10. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 344. päivä (345. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 21 päivää.

Nimipäivät

• suomalainen kalenteri: Jutta
• suomenruotsalainen kalenteri: Judit, Jutta
• ortodoksinen kalenteri: Minkka, Kirmo
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Juđet
• vanhemmissa kalentereissa: Adolphus, Anna, Esther, Hildebrand, Ihanelma, Ismo, Juudit, Malin, Ulrica

Tapahtumia

• 1520 – Martti Luther poltti paavi Leo X:n Lutherin teesit tuominneen pannauhkauksen, bulla "Exsurge Dominen" Wittenbergissä.
• 1768 – Encyclopædia Britannican ensimmäinen painos julkaistiin.
• 1817 – Mississippistä tuli Yhdysvaltain 20. osavaltio.
• 1848 – Louis-Napoleon Bonaparte, Napoleon Bonaparten veljenpoika, valittiin Ranskan toisen tasavallan presidentiksi.
• 1868 – Rautatieinsinööri J.P. Knight asensi ensimmäiset liikennevalot Westminsterin palatsin ulkopuolelle Lontoossa. Ne muistuttivat aikansa rautatieopastimia semaforein ja yökäytössä käytetyin punaisin ja vihrein kaasulampuin.
• 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sodan lopettanut rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisissa.
• 1901 – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.
• 1906 – Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt sai ensimmäisenä yhdysvaltalaisena Nobelin palkinnon.
• 1919 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdysvaltain presidentille Woodrow Wilsonille.
• 1922 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin norjalaiselle filosofian tohtorille Fridtjof Nansenille.
• 1935 − Saksalainen lehtimies ja pasifisti, vangittuna ollut Carl von Ossietzky sai Nobelin rauhanpalkinnon. Adolf Hitler raivostui von Ossietzkyn palkitsemisesta ja kielsi saksalaisia koskaan vastaanottamasta minkään alan Nobel-palkintoa.
• 1936 – Ison-Britannian kuningas Edvard VIII luopui kruunusta ja siirtyi ulkomaille. Uudeksi kuninkaaksi kruunattiin hänen nuorempi veljensä Yrjö VI.
• 1939 – Kirjailija F. E. Sillanpää vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
• 1941 – Toinen maailmansota: japanilaiset torpedopommittajat upottivat brittiläiset taistelulaivat HMS Prince of Walesin ja HMS Repulsen.
• 1945 – Professori A. I. Virtanen vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kemianpalkinnon.
• 1948 – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.
• 1952 – Albert Schweitzerille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
• 1954 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n pakolaisasiain komissariaatille (UNHCR).
• 1956 – Ensimmäiset suomalaiset YK:n rauhanturvaajat matkustivat Suezin alueelle Egyptiin.
• 1961 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n pääsihteerille Dag Hammarskjöldille. Hammarskjöld oli saanut surmansa lento-onnettomuudessa Rhodesiassa saman vuoden syyskuussa.
• 1962 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin yhdysvaltalaiselle kemistille Linus Paulingille tunnustuksena hänen sodanvastaisesta työstään. Pauling oli saanut Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1954.
• 1963 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kansainväliselle Punaiselle Ristille.
• 1963 – Sansibar itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta muodostaakseen perustuslaillisen sulttaanikunnan.
• 1964 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin yhdysvaltalaiselle ihmisoikeusaktivistille Martin Luther Kingille. Ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre kieltäytyi hänelle myönnetystä Nobelin kirjallisuuspalkinnosta "henkilökohtaisista syistä".
• 1965 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n lastenapujärjestölle Unicefille.
• 1965 – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen eduskuntavaalien ajankohdan siirtämisestä pysyvästi heinäkuusta maaliskuuhun.
• 1969 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kansainväliselle työjärjestölle (ILO).
• 1970 – "Vihreän vallankumouksen" käynnistäjälle Norman Borlaugille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
• 1971 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Saksan liittokansleri Willy Brandtille tunnustuksena hänen liennytyspolitiikastaan.
• 1972 – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa.
• 1974 – Neuvostoliitosta karkotettu kirjailija Aleksandr Solženitsyn vastaanotti Tukholmassa hänelle vuonna 1970 myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
• 1975 – Andrei Saharoville myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Palkinnon otti vastaan hänen puolisonsa Jelena Bonner, koska Saharovia ei päästetty Osloon noutamaan sitä.
