2. tammikuuta – Japanin joukot valloittivat Manilan. Ison-Britannian ja Kansainyhteisön joukot perääntyivät.
2. tammikuuta – Kaikkiaan 26 valtiota tunnusti Yhdysvaltain ja Ison-Britannian elokuussa 1941 antaman Atlantin julistuksen. Samalla ne sitoutuivat olemaan solmimatta erillisrauhaa Saksan tai Japanin kanssa.
7. helmikuuta – Valtion tiedoituslaitos ilmoitti mielialaraportissaan sodan pitkittymisen ja elintarviketilanteen heikkenemisen aiheuttaneen kansalaisten keskuudessa sotaväsymystä ja yleistä tyytymättömyyttä, jollaista ei ollut esiintynyt talvisodan aikana.
8. helmikuuta − Puna-armeija motitti Demjanskissa 90 000 saksalaista. Saksalaiset onnistuivat lopulta 21. helmikuuta pääsemään motista ja torjumaan puna-armeijan hyökkäykset.
14. helmikuuta − Sisäministeri Toivo Horelli kutsui puheilleen Merimies-Unionin puheenjohtajan Niilo Wällärin ja syytti tätä yhteydenpidosta Isoon-Britanniaan, joka oli julistanut sodan Suomelle. Horelli vaati Merimies-Unionia erottamaan Wällärin, mihin Merimies-Unioni ei suostunut. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) päätti tämän jälkeen olla kutsumatta Wälläriä kokouksiinsa.
8. maaliskuuta – Hollantilaisjoukot antautuivat Jaavalla japanilaisille.
8. maaliskuuta – Japani valloitti Rangoonin Burmassa ja japanilaisjoukot nousivat maihin Australian Uudessa-Guineassa.
9. maaliskuuta − Alankomaiden Itä-Intia antautui Japanille.
13. maaliskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi totesi talvisodan päättymisen kaksivuotismuistojuhlassa Helsingin messuhallissa pitämässään puheessa, että Neuvostoliiton Suomelle syksyllä 1939 esittämät vaatimukset, ankara Moskovan rauha, painostus Suomea kohtaan välirauhan aikana sekä uusi hyökkäys Suomeen olivat olleet Neuvostoliitolta kohtalokkaita erehdyksiä eivätkä johdonmukaista toimintaa.
31. maaliskuuta – Joulusaaren taistelu alkoi, kun japanilaiset valtasivat Joulusaaren. Varuskunnan intialaisten sotilaiden noustua kapinaan brittiläisiä upseereitaan vastaan taisteluja ei käyty. Vara-amiraali Shōji Nishimuran lippulaiva, kevyt risteilijä Naka vaurioitui kuitenkin yhdysvaltalaisen sukellusvene USS Seawolfin ampumista torpedoista.
Huhtikuu–kesäkuu
1. huhtikuuta – Valtion tiedoituslaitoksen tarkastusjaosto antoi suomalaisten sanomalehtien päätoimittajille lähettämässään kirjeessä ohjeet siitä, miten Saksasta oli kirjoitettava. Muun muassa Saksan toimintaa sen miehittämillä alueilla ei saanut arvostella.
2. huhtikuuta – Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
5. huhtikuuta − Japani pommitti Colombon kaupunkia Ceylonissa.
9. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla Pohjois-Filippiineillä. "Bataanin kuolemanmarssi" alkoi.
11. huhtikuuta – Venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen kelirikkoisella Syvärin rintamalla Šemenskin ja Pertjärven välisellä alueella. Suomalaiset saivat hyökkäävän rykmentin motitettua Pertjärvellä ja motti antautui 18. huhtikuuta. Venäläisten tappiot olivat noin 14 000 miestä ja suomalaisten 2 165 miestä joista kaatuneita oli 440.
18. huhtikuuta − Yhdysvaltalaiset lentotukialukselta lähteneet pommikoneet pommittivat Tokiota.
24. huhtikuuta – Venäläiset aloittavat suurhyökkäyksen Kiestingin pohjoispuolella. Suomalaiset ja saksalaiset joukot saivat hyökkäyksen torjuttua taisteluissa jotka jatkuvat toukokuun lopulle saakka.
