Carl Robert Sederholm (Карл Эрикович Седергольм, 6. kesäkuuta 1818 Parikkala – 28. maaliskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, sotilasinsinööri ja filosofi.
Carl Robert Sederholm (Карл Эрикович Седергольм, 6. kesäkuuta 1818 Parikkala – 28. maaliskuuta 1903 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, sotilasinsinööri ja filosofi.
Sederholmin vanhemmat olivat tilanomistaja, filosofian maisteri Erik Sederholm ja Fredrika Johanna Lassenous. Hän opiskeli Suomen kadettikoulussa Haminassa 1835–1842 ja tämän jälkeen Pietarin sotilasinsinööriakatemiassa. Hän toimi sotilasinsinöörinä Mustanmeren rannikolla ja joutui Krimin sodassa ranskalaisten vangiksi. Vankeudesta palattuaan hän teki mittavan uran linnoitusupseerina ja linnoitusten päällikkönä muun muassa Kertšinsalmella ja Asovanmerellä. Kenraalimajuriksi hän yleni 1869 ja kenraaliluutnantiksi 1881. Vuonna 1883 Sederholm siirtyi Suomessa toimineen venäläisen insinöörikunnan päälliköksi.
Setänsä Karl Sederholmin (1789–1867) tavoin Sederholm oli filosofi. Hänet muistetaan nykyisin ennen kaikkea uskonnonfilosofina. Hän kirjoitti erityisesti itämaisista uskonnoista, teosofiasta ja panteismista. Sederholm läheni ajattelussaan yksilön vastuuseen pohjautuvaa omantunnon uskontoa.
Vanhemmalla iällä Sederholm harrasti myös rakennustaiteen aatehistoriaa. Hän rakensi kokoelman puisia pienoismalleja eri aikakausien merkittävistä rakennuksista ja lahjoitti sen Suomen taideteollisuusyhdistykselle.
Sederholmin ensimmäinen puoliso vuodesta 1847 oli Lydia Koskin (k. 1869), toinen vuodesta 1869 Caroline Assafrey (k. 1890). Kenraalimajuri Dmitri Sederholm oli Carl Robert Sederholmin poika ensimmäisestä avioliitosta.
| ||||||||||||||||||
