28. helmikuuta − Kirjailija Heinrich Mann erosi Saksan akatemiasta ja kirjailija Bertolt Brecht lähti perheineen maanpakoon. Kumpikin katsoi Saksan ilmapiirin muuttuneen heille vihamieliseksi.
5. maaliskuuta – Saksassa pidettiin ainoat Hitlerin ajan vaalit, joissa oli mukana useita puolueita. Kansallissosialistinen puolue sai 43,9 prosenttia äänistä.
12. maaliskuuta – Saksassa vahvistettiin lippuasetus, jolla otettiin uudelleen käyttöön keisarikunnan aikainen musta-valko-punainen valtakunnan lippu, joka syrjäytti Weimarin tasavallan aikaisen musta-puna-kultaisen lipun. Samalla säädettiin, että julkisissa rakennuksissa oli valtakunnan lipun ohella käytettävä myös hakaristilippua[1], josta myöhemmin, vuonna 1935, tuli Saksan ainoa lippu.
7. huhtikuuta – Saksan poliittinen vallansiirto, Gleichschaltung (yhdenmukaistaminen), ulotettiin kaikkeen valtakunnanhallintoon, mikä antoi Saksan hallitukselle täydet valtuudet puhdistaa virkamieskunta juutalaisista ja poliittisesti ei-toivotuista henkilöistä.
11. huhtikuuta – Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Kapkaupunkiin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962Saharasta.
9. kesäkuuta – Italialainen kapellimestari Arturo Toscanini kieltäytyi saapumasta Bayreuthin oopperajuhlille kansallissosialistien taiteilijoita kohtaan omaksuman asenteen vuoksi.
21. kesäkuuta – Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa. Kansallisen puolueen ja sosialidemokraattien omaisuus takavarikoitiin ja ne puolueiden johtohenkilöt, jotka eivät olleet paenneet maasta, suljettiin turvasäilöön.
20. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan kiellettiin sellaisten yhdistysten sotilaallinen järjestäytyminen, jotka pyrkivät vaikuttamaan valtiollisiin asioihin.
2. elokuuta – Vienanmeren–Itämeren kanava avattiin virallisesti. 227 kilometriä pitkän kanavan rakennustyöt kestivät 20 kuukautta ja sen rakentamiseen osallistui 126 000 vankia joista ainakin 10 prosenttia kuoli rakennustöiden aikana.
16. lokakuuta – Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta). Hitler nimesi Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden elimeksi.
3. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen piirissä päätettiin ottaa etäisyyttä Kokoomukseen, koska se oli arvostellut IKL:n toimia väkivaltaisina ja Suomelle vieraan johtajaperiaatteen hyväksyvinä.
6. marraskuuta – Helsingissä syntyi katutappeluja suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten välille ruotsalaisuuden päivänä. Kahdessa päivässä tappelut olivat yltyneet paikoin niin rajuiksi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin järjestyksen palauttamiseksi.
17. marraskuuta – Suomen Sähkö Oy Gottr. Strömbergin tehtaitten kaksikerroksinen päätyöhalli koneineen ja valmistuneine laitteineen tuhoutui tulipalossa Sörnäisissä Haapaniemen kentän vieressä. Tuliplaon aineelliset vahingot olivat noin 10 miljoonaa markkaa.[2]
17. marraskuuta – Hovinsaaren neliraaminen, vuonna 1905 rakennettu saha Kotkassa tuhoutui tulipalossa. Sahan lauta- ja puutavaravarastot säästyivät mutta vahingot olivat silti yli 2 miljonaa markkaa.[3]
↑Kansallinen vallankumous Saksassa laillistettu. Hindenburg antanut lippuasetuksen; valtakunnan lipun ja hakaristilipun on liehuttava rinnakkain. Helsingin Sanomat, 13.3.1933. Artikkelin verkkoversio.