Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Puolalta Tanskalle.
- 1. tammikuuta – Tokiota ravisutti 7 magnitudin maanjäristys. Järistyksen keskus oli yli 300 kilometrin syvyydessä Filippiinienmerellä, lähellä Japanille kuuluvia Izusaaria.
- 1. tammikuuta − Suomen tupakkalaki kiristyi: tupakkatuotteita ei enää saanut pitää näkyvillä elintarvikemyymälöissä.
- 1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti virkakautensa viimeisen uudenvuodenpuheen, jossa hän puuttui aiempaa tarmokkaammin yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja nuorten syrjäytymiseen.
- 1. tammikuuta − Länsi-Turunmaan kaupunki muutti nimensä Paraiseksi.
- 5. tammikuuta − Syyttäjä vaati Egyptin entiselle presidentille Hosni Mubarakille ja kahdelle hänen pojalleen kuolemanrangaistusta sekä kahdeksalle Mubarakin lähipiiriin kuuluneelle henkilölle vankeusrangaistuksia Mubarakin virkakaudella tapahtuneista rikoksista.
- 13. tammikuuta – Italialaisen risteilijä Costa Concordian karilleajo Italian länsirannikolla.
- 15. tammikuuta – Kazakstanin parlamenttivaalit. Nur Otan -puolue saavutti noin 80% äänistä.
- 15. tammikuuta – Venäjän Phobos-Grunt–Mars-luotain syöksyi Maan ilmakehään ja tuhoutui.
- 17. tammikuuta – Kaikkiaan noin 7 000 verkkosivustoa protestoi SOPA-lakiesitystä vastaan sensuroimalla sisältöään. Sivustoihin kuuluivat muun muassa englanninkielinen Wikipedia, WordPress, Google, Reddit, Boing Boing, Tucows ja Wired.[1]
- 19. tammikuuta – Yhdysvaltain hallitus sulki Hongkongissa toimineen Megaupload-tiedostonjakosivuston. Neljä sen ylläpitäjistä ilmoitettiin pidätetyn Uudessa-Seelannissa. Sen perustaja Kim Dotcom oli tietojen mukaan Saksan ja Suomen kansalainen.[2] FBI syytti sivuston ylläpitäjiä salaliitosta tekijänoikeusrikkomuksiin ja rahanpesuun sekä pimeisiin kauppoihin.[3]
- 21. tammikuuta − Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Håkan Juholt jätti paikkansa ehdittyään toimia siinä vain kymmenen kuukautta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 27. tammikuuta Ruotsin metallityöväen liiton puheenjohtaja Stefan Löfven.
- 22. tammikuuta – Kroatiassa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unionin liittymisestä. 66 % äänestäneistä kannatti ja 33 % oli vastaan.[4][5]
- 22. tammikuuta – Libyan Siirtymäajan kansallisen neuvoston (NTC) kakkosmies Abdul Hafiz Ghoga jätti paikkansa häntä vastaan Bengasissa suunnattujen mielenosoitusten ja viikonloppuisen NTC:n paikallisen päämajan valtauksen jälkeen.[6] Neuvoston puhemies Mustafa Abdul Jalil varoitti seuraavana päivänä sisällissodan uhasta, jos NTC hajoaa.[7]
- 24. tammikuuta − Turkin Pariisin-suurlähettiläs varoitti Ranskaa maiden välisten diplomaattisuhteiden katkeamisesta sen jälkeen, kun Ranskan kansalliskokous oli hyväksynyt lain, jonka nojalla Ottomaanien valtakunnan alueella vuonna 1915 tehdyn armenialaisten joukkomurhan kiistämisestä tuli rangaistava teko. Armenia puolestaan ilmaisi tyytyväisyytensä päätökseen. Kyseisen lain voimaantuloon tarvittiin vielä presidentti Nicolas Sarkozyn vahvistus.
- 25. tammikuuta − Voimakkain avaruusmyrsky kuuteen vuoteen iskeytyi Maan magneettikenttään ja aiheutti voimakkaita revontulia.[8]
- 27. tammikuuta − Suuressa osassa Eurooppaa alkoi poikkeuksellinen kylmäaalto.
Helmikuu
- 1. helmikuuta – Egyptin jalkapallomellakka: Egyptin Port Saidin stadionilla tapahtui al-Masryn ja al-Ahlin välisen ottelun jälkeen fanien kesken yhteenotto, jossa kuoli 79. Egyptin parlamentissa järjestettiin seuraavana päivänä hätäistunto, jossa Muslimiveljeskunta syytti tapahtuneesta maan sotilashallitusta ja turvallisuusviranomaisia. Perjantairukousten jälkeen levottomuudet levisivät Kairoon, Sueziin ja Aleksandriaan.[9]
- 3. helmikuuta – Satoja autoja kolaroi Lahdenväylällä Helsingissä Kehä I:n ja Kehä III:n välillä lumimyrskyn vuoksi. Lisäksi kymmeniä ihmisiä vietiin sairaalaan. Kolari johti koko Helsingin seudun pysähtymiseen ja sairaalojen täytyi nostaa valmiustasoaan.[10][11]
- 4. helmikuuta − Kiina ja Venäjä estivät veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Syyriaa koskevan päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen. Yhdysvaltain ja Ranskan ajamassa päätöslauselmaesityksessä vaadittiin Syyrian presidentin Bašar al-Assadin eroa. Myös Iso-Britannia ja kaikki turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet olivat äänestäneet esityksen hyväksymisen puolesta. Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch arvostelivat voimakkaasti Kiinan ja Venäjän toimintaa.
- 5. helmikuuta − Suomen presidentinvaali. Sauli Niinistö valittiin Suomen presidentiksi 62,6 prosentin kannatuksella.
- 6. helmikuuta – Kuningatar Elisabet II:n timanttiriemujuhlan (Diamond Jubilee) juhlallisuudet alkavat valtaannousunsa Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja eräiden muiden valtioiden valtaistuimille sekä tulosta Kansainyhteisön päämieheksi 60. vuosipäivänä.
- 6. helmikuuta − Yhdysvallat sulki suurlähetystönsä Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa.
- 8. helmikuuta – Sisäministeriön virkamiestyöryhmä jätti alue- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle mietintönsä, jonka mukaan Suomessa olisi tulevaisuudessa mahdollisesti vain noin 70 kuntaa. Ehdotukseen sisältyi muun muassa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan liittäminen yhdeksi suurkaupungiksi. Mietintö herätti kiivaan keskustelun lähidemokratian toteutumisesta ja siitä kanneltiin eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska kunnille oli annettu vain kaksi kuukautta aikaa lausuntojen antamiseen.
- 8. helmikuuta – Puolustusvoimat julkisti laajan kolmivuotisen uudistus- ja säästöohjelman, jolla oli tarkoitus saavuttaa vuositasolla noin 115 miljoonan euron säästöt. Ohjelmaan sisältyi kuuden joukko-osaston lakkauttaminen, henkilöstön vähentäminen noin 2 200:lla, armeijan sodanaikaisen vahvuuden supistaminen lähes kolmanneksella sekä vanhentuneen kaluston myynti tai romuttaminen. Yleinen asevelvollisuus oli kuitenkin tarkoitus säilyttää. Erityisesti Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun, Kontiolahdella sijaitsevan Pohjois-Karjalan Prikaatin ja seitsemän sotilassoittokunnan lakkauttaminen herätti arvostelua.
- 18. helmikuuta − Latviassa järjestettiin kansanäänestys siitä, myönnetäänkö venäjän kielelle virallisen kielen asema latvian kielen ohella. Päätös torjuttiin.
- 21. helmikuuta – Euroalueen valtiovarainministerit päättivät Brysselissä myöntää Kreikalle uuden 130 miljardin euron lainapaketin. Yksityisten sijoittajien lainapapereista leikattiin 53,5%, jolla Kreikan velkoja leikattiin 107 miljardia euroa. Kreikan velka-aste on tarkoitus leikata nykyisestä 160 % BKT:sta noin 120,5 prosenttiin vuonna 2020.[12]
- 21. helmikuuta − Afganistanissa alkoivat väkivaltaiset mellakat amerikkalaisia vastaan, kun paikalliset työntekijät löysivät Bagramin lentotukikohdassa poltettuja koraaneita.[13][14]
- 26. helmikuuta – Syyriassa hyväksyttiin kansanäänestyksellä uusi perustuslaki, joka tuo maahan monipuoluejärjestelmän ja rajoittaa presidentin kaudet kahteen seitsemänvuotiseen. Sisäministeri Mohammad Chaarin mukaan 89,4 % äänestäjistä kannatti uudistusta.[15][16]
- 29. helmikuuta – Suomen Pankki Helsingissä vaihtoi markkoja euroiksi viimeistä päivää.