• 1977 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalille.
• 1978 – Israelin pääministeri Menachem Beginille ja Egyptin presidentti Anwar Sadatille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
• 1979 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin albanialaissyntyiselle Äiti Teresalle hänen Intiassa tekemästään humanitaarisesta työstä.
• 1981 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin toisen kerran YK:n pakolaisasiain komissariaatille (UNHCR).
• 1983 – Solidaarisuusjohtaja Lech Wałęsalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Sen otti vastaan hänen vaimonsa Danuta Wałęsa, koska Puola ei päästänyt Wałęsaa itseään matkustamaan Osloon.
• 1984 – Apartheidin vastustajalle eteläafrikkalaiselle arkkipiispa Desmond Tutulle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
• 1985 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestölle.
• 1986 – Elie Wieselille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto väkivallan ja rasismin vastaisesta toiminnasta.
• 1987 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Costa Rican presidentille Oscar Arias Sanchezille tunnustuksena hänen työstään pysyvän rauhan aikaansaamiseksi Väli-Amerikkaan.
• 1988 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n rauhanturvajoukoille. Palkinnon otti vastaan YK:n pääsihteeri Javier Perez de Cuellar.
• 1989 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Kiina esitti Nobel-komitealle jyrkän vastalauseen.
• 1990 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Neuvostoliiton presidentille Mihail Gorbatšoville.
• 1990 – Neuvostoliitto ilmoitti lopettavansa clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–1991.
• 1991 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin burmalaiselle oppositiojohtajalle, kotiarestiin suljetulle Aung San Suu Kyille.
• 1993 – Doom-pelin shareware-versio julkaistiin.
• 1993 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Etelä-Afrikan presidentille Frederik de Klerkille ja ANC-järjestön johtajalle, myöhemmälle Etelä-Afrikan presidentille Nelson Mandelalle.
• 1994 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Israelin pääministerille Jitzhak Rabinille ja ulkoministeri Shimon Peresille sekä Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtajalle Jasser Arafatille. Yksi Nobel-komitean jäsen erosi vastalauseena Arafatin palkitsemiselle.
• 1996 – Espanja liittyi Eurocorpsiin.
• 1996 – Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela vahvisti maalle uuden perustuslain, jossa korostettiin rotujen välistä tasa-arvoa.
• 1996 − Eduskunta hyväksyi aluehallinnon uudistuksen, jonka nojalla Suomen läänijako muuttui syyskuun alussa 1997.
• 1999 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Lääkärit ilman rajoja -järjestölle.
• 2000 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Etelä-Korean presidentille Kim Dae-jungille.
• 2001 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdistyneille Kansakunnille ja järjestön pääsihteerille Kofi Annanille.
• 2002 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdysvaltain entiselle presidentille Jimmy Carterille.
• 2005 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA) ja sen johtajalle Mohamed ElBaradeille.
• 2008 – Martti Ahtisaari vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa.
• 2009 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle.
• 2010 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin kiinalaiselle ihmisoikeusaktivistille Liu Xiaobolle. Kiina paheksui palkitsemista jyrkästi eikä päästänyt Liuta vastaanottamaan palkintoa.
• 2012 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Euroopan unionille. Palkinnon ottivat vastaan EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz.
• 2015 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kolumbian presidentille Juan Manuel Santosille tunnustuksena hänen työstään yli 50 vuotta kestäneen Kolumbian sisällissodan lopettamiseksi. Rauhanpalkinnon toiseksi saajaksi oli povattu FARC-sissiliikkeen johtajaa Timoleon Jimeneziä, joka jäi kuitenkin palkinnotta. Suomalainen taloustieteilijä Bengt Holmström jakoi Nobelin taloustieteen palkinnon yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Oliver Hartin kanssa.
• 2017 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin kansalaisjärjestöjen muodostamalle, ydinaseriisuntaa edistämään pyrkivälle kansainväliselle ICAN-järjestölle.
• 2019 – Suomen tasavallan 76. hallitus eli Marinin hallitus aloitti toimintansa.
• 2117 – Venus kulkee Auringon editse.

