31. maaliskuuta – Ensimmäinen Tangerin kriisi: Saksan keisari Vilhelm II nousi maihin Tangerissa Marokossa tukeakseen maata Ranskan imperialismia vastaan ja vaati Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa. Ranskan liittolainen Venäjä on kärsinyt tappioita Japanin-sodassa ja sisäisiä levottomuuksia. Ranska kääntyi Britannian puoleen ja vaatii kansainvälistä kongressia Marokon asemasta.
Huhtikuu–kesäkuu
14. huhtikuuta – Suurmielenosoitus Helsingissä yleisen äänioikeuden puolesta senaatin käsitellessä äänioikeuden laajentamista.[2]
11. toukokuuta – Italia päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa neljä taistelulaivaa, neljä panssariristeilijää, 14 torpedohävittäjää, 12 sukellusvenettä ja 42 torpedovenettä.
11. toukokuuta – Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
6. elokuuta – Helsingin työväestön järjestämä suuri mielenosoituskokous vaati Senaatintorilla Suomelle rajatonta itsemääräämisoikeutta sekä valtiopäivien koollekutsumista säätämään maassa voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.[3][4]
19. elokuuta – Keisari Nikolai II antoi määräyksen neuvoa-antavan kansanedustuslaitoksen eli niin sanotun Bulyginin duuman perustamisesta.
22. elokuuta – Puola julistettiin lakkoilun vuoksi sotatilaan.
26. lokakuuta – Ruotsi suostui kumoamaan liiton Norjan kanssa.
30. lokakuuta – Venäjän keisari Nikolai II antoi lokakuun manifestin, mikä merkitsi itsevaltiuden päättymistä Venäjällä. Venäläisille luvattiin kansalaisoikeudet ja laaja äänioikeus, ja tuleva duuma sai lainsäädäntövallan.
30. lokakuuta – Viikon kestänyt suurlakko alkoi Suomessa.
23. marraskuuta – Itävalta-Unkarin, Venäjän, Britannian, Italian ja Ranskan laivat saartoivat Pireuksen sataman protestoidakseen Osmanien valtakunnan toimia Makedonian kysymyksessä.
23. marraskuuta – Pastori Jozef Murgaš järjesti Pennsylvaniassa julkisen näytöksen, jossa lähetettiin ääntä langattomasti naapurikaupunkiin.