Maaliskuu
.jpg)
- 1. maaliskuuta − Sauli Niinistö astui Suomen tasavallan presidentin virkaan.
- 2. maaliskuuta – Syyrian armeija valtasi kapinallisilta Homsin Baba Amrin kaupunginosan, jota se oli saartanut ja pommittanut lähes kuukauden. Turkissa oleskeleva Syyrian vapaan armeijan komentaja Riad al-Asaad sanoi vetäytymisen olleen "taktinen".[17]
- 4. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaalit. Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentiksi ensimmäisellä kierroksella.
- 6. maaliskuuta – Bengasissa kokoontunut 3000 edustajan neuvosto julisti Itä-Libyan Kyrenaikan hallitsevan omia asioitaan ja valisti perustetun Kyrenaikan neuvoston johtoon entisen kuninkaan sukulaisen Ahmed al-Senussin. Siirtymäajan kansallisen neuvoston puhemies Mustafa Abdel Jalil tuomitsi "ulkomaisen salaliiton" ja sanoi puolustavansa kansallista yhtenäisyyttä tarvittaessa asevoimin.[18][19]
- 10. maaliskuuta – Robert Ficon johtama sosiaalidemokraattinen puolue voitti ennenaikaiset vaalit Slovakian parlamentin valitsemiseksi.
- 13. maaliskuuta − 28 ihmistä kuoli ja yli 20 loukkaantui linja-autoturmassa Sveitsin eteläosassa lähellä Sierren kaupunkia. Suurin osa surmansa saaneista oli hiihtolomalla olleita belgialaisia koululaisia. Kuljettajan arveltiin menettäneen auton hallinnan, jolloin se törmäsi suurella nopeudella tunnelin betoniseinämään.
- 15. maaliskuuta − Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala erotutti viisi jäsentä Finnairin seitsenjäsenisestä hallituksesta. Taustalla oli Finnairin johdon palkitsemisesta ja yhtiöön sitouttamisesta noussut kohu, jonka vuoksi Finnairin matkustamohenkilökunta oli sanoutunut irti yhtiön tervehdyttämisohjelmasta. Hieman aiemmin oli myös aloitettu esitutkinta yhtiön pääjohtajan Mika Vehviläisen asuntokaupasta.
- 15. maaliskuuta − Viisi ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Kebnekaisen tunturialueella Pohjois-Ruotsissa.
- 18. maaliskuuta – Formula 1:n kauden 2007 maailmanmestari Kimi Räikkönen teki kahden vuoden jälkeen paluun Formula 1 -sarjaan sijoittuen seitsemänneksi kauden avausosakilpailussa Australian GP:ssä Albert Parkin radalla.
- 18. maaliskuuta – Joachim Gauck valittiin Saksan liittopresidentiksi.
- 21. maaliskuuta – Malissa alkoi sotilasvallankaappaus. Sotilaat ottivat haltuunsa valtiontelevision ja presidentinpalatsin. Presidentti Amadou Toumani Touré piiloutui. Sotilaat olivat tyytymättömiä armeijan huoltoon sen taistellessa maan pohjoisosassa tuaregikapinallisia vastaan. Demokratian elvytyksen ja valtion yhtenäistämisen kansallinen komitea (CNRDR) ilmoitti palaavansa perustuslailliseen presidentinvaltaan sen jälkeen kun maan kansallinen ja alueellinen yhtenäisyys on palautettu.[20][21]
- 26. maaliskuuta − Elokuvaohjaaja James Cameron laskeutui kolmantena ihmisenä Mariaanien haudan syvimpään kohtaan Challengerin syvänteeseen 11 kilometrin syvyyteen.
- 29. maaliskuuta − Helsingin hovioikeus piti voimassa helsinkiläiselle perushoitajalle Aino Nykopp-Koskelle Helsingin käräjäoikeudessa joulukuussa 2010 langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksen Suomen rikoshistorian laajimmaksi luonnehditussa sarjamurhajutussa. Nykopp-Koski ja hänen asianajajansa ilmoittivat heti hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
- 30. maaliskuuta − Puolustusministeri Stefan Wallin ilmoitti eroavansa RKP:n puheenjohtajan paikalta kesän puoluekokouksessa. Wallin kiisti julkisuutta saaneen ns. Dragsvik-kohun vaikutuksen hänen päätökseensä.
- 30. maaliskuuta − Helsingin hovioikeus piti voimassa ruandalaiselle pastorille François Bazaramballe langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksen joukkotuhonnasta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli kesäkuussa 2010 tuominnut Bazaramban osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaan. Bazaramba ja hänen asianajajansa ilmoittivat hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
Huhtikuu
- 1. huhtikuuta – Malin tuaregikapinalliset valtasivat Timbuktun jakaen maan kahtia. Samana viikonloppuna myös Kidal ja Gao Pohjois-Malissa olivat jääneet kapinallisten käsiin.
- 2. huhtikuuta – UTairin lento 120 joutui onnettomuuteen Tjumenin alueella Venäjällä. Koneen epäillään pudonneen puutteellisen jäänpoiston takia. 31 ihmistä kuoli ja 12 loukkaantui.
- 6. huhtikuuta − Malin tuaregikapinalliset julistivat hallussaan olleen Malin pohjoisosan, Azawadin, itsenäiseksi valtioksi. Mikään ulkopuolinen maa ei tunnustanut alueen itsenäisyyttä. Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU ja Euroopan unioni ilmoittivat avoimesti vastustavansa itsenäisyyshanketta.
- 9. huhtikuuta – Israel julisti saksalaisen Nobel-kirjailijan Günter Grassin ei-toivotuksi henkilöksi. Taustalla oli Süddeutsche Zeitungissa julkaistu Grassin runo Was gesagt werden muss (Mitä täytyy sanoa), jossa hän oli varoittanut Israelin vaarantavan maailmanrauhan tämän uhattua iskeä Iraniin sen ydinasehankkeiden keskeyttämiseksi. Grass paheksui myös Saksan asekauppoja Israelin kanssa. Asian nostattaman kohun vuoksi Grass pahoitteli sanavalintojaan ja sanoi tarkoittaneensa sanansa nimenomaan pääministeri Benjamin Netanjahun hallinnolle.
- 10. huhtikuuta – Kiinalainen poliitikko Bo Xilai erotettiin puolueen keskuskomiteasta ja politbyroosta. Hän oli jo maaliskuussa menettänyt asemansa Chongqingin puolueosaston johdossa.[22]
- 11. huhtikuuta – Indonesian edustalla Intian valtamerellä tapahtui 8,9 richterin maanjäristys. Koko Intian valtameren alueelle annettiin tsunamivaroitus.
- 12. huhtikuuta – Syyriassa astui voimaan Kofi Annanin rauhansuunnitelman mukainen tulitauko hallituksen ja kapinallisten välillä.[23]
- 12. huhtikuuta – Guinea-Bissaun armeija kaappasi vallan ja pidätti väliaikaisen presidentti Raimundo Pereiran ja entisen pääministerin, 29. päiväksi suunniteltujen presidentinvaalien gallupeissa johtavan presidenttiehdokas Carlos Gomes Júniorin.
- 13. huhtikuuta – Pohjois-Korean laukaisema raketti, jonka oli Pohjois-Korean oman ilmoituksen mukaan tarkoitus viedä avaruuteen satelliitti valtion perustajan Kim Il-sungin syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi, räjähti ilmassa noin 120 kilometrin korkeudessa vain runsaan minuutin kuluttua laukaisusta. Raketin osat putosivat Keltaiseenmereen Korean niemimaan länsipuolelle. Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat tuomitsivat laukaisun ja pitivät sitä todellisuudessa ohjuskokeena. Tapausta pidettiin maailmalla yleisesti vakavana arvovaltatappiona Pohjois-Korealle.
- 15. huhtikuuta – RMS Titanicin uppoamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta.