Syntyneitä

• 1394 – Jaakko I, Skotlannin kuningas (k. 1437)
• 1751 – George Shaw, englantilainen kasvi- ja eläintieteilijä (k. 1813)
• 1778 – Otto Wilhelm Klinckowström, suomalainen kenraaliluutnantti, todellinen valtioneuvos, vapaaherra ja taiteen keräilijä (k. 1850)
• 1784 – Maria Johansdotter Berg (”Pali-Maija”), suomenruotsalainen kansanrunoilija (k. 1867)
• 1791 – Friedrich von Gärtner, saksalainen arkkitehti (k. 1847)
• 1798 – Aleksandr Brjullov, venäläinen arkkitehti ja taiteilija (k. 1877)
• 1804 – Carl Gustav Jacob Jacobi, saksalainen matemaatikko (k. 1851)
• 1813 – Errico Petrella, italialainen säveltäjä (k. 1877)
• 1815 – Ada Lovelace, brittiläinen matemaatikko ja ensimmäinen ohjelmoija (k. 1852)
• 1821 – Nikolai Nekrasov, venäläinen runoilija (k. 1877)
• 1822 – César Franck, belgialainen säveltäjä ja urkuri (k. 1890)
• 1830 – Emily Dickinson, yhdysvaltalainen runoilija (k. 1886)
• 1830 – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, suomalainen historiantutkija ja poliitikko (k. 1903)
• 1851 – Melvil Dewey, yhdysvaltalainen kirjojen luokittelija (Deweyn luokittelujärjestelmän kehittäjä) (k. 1931)
• 1862 – Alpo Noponen, suomalainen kirjailija (k. 1927)
• 1870 – Adolf Loos, itävaltalainen arkkitehti (k. 1933)
• 1872 – Ludwig Klages, saksalainen filosofi, psykologi ja grafologian teoreetikko (k. 1956)
• 1877 – Juho Komu, suomalainen toimittaja ja SDP:n kansanedustaja (k. 1928)
• 1882 – Otto Neurath, itävaltalainen filosofi ja sosiologi (k. 1945)
• 1891 – Nelly Sachs, vuoden 1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen runoilija (k. 1970)
• 1908 – Olivier Messiaen, ranskalainen säveltäjä ja urkuri (k. 1992)
• 1918 – Erkki Aho, suomalainen muusikko ja kapellimestari (k. 2002)
• 1918 – Anatoli Tarasov, venäläinen jääkiekkovalmentaja (k. 1995)
• 1918 – Helena Tynell, suomalainen lasimuotoilija (k. 2016)
• 1920 – Clarice Lispector, brasilialainen kirjailija (k. 1977)
• 1924 – Michael Manley, Jamaikan pääministeri 1972–1980 ja 1989–1992 (k. 1997)
• 1928 – Dan Blocker, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1972)
• 1932 – Aarre Nostaja, suomalainen moukarinheittäjä (k. 2004)
• 1934 – Howard Martin Temin, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi (k. 1994)
• 1939 – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko ("Tasavallan Presidentti") (k. 1980)
• 1945 – Taisto Lundberg (”Taisto Tammi”), suomalainen laulaja (k. 1979)
• 1946 – Nadja Pyykkö, suomalainen näyttelijä, maskeeraaja, kuvaussihteeri ja elokuvaohjaaja (k. 2007)
• 1950 – Gregg Berger, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 1951 – Kimmo Sarje, suomalainen taiteilija ja kuraattori
• 1954 – Johannes Koskinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 1957 – Michael Clarke Duncan, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
• 1959 – Wolf Hoffmann, saksalainen kitaristi ("Accept")
• 1960 – Kenneth Branagh, pohjoisirlantilainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
• 1964 – George Newbern, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1965 – Jarmo Juhani Salminen (”Eppu Salminen”), suomalainen näyttelijä ja juontaja
• 1967 – Shannon Hamm, yhdysvaltalainen kitaristi ("Death")
• 1969 – Rob Blake, kanadalainen jääkiekkoilija
• 1971 – Samuli Johannes Majamäki (”Teho Majamäki”), suomalainen muusikko ja lyömäsoitintaiteilija
• 1972 – Brian Molko, brittiläinen muusikko ("Placebo")
• 1974 – Meg White, yhdysvaltalainen rumpali ("The White Stripes")
• 1975 – Emmanuelle Chriqui, kanadalainen näyttelijä (Entourage)
• 1977 – Andrea Henkel, saksalainen ampumahiihtäjä
• 1980 – Sarah Chang, yhdysvaltalainen viulisti
• 1980 – Ledley King, englantilainen jalkapalloilija
• 1981 – Paula Vesala, suomalainen laulaja ja näyttelijä ("PMMP")
• 1982 – Malla Malmivaara, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 1984 – Antti Hanhisuanto, suomalainen teatterinjohtaja
• 1987 – Sergio Henao, kolumbialainen maantiepyöräilijä
• 1988 – Neven Subotić, serbialainen jalkapalloilija
• 1991 – Kiki Bertens, alankomaalainen tennispelaaja
• 2014 – Gabriella, Monacon prinsessa ja Carladèsin kreivitär
• 2014 – Jacques, Monacon kruununprinssi ja Bauxin markiisi

