6. helmikuuta – Britanniassa naiset saivat äänioikeuden. Äänioikeusikäraja oli 30 vuotta; miehillä se oli 21 vuotta. Naisten äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen vuonna 1928.
23. maaliskuuta – Saksalainen 210 mm:n Pariisi-rautatietykki alkoi tulittaa Pariisia 114 kilometrin päästä. Tykki ampui maalis-elokuussa 1918 saksalaisten lähteiden mukaan 367 laukausta, ranskalaisten mukaan 320 laukausta, joista 183 putosi Pariisiin. 256 ihmistä kuoli ja 620 haavoittui tykin tulesta.
12. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona valloittaa Helsingin ja pitää valtausparaatin seuraavana päivänä.
21. huhtikuuta – Saksalainen sotilaslentäjä Manfred von Richthofen (Punainen Paroni) kuoli ilmataistelussa saatuaan luodin osuman sydämeensä Sommen yläpuolella.
15. heinäkuuta – 6. elokuuta – Toinen Marnen taistelu käytiin. Kyseessä oli viimeinen merkittävä saksalaisten hyökkäys länsirintamalla. Se päättyi saksalaisten tappioon, kun ympärysvallat aloittivat panssarivaunujen tukeman vastahyökkäyksen saksalaisten sivustaan.
29. syyskuuta – Bulgaria pyysi ensimmäisenä keskusvalloista aselepoa sen jälkeen, kun serbialaisten, ranskalaisten ja kreikkalaisten joukkojen syyskuun puolivälissä aloittama hyökkäys oli murtanut bulgarialaisten puolustuslinjat Makedoniassa.
16. tammikuuta – Senaatti myönsi rahoituksen poliisivoimien perustamista varten ja ilmoitti bolševikkien Suomen aluekomitealle, ettei niitä ollut suunnattu maassa vielä olevaa venäläistä sotaväkeä vastaan. Vasemmisto tulkitsi, että hallituksen poliisivoimat oli näin ollen muodostettu Suomen työväenliikkeen kukistamiseksi.
25. tammikuuta – Suomen senaatti julisti suojeluskunnat maan viralliseksi armeijaksi nimellä Suomen tasavallan joukot, minkä työväenliike näki hyökkäyksenä Suomen työväestöä kohtaan.
25. tammikuuta – Senaattori Jalmar Castrén neuvotteli Suomen aluekomitean edustajan Ivar Smilgan kanssa venäläisen sotaväen poistamisesta maasta. Smilga ilmoitti venäläisten poistuvan Suomesta joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa.
28. tammikuuta – Mannerheimin johtamat suojeluskuntajoukot aloittivat venäläisten varuskuntien aseistariisunnan Pohjanmaalla. Suurimmat varuskunnat riisuttiin samana päivänä pääosin verettömästi, mutta Vaasan valtauksessa kuoli kaksi suojeluskuntalaista sekä ainakin 15 venäläistä.
8. helmikuuta – Kuopion valtaus tapahtui verettömästi, kun kasarmialueelle ryhmittynyt punakaarti antautui käytännössä taistelutta.
12. helmikuuta – Mäntyharjun ja Mikkelin välillä käytiin kiivaita taisteluita. Punaiset joutuivat saarroksiin, mutta raivasivat ulospääsyn ja pakottivat valkoiset perääntymään.
13. helmikuuta – Jääkäripataljoona 27 hajotettiin. Liepājan kaupungissa järjestettiin jääkäreiden sotilasvala- ja lipunvihkiäistilaisuus.
17.–19. helmikuuta – Godbyn taistelut käytiin, joiden jälkeen valkoiset teloittivat kahdeksan Turun punakaartin jäsentä Färjsundetin jäällä. Yhteenotot jäivät sisällissodan ainoiksi taisteluiksi Ahvenanmaalla.
23. helmikuuta – Antrean rintamalla vieraillut valkoisten ylipäällikkö sekä kenraaliluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim antoi kuuluisan miekkavalansa.
1. maaliskuuta – Suomen kansanvaltuuskunta ja Neuvosto-Venäjän hallitus solmivat valtiosopimuksen. Neuvosto-Venäjä sitoutui kotiuttamaan venäläiset joukot Suomesta ja luovuttamaan linnoitukset Suomen punaisille, mutta päätösten toimeenpano viivästyi. Pieni määrä venäläisiä sotilaita jäi vapaaehtoisesti Suomeen taistelemaan punaisten rinnalle.
3. maaliskuuta – Brest-Litovskin rauhansopimus päätti Neuvosto-Venäjän ja Keskusvaltojen väliset sotatoimet. Sopimus velvoitti Neuvosto-Venäjän vetämään viimeisetkin joukkonsa pois Suomesta ja jätti Saksalle vapaat kädet Suomen alueella.
5. maaliskuuta – Saksalaiset nousivat maihin Eckerössä ja miehittivät ruotsalaisten hallussa olleen Ahvenanmaan.
15. toukokuuta – Venäläiset vetäytyivät Inon linnakkeesta, jonka jälkeen ylipäällikkö Mannerheim julisti sodan päättyneeksi.
15. toukokuuta – Eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran sisällissodan päätyttyä. Sosialidemokraattisista kansanedustajista oli paikalla ainoastaan Matti Paasivuori, ja myös suuri osa porvaripuolueiden kansanedustajista oli poissa.
2. elokuuta – Eduskunta antoi lain suojeluskunnista.
7. elokuuta – Suomen hallitusmuodosta (tasavalta vai kuningaskunta) päättäminen siirtyi vaalien yli, kun asian kiireelliseksi julistaminen ei saanut eduskunnassa vaadittavaa 5/6:n enemmistöä taakseen. Kansanedustajat K. J. Ståhlberg ja Santeri Alkio jättivät samana päivänä senaatin puheenjohtajalle esityksen kansanäänestyksen järjestämisestä hallitusmuodosta.
9. elokuuta – Eduskunta päätti äänin 58–44 pyytää hallitusta aloittamaan kuninkaan vaalin valmistelut vuoden 1772 hallitusmuodon 38. pykälän mukaisesti.
26. elokuuta – Saksan keisari Vilhelm II otti vastaan Saksassa vierailleen valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin ja kieltäytyi sallimasta poikansa prinssi Oskarin valitsemista Suomen kuninkaaksi.