- 16. huhtikuuta – Televisiokanava FOX aloitti lähetyksensä SuomiTV:n tilalla.
- 16. huhtikuuta – Oslon käräjätalossa alkoi oikeudenkäynti joukkosurmaaja Anders Behring Breivikiä vastaan. Oikeudenkäyntiin oli varattu aikaa kymmenen viikkoa ja siihen arvioitiin osallistuvan tavalla tai toisella yhteensä 1200–1500 ihmistä, joista 813 asianosaisina. Lisäksi oikeudenkäyntiä seurasi noin 800 koti- ja ulkomaista tiedotusvälineiden edustajaa.[24]
- 18. huhtikuuta − Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tuomio koski Kanervan toimintaa Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtajana eräiden kaavoitushankkeiden yhteydessä. Liikemies Arto Merisalo tuomittiin kuudeksi vuodeksi ja liikemies Tapani Yli-Saunamäki kolmeksi ja puoleksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen sekä liikemies Toivo Sukari kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen Nova-yhtiöiden konkurssirikoksiin liittyneessä oikeudenkäynnissä. Merisalo ja Yli-Saunamäki määrättiin välittömästi vangittaviksi. Ehdottomia tai ehdollisia vankeusrangaistuksia langetettiin myös viidelle muulle Nova-konsernin johtoon kuuluneelle. Liikemies Kyösti Kakkosen osalta syytteet hylättiin. Ilkka Kanerva erosi tuomion jälkeen Varsinais-Suomen maakuntahallituksesta ja Turun kaupunginvaltuustosta.
- 21. huhtikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti yksimielisesti lähettää Syyriaan 300 aseetonta sotilastarkkailijaa – näistä kymmenen suomalaista – valvomaan hallituksen ja opposition välisen tulitauon pitävyyttä. Suomalaisten YK-tarkkailijoiden viikon pituinen koulutus tehtäviinsä alkoi Porin Prikaatissa Säkylässä.
- 26. huhtikuuta – Liberian entinen presidentti Charles Taylor tuomittiin Kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa syylliseksi Sierra Leonessa tehtyjen sotarikosten avustamiseen. Oikeus lukee Taylorille tuomion toukokuun 30. päivä ja hän suorittaa sen Isossa-Britanniassa.[25]
- 27. huhtikuuta − Pakistan karkotti maasta terroristijohtaja Osama bin Ladenin perheen. Karkotuksen muodollisena perusteena oli laiton maahantulo. Perhe matkusti bin Ladenin kotimaahan Saudi-Arabiaan.
- 27 huhtikuuta – Avaruussukkula Enterprise siirrettiin erikoismuunnellun Boeing 747-koneen kyydissä Interpidin meri- ja avaruusmuseoon New Yorkiin.[26]
Toukokuu
.jpg)
- 2. toukokuuta – Helsingin kaupunginhallitus hylkäsi äänin 8–7 hankkeen Guggenheim-taidemuseon perustamiseksi Helsinkiin vihreiden käännyttyä sitä vastaan.
- 6. toukokuuta – Ranskan presidentinvaali. François Hollande valittiin Ranskan presidentiksi.
- 6. toukokuuta − Kreikassa pidettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit.[27]
- 9. toukokuuta − YK:n Syyrian erityislähettiläs, entinen pääsihteeri Kofi Annan varoitti, että riski Syyrian kriisin riistäytymisestä täysimittaiseksi ja hallitsemattomaksi etnisten ryhmien väliseksi sisällissodaksi oli erittäin suuri, koska aseiden salakuljetus Syyriaan jatkui tulitauosta huolimatta. Annanin mukaan vaarana oli myös konfliktin leviäminen naapurimaihin, etenkin Libanoniin. Syyrian väkivaltaisuuksissa oli kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan saanut runsaan vuoden aikana surmansa 13 000–14 000 ihmistä.
- 9. toukokuuta – Sampo Pankki muutti virallisesti nimensä Danske Bankiksi tanskalaisen omistajansa mukaan. Tämä merkitsi hieman yli kymmenen vuotta käytössä olleen Sampo Pankki -nimen katoamista katukuvasta vuoden loppuun mennessä.
- 10. toukokuuta – 55 ihmistä sai surmansa ja lähes 400 ihmistä haavoittui kahden voimakkaan pommin räjähdyksessä Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Syyrian hallitus syytti iskusta terroristeja, oppositio puolestaan piti iskua hallituksen järjestämänä provokaationa. Muutamaa päivää myöhemmin iskun tekijäksi ilmoittautui eräs aiemmin tuntematon ääri-islamilainen ryhmä, joka ilmoitti olevansa yhteyksissä terroriverkosto al-Qaidaan. Terroriverkoston arveltiin ulkomailla pyrkivän käyttämään Syyrian sekasortoa hyväkseen vaikutusvaltansa lisäämiseksi maassa.
- 13. toukokuuta – Koko Suomea järkytti 8-vuotiaan Eerikan surma Helsingissä. Teko johti kiivaaseen keskusteluun suomalaisen lastensuojelun tilasta.
- 15. toukokuuta – Kreikan parlamenttivaalien jälkeiset hallitusneuvottelut ajautuivat umpikujaan. Presidentti Károlos Papoúlias hajotti parlamentin ja määräsi pidettäviksi uudet vaalit.
- 18. toukokuuta − YK:n UNIFIL-rauhanturvaoperaatioon osallistuvien suomalaisten pääjoukko matkusti Libanoniin. Suomi oli osallistunut operaatioon kaksi kertaa aiemmin vuosina 1982–2001 ja 2006–2007.
- 20. toukokuuta − Pohjois-Italian maanjäristys.
- 20. toukokuuta − Venäjä voitti jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut, kaatamalla loppuottelussa Slovakian maalein 6-2.
- 22. toukokuuta−26. toukokuuta − Eurovision laulukilpailu 2012 pidettiin Bakussa, Azerbaidžanissa. Kilpailun voitti ruotsalainen Loreen kappaleellaan Euphoria
- 25. toukokuuta – SDP piti puoluekokouksensa Helsingissä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kaudelle. Eronneen puoluesihteerin Mikael Jungnerin seuraajaksi valittiin SAK:n viestintäpäällikkö Reijo Paananen. Varapuheenjohtajiksi valittiin asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, kansanedustaja Antti Lindtman ja kaupunginvaltuutettu Eero Vainio, joka syrjäytti kansanedustaja Jukka Kärnän.
- 26. toukokuuta – Syyrialaisesta Houlan kaupungista löydettiin surmattuina yli 110 ihmistä, joista suuri osa oli lapsia. Syyrian hallitus syytti teosta terroristeja yksilöimättä kuitenkaan syytöstensä kohdetta. Oppositio syytti hallitusta verilöylystä ja lisäksi maassa olevia YK:n tarkkailijoita passiivisuudesta. Seuraavana päivänä YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi verilöylyn hätäkokouksessaan.
- 26. toukokuuta – Kaksi nuorta kuoli ja seitsemän haavoittui joukkoampumisessa Hyvinkäällä. Yksi haavoittuneista oli nuorempi konstaapeli Heidi Foxell.[28]
Kesäkuu
- 2. kesäkuuta – Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak tuomittiin elinkautiseen vankeuteen hänen virkakaudellaan tapahtuneista rikoksista, muun muassa osallisuudesta yli 800 mielenosoittajan surmaamiseen keväällä 2011. Mubarakin vastustajat pitivät rangaistusta lievänä ja järjestivät mellakoita Kairossa ja muissa Egyptin suurkaupungeissa.
- 5. kesäkuuta – Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov piti Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingin yliopistossa puheen, joka aiheutti suuren kohun Suomen mediassa. Makarov sanoi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden olevan uhka Venäjälle.[29][30]
- 6. kesäkuuta – Venuksen ylikulku Auringon yli. Viimeksi Venus kulki Auringon yli kesäkuussa 2004, jolloin ilmiö ei näkynyt Etelä-Suomessa huonon sään vuoksi.
- 8. kesäkuuta – Korkein oikeus kovensi perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon hovioikeudessa saamaa rangaistusta 60 päiväsakoksi. KKO katsoi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Muutamaa päivää myöhemmin Halla-aho luonnehti KKO:n päätöstä "muutaman yksittäisen ihmisen mielipiteeksi". Hän erosi lausunnostaan nousseen kohun vuoksi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta neljä päivää myöhemmin.