Kuolleita

• 1041 – Mikael IV, Bysantin keisari (s. 1010)
• 1198 – Averroës, andalusialais-arabialainen filosofi ja lääkäri (s. 1126)
• 1603 – William Gilbert, englantilainen fyysikko (s. 1544)
• 1618 – Giulio Caccini, italialainen säveltäjä (s. n. 1545)
• 1718 – Stede Bonnet, englantilainen merirosvo (s. 1688)
• 1792 – August Nordenskiöld, suomalainen kirjailija, alkemisti ja Suomen vuoritoimen johtaja (s. 1754)
• 1810 – Johann Christian Daniel von Schreber, saksalainen luonnontieteilijä (s. 1739)
• 1865 – Leopold I, ensimmäinen Belgian eli belgialaisten kuningas (s. 1790)
• 1867 – Sakamoto Ryōma, japanilainen samurai (s. 1835)
• 1886 – Marco Minghetti, italialainen poliitikko ja pääministeri (s. 1818)
• 1889 – Ludwig Anzengruber, itävaltalainen kirjailija (s. 1839)
• 1896 – Alfred Nobel, ruotsalainen kemisti (Nobel-palkinnon perustaja) (s. 1833)
• 1917 – Mackenzie Bowell, Kanadan pääministeri 1894–1897 (s. 1824)
• 1920 – Olive Schreiner, eteläafrikkalainen kirjailija, feministi ja sosialisti (s. 1855)
• 1928 – Charles Rennie Mackintosh, brittiläinen arkkitehti ja muotoilija (s. 1868)
• 1936 – Luigi Pirandello, vuoden 1934 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen näytelmäkirjailija (s. 1867)
• 1950 – Juho Rissanen, suomalainen taidemaalari (s. 1873)
• 1958 – Lilli Tulenheimo, suomalainen näyttelijä (s. 1880)
• 1967 – Otis Redding, yhdysvaltalainen soul-laulaja (s. 1941)
• 1978 – Ed Wood, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1924)
• 1987 – Jascha Heifetz, venäläinen viulisti (s. 1901)
• 1999 – Franjo Tuđman, Kroatian presidentti (s. 1922)
• 2002 – Andres Küng, ruotsalainen lehtimies, tietokirjailija ja poliitikko (s. 1945)
• 2005 – Richard Pryor, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (s. 1940)
• 2005 – Eugene McCarthy, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1916)
• 2006 – Augusto Pinochet, Chilen presidentti (s. 1915)
• 2010 – John Bennett Fenn, vuoden 2002 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (s. 1917)
• 2019 – Gershon Kingsley, amerikansaksalainen lauluntekijä (s. 1922)

Juhlapäiviä

• YK: Ihmisoikeuksien päivä ("Human Rights Day"). YK:n yleiskokouksen päivää koskeva päätöslauselma on vuodelta 1950. YK:n yleiskokous hyväksyi 10. joulukuuta 1948 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.^[1]
• Nobelin palkinnot jaetaan vuosittain 10. joulukuuta pidettävässä juhlatilaisuudessa. Alfred Nobelin muistoksi päivä on Ruotsissa myös liputuspäivä.

Lähteet

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 10. joulukuuta:
	Ihmisoikeuksien päivä Yhdysvaltain presidentin puoliso Eleanor Roosevelt johti YK:n ihmisoikeuksien toimikuntaa, joka laati ihmisoikeuksien julistuksen. 1520 – Martti Luther poltti paavi Leo X:n asettaman bullan, Exsurge Dominen. 1830 – Yhdysvaltalainen runoilija Emily Dickinson syntyi. 1901 – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin. 1908 – Ranskalainen säveltäjä ja urkuri Olivier Messiaen syntyi. 1920 – Brasilialainen kirjailija Clarice Lispector syntyi. 1948 – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. muokkaa

Katso myös

• kalenteri ~ 9. joulukuuta, 11. joulukuuta

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 10. joulukuuta Wikimedia Commonsissa