Vuonna 1653 perustettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki. Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon, joka on peräisin 1720-luvulta. Kaupungista käytetäänkin myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan harvinaislaatuisen asemakaavan vuoksi.[11] Samankaltaisia ympyräasemakaavoja on maailmassa vain harvoissa kaupungeissa, joista tunnetuimpia on PalmanovaItaliassa.
Nykyinen Haminan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2003, kun aikaisempi Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät. Haminan satama on vuodesta 2011 lähtien ollut osa Hamina-Kotkan satamaa, joka on Suomen suurin yleissatama.
Maantiede
Hamina kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa eteläiseen rantamaahan, joka jakautuu edelleen rannikon lähellä olevaan Suomenlahden rannikkoseutuun ja sisämaan kaakkoiseen viljelyseutuun. Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä.
Kaupungin alueella virtaavat merkittävimmät joet ovat Summanjoki ja Vehkajoki, jotka virtaavat Salpausselän eteläpuolelta Suomenlahteen. Jokien varsia on raivattu viljelysmaaksi. Pieniä järviä on erityisesti pohjois- ja koillisosassa, muun muassa Kannusjärvi, Piutulanjärvi, Valkjärvi ja Vehkjärvi. Rannikkoseutu on järvetöntä lukuun ottamatta Kirkkojärveä, joka on Suomenlahdesta kuroutunut entinen merenlahti. Kirkkojärven ja sen lasku-uoman Salmenvirran kautta laskee mereen myös Vehkajoki. Haminan keskusta sijaitsee Haminanlahden, Lupinlahden, Kirkkojärven ja Salmenvirran väliin jäävällä niemellä. Lupinlahti, Kirkkojärvi ja Kotkan rajalla sijaitseva Salminlahti ovat merkittäviä lintuvesialueita. Haminan itäosassa sijaitseva Rajasuo on arvokas, lähes luonnontilainen suoalue.
Haminan kartta vuodelta 1720Meritaistelu Haminan edustalla toukokuussa 1790Entisen Vehkalahden kunnan vaakuna toimi Haminan vaakunana kuntaliitoksen jälkeen vuosina 2003–2012.
Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336.[12] Nykyisen kaupungin paikalla, Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä sijainnut Vehkalahden keskusalue muodostui kolmesta kylästä: Pampyölistä, Hietakylästä ja Hirvelästä. Tähän kyläryhmään kuuluivat myös kirkko ja pappila. 1500-luvun puolivälissä tässä Pampyölin jakokunnassa oli melkein kolmekymmentä tilaa, mutta sodat ja kadot johtivat talonpoikaisasutuksen vähenemiseen 1600-luvulla.[13] Vehkalahden kirkonkylä irrotettiin pitäjästä ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki ei kuitenkaan menestynyt hyvin, ja se poltettiin ja tuhottiin Suuressa Pohjan sodassa1712.[14]
Kun Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhassa1721, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki. Tuhoutuneen Vehkalahden Uudenkaupungin nimi muutettiin vuonna 1723 kuningas Fredrik I:n mukaan Fredrikshamniksi eli suomalaisittain Haminaksi, ja se peri Viipurin tapulioikeudet. Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin vuosina 1722–1724 tiukan sotilaallisen ympyräasemakaavan mukaan.
Hattujen sodan aikana perääntyvä Ruotsin armeija poltti kaupungin 1742.[15] Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassaVenäjälle, ja kaupungin nimestä alettiin käyttää saksalaisperäistä muotoa Friedrichshafen. Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi raja- ja linnoituskaupungiksi Loviisa, joka peri Haminan tapulioikeudet ja jonne muutti osa Haminan ruotsinkielisistä asukkaista. Haminassa toimi vuosina 1743–1812 luterilainenkonsistori (Haminan hiippakunta), jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.
Haminan säteittäisten katujen ryhmittämää kahdeksankulmaista asemakaavaa havainnollistava postimerkki vuodelta 1953.
Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Kaupunki kärsi tuntuvia vahinkoja vuoden 1821 tulipalossa. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920. Sen 178. reserviupseerikurssi on nimetty Hamina-kurssiksi. Nimi Hamina esiintyy myös Hamina-luokan ohjusveneHaminassa.