- 9. kesäkuuta − Kansanedustaja Juha Sipilä valittiin Suomen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Rovaniemellä.
- 10. kesäkuuta – Europarlamentaarikko Carl Haglund valittiin Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi Kokkolassa pidetyssä puoluekokouksessa. Haglund siirtyi heinäkuun alussa Stefan Wallinin tilalle puolustusministeriksi ja hänen seuraajakseen EU-parlamenttiin tuli toimittaja Nils Torvalds.
- 11. kesäkuuta – Nobelin palkintoja jakava Nobel-säätiö ilmoitti supistavansa palkintojen rahasummaa 20 prosentilla ja säästävänsä myös palkintojen jakotilaisuuden järjestelykuluissa, koska niiden kustannukset olivat kasvaneet nopeammin kuin säätiön sijoitusomaisuuden tuotto.
- 15. kesäkuuta – YK:n sotilastarkkailijoiden ilmoitettiin keskeyttävän työnsä Syyriassa maan väkivaltaisuuksien kiihtymisen vuoksi. YK:n mukaan Syyriassa oli käynnissä täysimittainen sisällissota ja kiivaimmat taistelut olivat keskittyneet Homsin kaupunkiin. YK katsoi konfliktin kummankin osapuolen syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiin.
- 16. kesäkuuta – Egyptin sotilasneuvosto ilmoitti ottavansa itselleen lainsäädäntövallan sen jälkeen kun perustuslakituomioistuin määräsi parlamentin hajotetuksi parlamenttivaalien epäselvyyksien vuoksi.[31]
- 17. kesäkuuta – Kreikassa pidettiin uudet parlamenttivaalit. Kolme päivää myöhemmin maan uusi parlamentti valitsi vaalit voittaneen Uusi demokratia -puolueen johtajan Antónis Samarásin maan uudeksi pääministeriksi.
- 17. kesäkuuta – Vasemmistopuolueet saivat suurvoiton Ranskan kansalliskokouksen vaaleissa. Presidentti François Hollanden sosialistipuolue sai yksinään yli 29 prosenttia äänistä ja 280 kansalliskokouksen 577 paikasta. UMP-puolueen murskatappion katsottiin johtuneen siitä, että entinen presidentti Nicolas Sarkozy oli jättänyt politiikan presidentinvaalien jälkeen.
- 17. kesäkuuta – Kokoomus piti puoluekokouksensa Keskustan tavoin Rovaniemellä. Puheenjohtaja Jyrki Katainen valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kaudelle.
- 22. kesäkuuta – Oikeudenkäynti joukkosurmaaja Anders Behring Breivikiä vastaan päättyi Oslossa. Oikeuden istunnossa mukana olleet uhrien omaiset poistuivat oikeussalista Breivikin puoli tuntia kestäneen loppupuheenvuoron alussa. Syyttäjä vaati Breivikin määräämistä pakkohoitoon.
- 23. kesäkuuta – Syyrian ilmatorjunta ampui alas maan ilmatilaan eksyneen turkkilaisen hävittäjäkoneen. Välikohtaus kiristi Syyrian ja Turkin välejä, kun Turkki ilmoitti ryhtyvänsä "tarpeellisiin toimiin" tapauksen tultua selvitetyksi. Sotilasliitto Nato kokoontui tapauksen vuoksi hätäkokoukseen.
- 24. kesäkuuta – Muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi julistettiin Egyptin presidentinvaalien voittajaksi. Mursi lupasi virkaanastujaispuheessaan Egyptin harjoittavan "maltillista islamia".
- 28. kesäkuuta – Turkin ilmoitettiin ryhtyneen siirtämään joukkojaan ja sotilaskalustoa Syyrian vastaiselle rajalleen. Turkin ja Syyrian välit olivat jatkuvasti kiristyneet turkkilaisen hävittäjäkoneen alasampumisen jälkeen.
- 29. kesäkuuta − Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi ulvilalaisen Anneli Auerin seitsemäksi vuodeksi ja hänen entisen helsinkiläisen miesystävänsä kymmeneksi vuodeksi vankeuteen useista vuosina 2004–2009 sattuneista tapauksista, joissa lapsia oli käytetty seksuaalisesti hyväksi ja pahoinpidelty. Juttua oli käsitelty sen arkaluonteisuuden vuoksi tiukasti salassa julkisuudelta ja myös tuomion perustelut jäivät salaisiksi. Näyttöä epäillystä saatananpalvonnasta ei kuitenkaan ollut ilmennyt. Auer ja hänen asianajajansa ilmoittivat heti valittavansa tuomiosta. Aueria vastaan oli kesken myös toinen, hänen entisen aviomiehensä Jukka S. Lahden murhaa koskenut oikeusprosessi.
- 30. kesäkuuta − Kiinan länsiosassa Xinjiangin maakunnassa 160 kilometriä lounaaseen Shihezin kaupungista tapahtui voimakas 6,3 magnitudin maanjäristys. Kymmenien ihmisten kerrottiin loukkaantuneen.
- 30. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julisti Coloradon osavaltion katastrofialueeksi siellä riehuneiden maastopalojen vuoksi. Paloja luonnehdittiin pahimmiksi kymmeniin vuosiin ja kymmenettuhannet ihmiset olivat niiden vuoksi joutuneet jättämään kotinsa. Samaan aikaan Yhdysvaltain itärannikkoa koettelivat voimakkaat myrskyt ja yli 35 asteen helle.
- 30. kesäkuuta – Pohjois-Malin kaupunkeja hallitsevan islamistisen Ansar al-Din -ryhmittymän taistelijat alkoivat tuhota Timbuktun historiallisia muistomerkkejä. Ryhmittymän mukaan muistomerkit ovat epäjumalanpalvontaa.[32][33] Islamistit olivat kesäkuun lopulla ajaneet tuareg-kapinalliset kaikista Pohjois-Malin kaupungeista.[34]
Heinäkuu
.jpg)
- 1. heinäkuuta – Meksikon presidentinvaalit. Vanhan valtapuolueen PRI:n Enrique Peña Nieto sai 38,21 prosenttia äänistä ja vasemmiston PRD-puolueen Andrés Manuel López Obrador jäi jälleen toiseksi saaden 31,59 prosenttia.[35]
- 1. heinäkuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Tanskalta Kyprokselle.
- 1. heinäkuuta – Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus astui voimaan Suomessa.
- 3. heinäkuuta – Ukrainan parlamentti hyväksyi lain, joka takasi venäjälle alueellisen vähemmistökielen aseman alueilla, joiden asukkaista vähintään 10 prosenttia on venäjänkielisiä. Nationalistioppositio protestoi lakia vastaan ja osa kansanedustajista ilmoitti ryhtyvänsä nälkälakkoon. Laki vaatii vielä presidentin allekirjoituksen.[36]
- 4. heinäkuuta – Higgsin bosonin olemassaoloa vahvasti tukevista tutkimustuloksista raportoitiin.
- 6. heinäkuuta – Romanian parlamentti päätti siirtää presidentti Traian Basescun toistaiseksi syrjään tehtävistään. Basescua epäiltiin valtaoikeuksiensa ylittämisestä vuonna 2010 ilmoittaessaan julkisen sektorin säästötoimista. Basescu erosi vapaaehtoisesti presidentin virasta 9. heinäkuuta.
- 6. heinäkuuta – Argentiinalainen tuomioistuin tuomitsi maata vuosina 1976–1983 hallinneen sotilasjuntan kaksi jäsentä pitkiin vankeusrangaistuksiin. Presidentti Jorge Videla tuomittiin 50 vuodeksi ja presidentti Reynaldo Bignone 15 vuodeksi vankeuteen juntan valtakaudella tapahtuneista rikoksista ihmisyyttä vastaan, muun muassa poliittisten vankien lasten anastamisesta.
- 7. heinäkuuta – Venäjän sisäministeriö ilmoitti yli sadan ihmisen hukkuneen rankkasateiden aiheuttamissa, erittäin nopeasti nousseissa tulvissa Krasnodarin alueella Etelä-Venäjällä. Suurin osa hukkuneista oli vanhuksia, jotka eivät ehtineet turvaan tulvaveden tieltä. Presidentti Vladimir Putin julisti tapauksen vuoksi heinäkuun 9. päivän kansalliseksi surupäiväksi ja määräsi tutkittavaksi viranomaisten toiminnan katastrofin aikana.