24. huhtikuuta – Juutalaisilta kiellettiin Saksassa julkisten liikennevälineiden käyttö.
4.–8. toukokuuta – Korallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan.
6. toukokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä.
12. toukokuuta – 28. toukokuuta – Toinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua.
19. toukokuuta − Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan rahaston ja lahjoittivat sen peruspääomaksi 31 miljoonaa markkaa. Rahaston tehtäväksi he määrittelivät Suomen henkisen ja taloudellisen viljelyn sekä "nykyoloissa" maan jälleenrakennuksen tukemisen.
4. kesäkuuta – Marsalkka C. G. E. Mannerheim täytti 75 vuotta. Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen. Suomeen saapunut Saksan johtaja Adolf Hitler tapasi Mannerheimin Immolassa lähellä Imatraa.
5. kesäkuuta – Valtion tiedoituslaitos lähetti sanomalehtien päätoimittajille kirjeen, jonka mukaan lehtikirjoituksissa oli korostettava Hitlerin vierailun olleen kunnianosoitus Suomen sodalle sekä Suomen poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle.
27. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheim vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja neuvotteli Hitlerin kanssa runsaan tunnin ajan. Hitler ilmoitti, ettei Saksa vaatinut Suomelta tässä vaiheessa aktiivisempaa osallistumista sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim palasi Saksasta kotimaahan vielä saman päivän aikana.
11. heinäkuuta – 18. elokuuta – Puutoisten sissiprikaati teki epäonnistuneen hyökkäyksen suomalaisten selustaan. Yli kuukauden kestäneiden taistelujen jälkeen retkeltä palasi 120 partisaania 638:sta retkelle lähteneestä.
19. heinäkuuta – Heinrich Himmler määräsi kuljetukset ghetoista kuolemanleireille aloitettaviksi.
22. heinäkuuta – Varsovan gheton tyhjennys alkoi, ja noin 300 000 ihmistä pakkokuljetettiin sieltä kuolemanleireille seuraavien kahden kuukauden aikana.
8. elokuuta – ”Quit India”: Intian kongressin komitea vaati Intian välitöntä itsenäisyyttä. Mohandas Gandhi, Jawaharlal Nehru ja muut kongressipuolueen johtajat pidätettiin seuraavana päivänä ja puolue kiellettiin. Mielenosoituksissa pidätettiin kaiken kaikkiaan 90 000 ihmistä.
18. lokakuuta – Adolf Hitler antoi niin sanotun Kommando-käskyn, joka oli huippusalainen käsky teloittaa välittömästi kaikki Euroopassa ja Afrikassa tavattavat kommandot, vaikka he kiinni joutuessaan tarjoutuisivatkin antautumaan. Kommandoiksi luokiteltiin muun muassa kommandokoulutuksen saaneet miehet ja ilman sotilaspukua tavatut sotilaallista tekoa suorittavat henkilöt. Kenraalieversti Alfred Jodl tuomittiin käskyn kumoamatta jättämisen takia myöhemmin Nürnbergin oikeudenkäynnissä hirtettäväksi. Erwin Rommel ja Heinz Guderian taas eivät suostuneet toteuttamaan käskyä.
8. marraskuuta – Operaatio Torch: Yhdysvaltain ja brittien joukot nousivat maihin Vichyn Ranskan hallitsemassa Pohjois-Afrikassa.
8. marraskuuta – Venäläinen pommikone pudotti kaksi pommia Erottajalle Helsingin keskustaan. 50 ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Ilmahälytystä ei ollut ehditty antaa ajoissa.
27. marraskuuta – Ranskan laivaston alukset Toulonissa upotettiin, jotta vältettäisiin niiden joutuminen Saksan käsiin. Upotettuihin aluksiin kuului yksi taistelulaiva, kaksi taisteluristeilijää, seitsemän risteilijää, 15 hävittäjää ja lukuisia pienempiä aluksia.
12. joulukuuta – Saksan 4. panssariarmeijan hyökkäys, Wintergewitter, alkoi, tavoitteenaan vapauttaa Stalingradiin saarretut joukot. Se eteni noin puoleenväliin tavoitteestaan.