Kotkan kaupungin perustaminen 1870-luvulla heikensi Haminaa taloudellisesti. Kilpaillakseen Kotkan kanssa Hamina rakennutti Tervasaaren ulkosataman sekä sinne yksityisen rautatien (Haminan rata) Kotka–Kouvola-radalta. Hamina kuitenkin menetti alueensa johtavan kaupungin aseman nopeasti kasvaneelle ja teollistuneelle Kotkalle.
Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa. Tämä oli tärkeimpiä syitä kuntaliitokselle. Kuntaliitoksessa nimeksi otettiin Hamina ja vaakunaksi otettiin Vehkalahden vaakuna. Haminan vanha venevaakuna otettiin uudestaan käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen.[17]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2021 tilanteen mukainen.
Vuoden 2019 lopussa Haminassa oli 20 111 asukasta, joista 17 461 asui taajamissa, 2 460 haja-asutusalueilla ja 190:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Haminan taajama-aste on 87,7 %.[19]
Haminan taajamaväestö jakaantuu viiden eri taajaman kesken:[20]
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kotkan keskustaajama ulottuu pääosin Kotkan kaupungin alueelle.
Seurakunnat
Haminan helluntaiseurakunnan talo lokakuussa 2012.
Haminan evankelis-luterilainen seurakunta sisältää Haminan kaupungin sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Nykymuodossaan seurakunta syntyi vuoden 2011 alussa, jolloin entinen Hamina-Vehkalahden seurakunta yhdistyi Virolahden seurakunnan ja siihen kuuluneen Miehikkälän kappeliseurakunnan kanssa. Hamina-Vehkalahden seurakunta puolestaan oli syntynyt vuoden 2003 alussa Haminan ja Vehkalahden seurakuntien yhdistyessä.[21][22]
Haminan ympyräkeskustan keskipisteenä on kahdeksankulmainen Raatihuoneentori, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näitä leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua, Pikkuympyräkatu ja Isoympyräkatu. Näistä vain Pikkuympyräkatu tekee täyden kierroksen Raatihuoneentorin ympäri, Isoympyräkatu vaillinaisen kierroksen. Isoympyräkadun ulkopuolella on linnoitusketju, jolla keskusta on ympäröity. Suurin osa Haminan vanhimmasta rakennuskannasta sijaitsee linnoitusketjun sisäpuolella.
Rakennuksia
Kirkkoja
Johanneksen kirkko eli entinen Haminan kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin varrella. Se on C. L. Engelin suunnittelema, vuonna 1843 valmistunut uusklassinen luterilainen kirkko. Kreikkalaista temppeliä muistuttavan kirkon ulkomuoto on poikkeuksellinen, pitkä, matalakattoinen ja torniton. Samalla paikalla olleessa linnoituksen komendantin asunnossa allekirjoitettiin 1809Haminan rauha. Torilla oli 1732–1742 Ulrika Eleonoran kirkko, joka tuhoutui tulipalossa.
Marian kirkko eli entinen Vehkalahden kirkko sijaitsee Isoympyräkadulla. 1400-luvulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko on Kymenlaakson vanhin rakennus. Nykyinen ulkoasu ja torni ovat C. L. Engelin 1820-luvulla suunnittelemat ja rakennettu kirkon tuhonneen tulipalon jälkeen.[29][30]
Summan kartano sijaitsee Summanjoen rannassa. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1893, mutta siihen sisältyy osia 1700-luvulla rakennetusta päärakennuksesta. Kartanon ympärillä oleva puisto periytyy osittain jo 1600-luvulta.[31]
Poitsilan kartano, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle, on historiansa aikana kuulunut Poitzin, Bruunin ja Aladinin suvuille. Vuodesta 1949 lähtien Jamilahden kansanopisto on toiminut kartanon tiloissa. Kartanon empiretyylinen päärakennus on Theodor Deckerin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1867.[32][33]
Vilniemen kartano sijaitsee Vilniemen kylässä. Kartanon päärakennus on vuodelta 1836.[34]
Brakilan kartano sijaitsee Rakilan kylässä. 1700-luvulla rakennettu päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2008.[35]
Museoita
Kaupunginmuseo sijaitsee Raatihuoneentorilla Katariina II:n palatsiksi kutsutussa puurakennuksessa, jossa Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisarinna Katariina II Suuri neuvottelivat vuonna 1783.