- 7. heinäkuuta – Libyassa pidettiin ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit Muammar Gaddafin valtakauden jälkeen. Suurta osaa maan itäosan äänestyspaikoista ei voitu avata väkivaltaisuuksien vuoksi.
- 18. heinäkuuta – Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa itsemurhaiskijä surmasi pommilla Syyrian puolustusministeri kenraali Rajhan, varapuolustusministeri Assef Šawkatin ja sisäministeri Mohammed Ibrahim al-Šaarin sekä varapääministeri kenraali Hassan Turkmanin. Rajha oli Syyrian hallinnon korkea-arvoisin kristitty, Šawkat puolestaan presidentti Bašar al-Assadin lanko. Islamistiryhmä Liwa al-Islam ja Syyrian vapaa armeija ottivat vastuun iskusta.[37]
- 18. heinäkuuta – Kahdeksan ihmistä sai surmansa ja yli 30 haavoittui turistibussiin tehdyssä pommi-iskussa Burgasin lentokentällä Bulgariassa. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu reagoi tapaukseen voimakkaasti syyttäen iskusta Irania ja Hizbollah-järjestöä, koska bussin matkustajien joukossa oli israelilaisia turisteja. Iran kiisti osallisuutensa tapaukseen.
- 20. heinäkuuta − YK:n turvallisuusneuvosto päätti jatkaa Syyriassa huhtikuusta lähtien oleskelleiden aseettomien sotilastarkkailijoiden umpeutumassa ollutta toimikautta 30 vuorokaudella. Operaatiota kuitenkin supistettiin kutsumalla puolet tarkkailijoista kotiin. Viisi suomalaista YK-tarkkailijaa palasi Tampere-Pirkkalan lentoasemalle 24. heinäkuuta.
- 23. heinäkuuta – Ainakin 108 ihmistä sai surmansa eri puolilla Irakia tehdyissä pommi-iskuissa. Yli 260 ihmisen kerrottiin haavoittuneen. Iskuista syytettiin terroriverkosto al-Qaidaa, jonka arveltiin pyrkivän lisäämään vaikutusvaltaansa Irakissa ajamalla maata kohti uskonnollisten ryhmien välistä sisällissotaa.´
- 23. heinäkuuta – Syyrian hallitus vahvisti, että sen hallussa on biologisia ja kemiallisia aseita, joita tultaisiin käyttämään maahan kohdistuvaa ulkoista hyökkäystä vastaan. Hallitus vakuutti, ettei kyseisiä aseita missään tapauksessa käytettäisi Syyrian omia kansalaisia vastaan. Ilmoitus synnytti Israelissa pelkoa niiden joutumisesta Hizbollah-järjestön käsiin Syyrian hallinnon romahtaessa.
- 24. heinäkuuta – Valmet Automotiven ilmoitettiin aloittavan Mercedes-Benzin uuden A-sarjan henkilöautojen valmistuksen Uudenkaupungin autotehtaassa vuoden 2013 alussa. Daimlerin kanssa solmittu sopimus oli kolmivuotinen.
- 26. heinäkuuta – Voimakas aurinkomyrsky iski Maan kiertoradalle. Maahan osuessaan se olisi voinut tuhota maailmanlaajuisesti koko sähköverkon.[38]
- 27. heinäkuuta – Kesäolympialaisten avajaiset Lontoossa.
- 29. heinäkuuta – Jo yli 150 000 syyrialaisen ilmoitettiin paenneen sisällissotaa Jordaniaan, Libanoniin ja Turkkiin. Syyrian opposition mukaan taisteluissa oli puolentoista vuoden aikana saanut surmansa yli 20 000 ihmistä.
Elokuu
- 2. elokuuta – YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan jätti paikkansa YK:n Syyrian-erityislähettiläänä katsottuaan jääneensä vaille riittävää tukea yrityksissään rauhan saamiseksi Syyriaan. Annan arvosteli turvallisuusneuvoston jäsenmaita juuttumisesta keskinäiseen riitelyyn. Uudeksi rauhanvälittäjäksi valittiin algerialainen eläkkeellä oleva diplomaatti Lakhdar Brahimi. Tehtävään oli tiedusteltu myös presidentti Martti Ahtisaarta, joka oli kuitenkin kieltäytynyt.
- 3. elokuuta – Valko-Venäjä karkotti maasta Ruotsin Minskin-suurlähettilään Stefan Erikssonin. Maan hallitus syytti Erikssonia tuesta Valko-Venäjän oppositiolle. Vastavuoroisesti Ruotsi julisti Valko-Venäjän Tukholman-suurlähettilään ja kaksi muuta valkovenäläistä diplomaattia ei-toivotuiksi henkilöiksi. Taustalla oli ruotsalaisen mainostoimiston heinäkuun alussa järjestämä tempaus, jossa Minskiin oli pudotettu lentokoneesta satoja pehmonalleja, joihin oli kirjoitettu ihmisoikeuksia ja sananvapautta vaatineita iskulauseita. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt sanoi Twitterissä "Aleksandr Lukašenkon ihmisoikeuksia kohtaan tunteman pelon saavuttaneen uudet mittasuhteet".[39] Myöhemmin Valko-Venäjä karkotti maasta kaikki ruotsalaiset diplomaatit ja sulki Tukholman-suurlähetystönsä, ja Euroopan unionin jäsenmaiden suurlähettiläät kokoontuivat hätäkokoukseen diplomaattisen selkkauksen vuoksi.
- 5. elokuuta – YK ilmoitti, että kaksi kolmasosaa Pohjois-Korean väestöstä oli välittömän elintarvikeavun tarpeessa rankkasateiden ja tulvien tuhottua viljasadon lähes kokonaan. Tulvissa kerrottiin saaneen surmansa satoja ihmisiä ja satojentuhansien ihmisten menettäneen kotinsa. YK:n lastenapujärjestö Unicef varoitti tulvakatastrofia seuraavista kulkutaudeista, kuten kolerasta ja lavantaudista. Pohjois-Korean virallisissa tiedotusvälineissä katastrofia ei käsitelty.
- 5. elokuuta – Syyrian opposition joukot ottivat kiinni 48 iranilaista, joiden he uskoivat olevan Iranin vallankumouskaartin jäseniä. Iranin mukaan siepatut olivat islamilaisia pyhiinvaeltajia. Iran oli Syyrian hallituksen tärkeä liittolainen. Samaan aikaan Syyrian hallituksen joukkojen kerrottiin valmistelevan suurhyökkäystä Aleppon kaupunkiin.
- 6. elokuuta – Nasan Mars-luotain laskeutui määränpäähänsä onnistuneesti 8 kuukauden lennon päätteeksi.
- 11. elokuuta – Lähes 200 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa ja tuhansien loukkaantuneen Iranin luoteisosassa sattuneessa voimakkaassa maanjäristyksessä.
- 12. elokuuta – Egyptin presidentti Mohammed Mursi erotti sotamarsalkka Muhammad Hussein Tantawin ja pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Sami Ananin sekä siirsi laivaston, ilmavoimien ja ilmapuolustuksen komentajat eläkkeelle. Tantawi toimi Egyptin valtionpäämiehenä sen jälkeen kun presidentti Hosni Mubarak oli syrjäytetty.[40][41]
- 12. elokuuta – Kesäolympialaisten päättäjäiset Lontoossa.
- 16. elokuuta – Ecuador myönsi turvapaikan Wikileaks-verkkosivuston perustajalle Julian Assangelle. Assange oleskeli Ecuadorin Lontoon-suurlähetystössä. Ecuadorin ulkoministeri Ricardo Patiño paljasti että Britannian viranomaiset olivat hieman aiemmin ilmoittaneet hakevansa Assangen lähetystöstä tarvittaessa voimakeinoin ja luovuttavansa hänet Ruotsiin tuomittavaksi seksuaalirikoksesta, mitä puolestaan Ecuador oli ilmoittanut pitävänsä suvereniteettinsa loukkaamisena. Lisäksi Assangea saatettaisiin syyttää Yhdysvalloissa valtiosalaisuuksien paljastamisesta, mistä häntä voisi uhata jopa kuolemantuomio.[42]
- 16. elokuuta – 34 ihmistä sai surmansa kun Etelä-Afrikan poliisi avasi tulen lakkoilevia kaivosmiehiä vastaan Lonmin PLC:n platinakaivoksella Marikanassa.[43]
- 16. elokuuta – Kommunistinen Työväenpuolue hyväksyttiin takaisin oikeusministeriön puoluerekisteriin sen saatua kerätyksi vaaditut 5 000 kannattajakorttia. Puolueella ei ollut yhtäkään kansanedustajaa eikä paikkoja yhdenkään kunnan valtuustossa.
