitelman sekä päättää eduskunnalle annettavista kertomuksista ja tarkastusohjeista.[19]
Tarkastusvirastossa on kolme yksikköä: tarkastusyksikkö, valvontayksikkö ja yhteisten palvelujen yksikkö. Tarkastusyksikkö vastaa tilintarkastusten, tuloksellisuustarkastusten ja laillisuustarkastusten tekemisestä. Yksikön johtajana toimii Jaakko Eskola. Valvontayksikkö vastaa puolue- ja vaalirahoitusvalvonnasta, avoimuusrekisteritehtävästä, kanteluiden ja väärinkäytösilmoitusten käsittelystä sekä finanssipolitiikan tarkastuksista. Lisäksi se vastaa finanssipolitiikan valvonnan tehtävästä, joka toimii riippumattomasti muusta viraston toiminnasta. Valvontayksikön johtaja on Matti Okko. Yhteiset palvelut vastaa viraston henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalveluista, viestinnästä, toimitiloista, asianhallinnasta ja muista viraston yhteisistä palveluista. Yksikköä johtaa Tuula Sandholm.[19]