Kauppiaantalomuseo esittelee 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalais-venäläistä kauppiasperinnettä ja aikakauden asumista vuonna 1841 valmistuneessa hirsirakennuksessa.
Vehkalahden kotiseutumuseo toimii Husulan kylässä vuonna 1871 rakennetussa Vehkalahden ensimmäisessä kansakoulussa. Museo kertoo laajasti Vehkalahden perinteisestä maaseutuelämästä. Siellä esitellään mm. talonpoikaiselämää, koulunkäyntiä, suksentekoa, hylkeenpyyntiä, veneenveistoa ja laivanrakennusta. Esillä on myös Vehkalahden knaappiaatelisten ja sota-ajan lottien tarinoita.
RUK-museo kerää ja tallentaa Reserviupseerikoulun ja sen oppilaskunnan vaiheisiin liittyvää aineistoa ja esineistöä. Museon kokoelmia voivat vierailijoiden ohella käyttää hyväkseen tutkijat. RUK-museota ylläpitää Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistys.
Muita rakennuksia
Raatihuone sijaitsee Raatihuoneentorilla ympyräkaupungin keskipisteessä. Vuonna 1798 valmistunut rakennus uudistettiin perusteellisesti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1840, jolloin se sai uusklassisen ulkomuotonsa ja torninsa.
Lipputorni on Kauppatorin reunalla sijaitseva torni (1790). Se on osa torin tieltä hävitettyä Helsingin bastionia.
Reserviupseerikoulun eli entisen Kadettikoulun uusklassinen päärakennus on ympyräkeskustassa Kadettikoulunkadulla. Reserviupseerikoulun puistossa on Kaatuneiden upseerien muistomerkki (Kalervo Kallio, 1957).
1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Ympyräkeskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä: keskusbastioni sekä Savonlinnan, Haminan, Turun, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni on purettu. Keskusbastioni on entisöity ja se on saanut ylleen Euroopan suurimman kesäajan telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit. Myös osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity.
Puistot
Kesäpuisto sijaitsee Haminan linnoituksen Lappeenrannan bastionissa kauppatorin ja Mannerheimintien välissä. Puisto perustettiin 1850-luvulla. Puistossa on vuosien 1939-44 rannikkotaistelujen muistomerkki sekä sotilaspoikien muistomerkki. Mannerheimintien puoleisessa osassa sijaitsee Ankkalampi, jonka vieressä on vuonna 1974 pystytetty Myllynkivi-monumentti.[36]
Reserviupseerikoulun puisto sijaitsee RUK:n päärakennuksen vieressä. Puistossa on 1860-luvulla rakennettu tiilinen kaivorakennus sekä Haminan Lippumaailmaan kuuluva Suomen lipun tie. Puiston vieressä RUK:n kentän laidalla on vuonna 1957 valmistunut Kaatuneiden upseerien patsas.[37]
Hietakylän hautausmaa on perustettu vuonna 1773. Siellä on vuonna 1965 valmistunut uurnahauta-alue, jonka on suunnitellut arkkitehti Bey Heng.[39]
Haminan Husulan hautausmaa sijaitsee Husulassavaltatie 7:n eteläpuolella. Se on perustettu vuonna 1876, ja sitä käytettiin kaupunkiseurakunnan päähautausmaana ennen Ristiniemen hautausmaan valmistumista.[40]
Vehkalahden Husulan hautausmaa sijaitsee Husulassa valtatie 7:n pohjoispuolella. Se on perustettu vuonna 1750, ja se oli aikoinaan entisen Vehkalahden seurakunnan hautausmaa. Pääportin yhteydessä on läpikäytävärakennus, jonka läpi vainaja entisaikaan tuotiin hevoskyydillä.[41]
Myllykylän hautausmaa sijaitsee Myllykylässävaltatie 26:n länsipuolella. Se on otettu käyttöön vuonna 1910 ja laajennettu 1950-luvulla. Siunauskappelin vieressä on sankarihautausmaa ja kuvanveistäjä Sulo Mäkelän valmistama muistomerkki.[42]
Leirikankaan hautausmaa sijaitsee Myllykylässä valtatie 26:n itäpuolella. Se otettiin käyttöön 1980-luvulla vanhan Myllykylän hautausmaan käytyä liian ahtaaksi. Siunauskappelin ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen, ja se valmistui vuonna 1989.[43]