- 17. elokuuta – Venäläisen Pussy Riot -yhtyeen vangitut jäsenet tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
- 21. elokuuta – Sisäministeriön virkamiestyöryhmä jätti ministeri Päivi Räsäselle mietintönsä, jossa ehdotettiin Liikkuvan poliisin lakkauttamista vuoden 2013 aikana ja sen tehtävien siirtämistä poliisihallinnon uudistuksessa jäljelle jääville 11 alueelliselle poliisilaitokselle. Ehdotus herätti vastalausemyrskyn ja pelon liikenneturvallisuuden heikkenemisestä. Muiden muassa Autoliitto, Linja-autoliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ilmoittivat vastustavansa Liikkuvan poliisin lakkauttamista.
- 22. elokuuta – Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Jäsenyysneuvottelut olivat kestäneet toistakymmentä vuotta.
- 24. elokuuta – Oslon käräjäoikeus tuomitsi joukkosurmaaja Anders Behring Breivikin 21 vuodeksi vankeuteen, joka oli korkein Norjan rikoslain sallima vankeusrangaistus. Rangaistusta voitiin tarvittaessa kuitenkin pidentää. Oikeuden mukaan Breivik oli syyntakeinen eli toiminut täydessä ymmärryksessä. Mielipidetiedustelujen mukaan valtaosa norjalaisista hyväksyi tuomion.
- 25. elokuuta – Voyager 1 -luotain poistui Aurinkokunnasta saavuttaen ensimmäisenä ihmisen tekemänä esineenä tähtienvälisen avaruuden.
- 25. elokuuta – Yli 40 ihmistä sai surmansa Venezuelan suurimmalla öljynjalostamolla sattuneessa kaasuräjähdyksessä. Räjähdyksestä seurasi useita päiviä kestänyt suurtulipalo. Presidentti Hugo Chavez julisti maahan onnettomuuden vuoksi kolmen päivän suruajan.
Syyskuu
- 1. syyskuuta – Hehkulamppujen valmistus ja maahantuonti kiellettiin Euroopan unionin jäsenmaissa. Kaupat saivat kuitenkin myydä varastonsa loppuun.
- 3. syyskuuta – Helsingin yliopiston uusi kirjastotalo, Kaisa-talo avattiin.
- 5.–7. syyskuuta – Demokraattien puoluekokous Yhdysvalloissa.
- 9. syyskuuta – Lähes 60 ihmistä kuoli ja lähes 300 haavoittui eri puolilla Irakia tehdyissä pommi-iskuissa. Tuhoisimmassa iskussa Nassirian kaupungissa sai surmansa 16 ihmistä.
- 10. syyskuuta – Hassan Sheikh Mahmoud valittiin Somalian uudeksi presidentiksi.
- 10. syyskuuta – Etiopian viranomaiset vapauttivat kaksi ruotsalaista toimittajaa, jotka oli tuomittu vakoilusta pitkiin vankeusrangaistuksiin joulukuun 2011 lopulla. Toimittajat saapuivat Arlandan lentoasemalle 14. syyskuuta.
- 11. syyskuuta – Neljä yhdysvaltalaista, joukossa Yhdysvaltain Libyan-suurlähettiläs, sai surmansa väkijoukon hyökkäyksessä Yhdysvaltain edustustoon Bengasin kaupungissa Libyan itäosassa. Taustalla epäiltiin olevan yhdysvaltalainen Innocence of Muslims (Muslimien viattomuus) -elokuva, jonka katsottiin häpäisevän islamia ja profeetta Muhammedia. Elokuva oli ollut esillä Internetissä jo heinäkuussa, mutta se oli käännetty arabiaksi vasta syyskuun alussa. Myöhemmin hyökkäys paljastui kuitenkin suunnitelluksi terrori-iskuksi. Myös Egyptin pääkaupungissa Kairossa hyökättiin Yhdysvaltain lähetystöön.[44] Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton pyysi lausunnossaan muslimeilta anteeksi elokuvan julkaisua.
- 16. syyskuuta – Iranilaisen islamilaisen äärijärjestön ilmoitettiin uudistaneen brittiläiselle kirjailijalle Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion ja korottaneen hänen tappamisestaan maksettavan palkkion 3,3 miljoonaan dollariin. Iranin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini oli vuonna 1989 tuominnut Rushdien kuolemaan tämän Saatanalliset säkeet -romaanin vuoksi.
- 19. syyskuuta – Lehtikustantaja Otavamedia ilmoitti lopettavansa Suosikki-lehden julkaisemisen vuoden lopussa kannattavuussyistä.
- 19. syyskuuta – Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä paljastettiin valtioneuvos Harri Holkerin hautamuistomerkki Veden muisti, jonka oli suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Jylhä.
- 20. syyskuuta – YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tuomitsi islamilaisissa maissa mellakoita nostattaneen Innocence of Muslims -elokuvan ja luonnehti sitä sananvapauden väärinkäytöksi.
- 23. syyskuuta – Valko-Venäjällä pidettiin parlamenttivaalit. Kaksi suurinta oppositiopuoluetta oli kehottanut äänestäjiä boikotoimaan vaaleja.
- 26. syyskuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden tuomion niin kutsutussa STT:n dopingjutussa. Hiihtäjä Jari Räsänen tuomittiin yhdeksi vuodeksi ja Hiihtoliiton entinen päävalmentaja Pekka Vähäsöyrinki yhdeksäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta. Räsänen ja Vähäsöyrinki olivat vaatineet käräjäoikeuden päätöksen kumoamista ja he hakivat marraskuussa kumpikin erikseen valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
Lokakuu
- 1. lokakuuta – Oppositiojohtaja Bidzina Ivanišvilin johtama puolueryhmittymä voitti Georgiassa järjestetyt parlamenttivaalit. Presidentti Mihail Saakašvili tunnusti tappionsa seuraavana päivänä.
- 4. lokakuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirien yhdistämisestä Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien yhdistämisestä Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Uutta vaalipiirijakoa oli kaavailtu otettavaksi käyttöön vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
- 6. lokakuuta – Etelä-Pohjanmaata ja Satakunnan pohjoisosia koetteli yksi Suomen historian tuhoisimmista tulvista.
- 8. lokakuuta – Euroopan pysyvä vakausmekanismi (EVM) aloitti toimintansa.
- 8. lokakuuta – Venezuelan presidentti Hugo Chávez valittiin uudelle virkakaudelle.
- 9. lokakuuta – Unkarilais-ranskalainen säveltäjä György Kurtág sai Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon, jonka arvo oli 150 000 euroa.
- 12. lokakuuta – Norjan suurkäräjien Nobel-komitea ilmoitti myöntäneensä Nobelin rauhanpalkinnon Euroopan unionille.
- 14. lokakuuta – Itävaltalainen laskuvarjohyppääjä Felix Baumgartner hyppäsi 39 kilometrin korkeudesta tehden useita laskuvarjohypyn ennätyksiä.
- 16. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisin puhkeamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kuuban kriisiä on pidetty vaarallisimpana kylmän sodan aikaisena selkkauksena.
- 18. lokakuuta – Suomi hävisi Luxemburgille äänestyksessä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston jäsenyydestä. Luxemburgin katsottiin saaneen etenkin YK:n ranskankielisten jäsenmaiden ja sotilasliitto Naton jäsenmaiden tuen. Valintaan katsottiin vaikuttaneen myös sen seikan, että Luxemburg oli ollut YK:n jäsenmaa järjestön perustamisesta alkaen, mutta ei vielä kertaakaan mukana turvallisuusneuvostossa. Suomi oli ollut turvallisuusneuvoston jäsenenä kaksi kautta vuosina 1969–1970 ja 1989–1990. Toiseksi turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013–2014 valittiin Australia.