Ristiniemen hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1951, ja sitä uudistettiin vuonna 1967. Hautausmaalla on Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema siunauskappeli, joka valmistui 1965.[44]
Kuorsalon hautausmaa sijaitsee Kuorsalon saaressa. Sinne on haudattu saariston asukkaita. Oikeus tulla haudatuksi Kuorsaloon vaatii maarekisteriin merkityn hautaoikeuden.[45]
Haminan ortodoksinen hautausmaa on perustettu 1700-luvulla, ja siellä sijaitsee pieni kirkkorakennus. Hautausmaan yhteydessä on myös keisari Nikolai I:n armeijassa palvelleiden juutalaissotilaiden hautoja.[46]
Haminan keskustan ja Kyminlinnan seisakkeen sekä Kotkan rautatieaseman välillä liikennöi suoria linja-autoyhteyksiä. Haminan keskustan ja Kymin seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Karhulan kautta. Haminan keskustan ja Tavastilan seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Tavastilan tienhaaran eli seututie 170:n ja Tavastilantien risteyksen kautta. Tavastilan tienhaarasta on Rantahaan pikavuoropysäkille ja risteykseen etäisyyttä noin 500 metriä.
Haminassa toimii monia valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Summan paperitehdas toimi vuosina 1955–2008 alun perin Vehkalahden kunnan alueella Summassa. Yhdysvaltalaisyhtiö Google osti tehtaan tilat Stora Ensolta maaliskuussa 2009 ja perusti sinne palvelinkeskuksensa. Keskuksen toiminta käynnistyi syyskuussa 2011.[48] Google ilmoitti elokuussa 2012 laajentavansa keskuksen kaksinkertaiseksi.[49]
Vuonna 2019 Google kertoi investoivansa 600 miljoonaa euroa uuteen palvelinkeskukseen Haminassa.[50] Uuden datakeskuksen myötä Googlen kokonaisinvestoinnit nousivat kahteen miljardiin euroon ja keskuksen työntekijämäärä noin neljäänsataan. Haminan keskus on yksi kuudesta Euroopassa sijaitsevasta Googlen palvelinkeskuksesta.[51]
Winwind-yhtiöllä oli Haminassa tuulivoimaloita kokoava tehdas ennen kuin se asetettiin konkurssiin lokakuussa 2013.[52] Syyskuussa 2014 ABB ilmoitti perustavansa potkuritehtaan samoihin tiloihin, joissa Winwind toimi aiemmin.[53]
Sanonnan mukaan pää voi olla pyörällä tai sekaisin kuin Haminan kaupunki. Sanonta juontaa juurensa kaupungin historiallisesta keskusta-asemakaavasta. Aiemmin Haminalla on tarkoitettu haminakaupunkia eli satamakaupunkia.[56]
Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. I osa: Ruotsin vallan aika 1653–1742. Hamina, 1909.
Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. II osa: Venäjän valtaan yhtymisen aika 1742–1811. Hamina, 1910.
Sigurd Nordenstreng: Haminan kaupungin historia. III osa: Suomeen yhtymisen aika 1812–1910. Hamina, 1912.
Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia I. Ruotsin vallan aika (v:een 1742). Mikkeli: Haminan kaupunki, 1974.
Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun (1742 – n. 1900). Mikkeli: Haminan kaupunki, 1975.
Eino Mäkinen: Hamina – rajan kaupunki. Kuvateos, 72 sivua. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1953. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi)
Erkki Pitkänen & Jorma Mannermaa: Hamina kuvina ennen ja nyt. Hamina: [julkaisijaa ei merkitty, painopaikka Mainospaino R. Pigg Ky, Hamina], 1977. ISBN 951-99143-3-1.
Rosén, Ragnar: Vehkalahden pitäjän historia I: Suur-Vehkalahden asutus- ja aluehistoria n. vuoteen 1610. Vehkalahden kunta, 1936.
Korhonen, Martti: Vehkalahden pitäjän historia II: Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty. Vehkalahden kunta, 1984.
_1.jpg)