- 19. lokakuuta – Libanonin tiedustelupalvelun päällikkö ja seitsemän muuta henkilöä saivat surmansa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tehdyssä pommi-iskussa. Iskusta syytettiin tuoreeltaan Syyrian hallitusta, joka kuitenkin kiisti osuutensa tapahtuneeseen. Pommi-isku lisäsi pelkoa Syyrian sisällissodan leviämisestä Libanoniin.
- 19. lokakuuta – Korkein oikeus kumosi Satakunnan käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden päätökset Ulvilan surmajutussa ja palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi jutussa ilmenneen uuden todistusaineiston vuoksi.
- 22.–31. lokakuuta – Hurrikaani Sandy aiheutti laajoja tulvia ja mittavia taloudellisia vahinkoja Karibialla sekä Yhdysvaltain ja Kanadan itärannikolla.
- 24. lokakuuta – Saksalainen energiayhtiö E.ON ilmoitti vetäytyvänsä Fennovoiman Pyhäjoelle kaavaileman ydinvoimalan rakennushankkeesta.
- 25. lokakuuta – Syyrian hallituksen joukkojen ja kapinallisten kesken astui voimaan tulitauko, joka rikkoutui jo saman päivän aikana. Taisteluihin osallistuneet islamistit olivat jo etukäteen kieltäytyneet hyväksymästä tulitaukoa.
- 25. lokakuuta – Eläinsuojelujärjestö Animalia ilmoitti saaneensa kerätyksi 50 000 nimikirjoitusta Suomen ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin turkistarhauksen kieltämistä Suomessa.
- 26. lokakuuta – Windows 8 tuli myyntiin.
- 28. lokakuuta – Aamulla 03:04:10 UTC iski 7,7 magnitudin maanjäristys Kanadan länsirannikolla sijaitsevan Haida Gwaiin saaren länsipuolelle. Alueella on ollut useita jälkijäristyksiä.
- 28. lokakuuta – Kunnallisvaalit Suomessa. Suurin voittaja oli Perussuomalaiset ja Kokoomus säilytti asemansa suurimpana kuntapuolueena.
- 28. lokakuuta – Liettuan parlamenttivaalit.
- 28. lokakuuta – Ukrainan parlamenttivaalit. Parhaiten menestyi Viktor Janukovitšin johtama Alueiden puolue. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj piti vaalitulosta demokratian kannalta ”askeleena taaksepäin”.
Marraskuu
.jpg)
- 4. marraskuuta – Talvivaaran kaivoksella kipsisakka-altaan reuna alkoi vuotaa. Suuria määriä erilaisia raskasmetalleja valui luontoon sekä lähimpiin jokiin ja aiheutti mittavat luontovahingot.[45]
- 6. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalit. Istuva presidentti Barack Obama äänestettiin toiselle kaudelle.
- 9. marraskuuta – Elinkeinoministeri Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton uudeksi toimitusjohtajaksi tehtävästä erotetun Mikko Pukkisen tilalle. Pukkisen irtisanomisen syyksi ilmoitettiin luottamuspula. Vaihdoksen arveltiin merkitsevän EK:n linjan koventumista. Uudeksi elinkeinoministeriksi tuli Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja uudeksi ryhmänjohtajaksi Petteri Orpo. Häkämiehen tilalle eduskuntaan nousi rehtori Anu Urpalainen Imatralta.
- 8.–15. marraskuuta – Kiinan kommunistisen puolueen 18. puoluekokous. Kokouksessa valittiin jäsenet uuteen keskuskomiteaan, joka puolestaan valitsee uuden politbyroon ja sen seitsenjäsenisen pysyvän komitean. Presidentti Hu Jintao jätti paikkansa keskuskomiteassa, joka valitsi seuraavana päivänä varapresidentti Xi Jinpingin puolueen uudeksi pääsihteeriksi ja Keskussotilaskomitean puhemieheksi.[46]
- 11. marraskuuta – Syyrian hallitusta vastustaneet ryhmittymät muodostivat pitkien neuvottelujen jälkeen yhteisen rintaman Qatarin pääkaupungissa Dohassa. Kuusi Persianlahden alueen valtiota ja Ranska tunnustivat sen ensimmäisinä ainoaksi lailliseksi Syyrian kansan edustajaksi. Kokouksen isäntänä toimineen Qatarin katsottiin samalla pyrkineen korostamaan asemaansa arabimaailmassa.
- 16. marraskuuta – Haagin sotarikostuomioistuin vapautti kroatialaiset kenraalit Ante Gotovinan ja Mladen Markačin, jotka oli vuonna 2011 tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin sotarikoksista. Gotovina ja Markač matkustivat välittömästi Alankomaista kotimaahansa, jossa he saivat kansallissankarin vastaanoton. Vapautus herätti suuttumusta Serbiassa, jossa sen sanottiin repivän auki vanhoja haavoja.
- 20. marraskuuta – M23-liikkeen taistelijat valtasivat Goman kaupungin Itä-Kongossa.
- 22. marraskuuta – Egyptin presidentti Mohammed Mursi ilmoitti lisänneensä valtaoikeuksiaan huomattavasti "vallankumouksen suojelemiseksi". Tämän seurauksena eri puolilla Egyptiä puhkesi sekä Mursia vastustaneita että häntä tukeneita mielenosoituksia.
- 27. marraskuuta – Edesmenneen palestiinalaisten presidentti Jasser Arafatin ruumis nostettiin hautamausoleumista ja siitä otettiin näytteitä. Tutkijoiden on määrä selvittää, myrkytettiinkö Arafat poloniumilla.[47]
- 29. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsi Palestiinalle äänin 138–9 tarkkailijan aseman. 41 valtiota äänesti tyhjää ja kolme oli poissa äänestyksestä. Muiden muassa kaikki Pohjoismaat ja 13 muuta Euroopan valtiota äänestivät päätöksen hyväksymisen puolesta, Israel ja Yhdysvallat sekä Tšekki ainoana Euroopan maana vastaan. Tyhjää äänestivät muun muassa Iso-Britannia ja Saksa.
- 30. marraskuuta – Antti-myrsky koetteli eteläisintä Suomea ja haittasi suuresti liikennettä muun muassa pääkaupunkiseudulla.[48]
- 30. marraskuuta – Helsingin hovioikeus kumosi entisen kilpa-autoilijan Jyrki Järvilehdon Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa joulukuussa 2011 saaman tuomion, jossa hänet oli tuomittu vankeusrangaistukseen kuolemantuottamuksesta ja vesiliikennejuopumuksesta.
- 30. marraskuuta – Ensimmäinen kahdeksannen sukupolven pelikonsoli Wii U julkaistiin Euroopan maissa.
Joulukuu
- 1. joulukuuta – Simon Wiesenthal -keskus vaati Suomea sanoutumaan irti ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen (kok.) edellisen aamun Ylen Aamu-tv:ssä esittämästä lausunnosta. Salolainen totesi että Yhdysvaltojen on vaikea pysyä neutraalina Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa maan vaikutusvaltaisen juutalaisvähemmistön vuoksi. Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Mark Weitzmanin mukaan Salolainen toistaa ”antisemiittistä uutisankkaa, jonka mukaan juutalaisten ilkeä salaliitto ohjaa mediaa ja Yhdysvaltain hallitusta” ja vaati kirjeessään Suomen suurlähettiläälle Suomea erottamaan hänet tehtävistään.[49]
- 2. joulukuuta – Pohjois-Korea kertoi aikovansa laukaista uuden raketin avaruuteen joulukuun 12.–20. päivien välisenä aikana huhtikuussa epäonnistuneen kokeen jälkeen. Etelä-Korean tiedustelulähteiden mukaan rakettia oli jo alettu asentaa laukaisualustalle. Etelä-Korea ja Yhdysvallat olivat jo etukäteen tuominneet aikeen, koska ne pitivät sitä ennen kaikkea ohjuskokeena, ja myös Venäjä varoitti Pohjois-Koreaa sen seurauksista. Myös laukaisun ajoittamista lähelle Etelä-Korean presidentinvaaleja pidettiin provokaationa.
- 3. joulukuuta – Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ilmoitti vuonna 1977 matkaan lähetetyn Voyager 1 -luotaimen saavuttaneen aurinkokunnan reunan, jossa se oli noin 18 miljardin kilometrin päässä Auringosta. Luotain paljasti aurinkokunnan magneettikentän olevan yhteydessä tähtien välisiin magneettikenttiin vastoin aikaisempia käsityksiä. Luotaimen lähettämän radiosignaalin matka Maahan kesti 17 tuntia.
- 5. joulukuuta – Egyptin presidenttiä Mohammed Mursia kannattaneet ja häntä vastustaneet mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Kairon keskustassa. Lähes kymmenen ihmistä kuoli ja useita loukkaantui poliisin hajottaessa mellakan. Mursin väitettiin paenneen presidentinpalatsista.
- 5. joulukuuta – Bahamalainen rahtialus törmäsi toiseen alukseen ja upposi kansainvälisellä vesialueella Pohjanmerellä Alankomaiden rannikon edustalla. Aluksella oli 24 hengen miehistö, josta saatiin pelastetuiksi 13 henkilöä, sekä lastina noin 1200 pääosin Mitsubishi-merkkistä autoa. Alus oli matkalla Suomeen Kotkan satamaan, josta autot oli tarkoitus kuljettaa Venäjälle.[50]
- 6. joulukuuta – Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio isännöivät ensimmäistä itsenäisyyspäivän vastaanottoaan. Vastaanotolla oli mukana neljä presidenttiparia ensimmäisen kerran sitten vuoden 1938.
- 7. joulukuuta – Yli 400 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa ja kymmenientuhansien jääneen kodittomiksi Filippiineille iskeneen taifuunin aiheuttamissa tulvissa ja mutavyöryissä. Pahiten kärsi eteläinen Mindanaon saari. Viikkoa myöhemmin kerrottiin vielä satojen ihmisten olevan kateissa.
- 7. joulukuuta – Japani määräsi ilmapuolustuksensa valmiustilaan Pohjois-Korean ilmoittaman raketin laukaisun varalta. Japani piti laukaisua todellisuudessa ohjuskokeena ja ilmoitti ryhtyvänsä toimiin heti, jos laukaisu loukkaisi Japanin ilmatilaa.
- 7. joulukuuta – Washington salli ensimmäisenä osavaltiona Yhdysvalloissa kannabiksen viihdekäytön.
- 10. joulukuuta – Euroopan unionin komission puheenjohtaja José Manuel Barroso, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz ottivat Oslossa vastaan Euroopan unionille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon. Tilaisuuteen osallistuivat myös 20 unionin jäsenmaan edustajat; Suomea edusti pääministeri Jyrki Katainen. Toisaalta esimerkiksi Britannian pääministeri David Cameron oli poissa tilaisuudesta.
- 12. joulukuuta – Päivämäärä (12.12.12) innosti monia järjestämään häät klo 12. Seuraava symmetrinen päiväys tulee olemaan 88 vuoden kuluttua 01.01.2101.
- 12. joulukuuta – Asteroidi 4179 Toutatis sivuutti Maan 18:n Kuun välimatkan etäisyydeltä.
- 12. – 14. joulukuuta – Geminidien tähdenlentosade oli aktiivisimmillaan. Sen aikana havaittiin jopa 70 tähteä tunnissa.[51]
- 13. joulukuuta – Venäjän johto esitti ensimmäisen kerran arvion, jonka mukaan Syyrian hallitus oli todennäköisesti häviämässä sisällissodan, ja ilmoitti valmistautuvansa vallanvaihtoon Syyriassa sekä kansalaistensa evakuointiin maasta. Venäjä oli yhdessä Kiinan kanssa tärkein Syyrian hallituksen liittolainen ja jatkoi edelleen asetoimituksia hallituksen joukoille.
- 14. joulukuuta – Sandy Hookin koulun joukkoampumisessa Connecticutin osavaltiossa Yhdysvalloissa sai surmansa 27 ihmistä, joista 20 oli lapsia ja 7 aikuisia. Surmaaja ampui myös itsensä.
- 14. joulukuuta – Henanin maakunnassa Kiinassa veitsimies haavoitti 22:ta lasta ja yhtä aikuista. Asiasta nousi kohu, kun pääuutisvälineet nostivat ulkomaisen uutisen (Newtown) kotimaisen edelle. Paikallisviranomaiset lisäksi yrittivät painaa uutisoinnin villaisella vaatimalla ettei siitä saa mainita ainakaan etusivulla.[52]
- 14. joulukuuta – Venäläinen entinen poliisi tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen osallisuudesta toimittaja Anna Politkovskajan murhaan. Tuomittu oli oikeuden päätöksen mukaan varjostanut Politkovskajaa ja hankkinut ampujalle aseen.
- 14. joulukuuta – Vihreiden puoluesihteerinä vuodesta 2007 toiminut Panu Laturi ilmoitti jättävänsä paikkansa siirtyessään helmikuun alussa 2013 sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten palvelukseen.
- 16. joulukuuta – Japanin parlamentin alahuoneen vaalit. Vaalitulos merkitsi Japania yli 50 vuotta toisen maailmansodan jälkeen hallinneen demokraattisen puolueen paluuta valtaan kolmen vuoden tauon jälkeen. Uudeksi pääministeriksi oli nousemassa liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Shinzō Abe.
- 16. joulukuuta – Maahanmuuttokriittisen Ruotsidemokraatit-puolueen todettiin Ruotsissa tehdyn puolueiden kannatusmittauksen mukaan nousseen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ja sosialidemokraattien jälkeen.
- 18. joulukuuta – Kuudelle Patria-puolustusvälinekonsernin johtajalle luettiin Helsingin käräjäoikeudessa syytteet lahjonnasta ja yritysvakoilusta. Syytteet koskivat Slovenian kanssa tehtyjä panssariajoneuvokauppoja ja oikeudenkäyntejä oli juttuun liittyen vireillä myös Sloveniassa, jossa tutkittiin myös pääministeri Janez Janšan osuutta asiaan, ja Itävallassa.
- 19. joulukuuta – Etelä-Korean presidentinvaalit. Vaalit voitti Park Geun-hye – entisen presidentin Park Chung-heen tytär – josta tuli maan ensimmäinen naispresidentti. Park Geun-hye suhtautui Pohjois-Koreaan edeltäjiään maltillisemmin ja Koreoiden välisen jännityksen ennustettiinkin helpottavan.[53]
- 20. joulukuuta – Irakin presidentin Jalal Talabanin ilmoitettiin saaneen aivohalvauksen ja siirtyneen hoidettavaksi saksalaiseen sairaalaan.
- 21. joulukuuta – Muun muassa mayasivilisaation käyttämän mesoamerikkalaisen pitkän laskun kalenterin kolmastoista b'ak'tun-sykli tuli loppuun. Tätä pidettiin maailmanlopun ajankohtana.
- 21. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti senaattori John Kerryn siirtyvän uudeksi ulkoministeriksi tehtävästä eroavan Hillary Clintonin seuraajana.
.jpg)
- 21. joulukuuta – Ranskan presidentti François Hollande myönsi Algeriaan tekemänsä vierailun aikana Ranskan syyllistyneen murhiin ja ihmisoikeusrikoksiin Algeriassa ennen maan vuonna 1962 tapahtunutta itsenäistymistä.
- 21. joulukuuta – Suomalainen pariskunta (Atte Kaleva ja Leila Kaleva) ja itävaltalainen mies siepattiin Jemenin pääkaupungissa Sanaassa. Uutistoimisto AFP:n mukaan terroriverkosto al-Qaida oli vastuussa tapauksesta. Suomen ulkoministeriö oli suosittanut välttämään matkustamista Jemeniin maan sisäisen epävakauden vuoksi.
- 22. joulukuuta – Italian presidentti Giorgio Napolitano hajotti parlamentin ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi helmikuussa 2013. Taustalla oli pääministeri Mario Montin eroilmoitus kaksi päivää aiemmin.
- 23. joulukuuta – Egyptiläisten ilmoitettiin hyväksyneen maalle uuden perustuslain kansanäänestyksen toisella kierroksella 64 prosentin enemmistöllä. Vain noin 30 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.
- 29. joulukuuta – Delhin joukkoraiskaustapauksen uhri kuoli saamiinsa vammoihin singaporelaisessa sairaalassa.[54]
- 30. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton joutui sairaalahoitoon veritulpan vuoksi. Lääkärien mukaan veritulppa oli seuraus Clintonin pari viikkoa aiemmin kaatuessaan saamasta aivotärähdyksestä.
