Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Vuoden 2009 uutiskooste

2009 (MMIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi torstaista.

Vuoden 2009 aloitti jo edellisenä vuonna alkanut taloudellinen kriisi. Tämän ratkaisuksi valtioiden johtajat aloittivat laajat tukitoimet, jotka rahoitettiin velkarahalla. Mahdollisena pidettyä talouden täyttä romahdusta ei tapahtunut, mutta talous supistui voimakkaasti. Vuoden tärkeisiin ilmiöihin kuului myös sikainfluenssapandemia. Tauti löytyi maaliskuussa Meksikosta. Kesäkuussa WHO julisti taudin pandemiaksi ja länsimaat valmistautuivat rokottamaan koko väestönsä. Rokotukset sujuivat hyvin ja tauti osoittautui ainakin syystalvella 2009 pelättyä lievemmäksi. Tautiin kuoli vuonna 2009 maailmanlaajuisesti yli 10 000 ihmistä.

Vuoden alussa Yhdysvaltain presidentiksi noussut Barack Obama muutti Yhdysvaltojen linjaa diplomaattisemmaksi, ja maa tunnusti myös ilmastonmuutoksen vakavaksi uhaksi. Barack Obaman presidentinvaalilupauksista huolimatta sodat Afganistanissa ja Irakissa jatkuivat ilman, että länsimailla olisi niistä nopeaa ulospääsyä. Obama kuitenkin sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään maailman rauhoittamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Yhdistyneiden kansakuntien julistamia teemoja vuodelle 2009 olivat kansainvälinen tähtitieteen vuosi Galileo Galilein ensimmäisten kaukoputkihavaintojen sekä Johannes Keplerin Astronomia novan nelisatavuotisvuoden kunniaksi, kansainvälinen luonnonkuitujen vuosi ja kansainvälinen sovittelun vuosi.

Muut ajanlaskut

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2009 oli härän vuosi.

Tapahtumia

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Suomessa tapahtui ennätysmäärä kuntaliitoksia. Niiden myötä kuntien määrä väheni 67:llä. Liitosten yhteydessä tapahtui myös Suomen suurin kuntaliitos, kun yhteensä 10 kuntaa liittyi yhteen muodostaen uuden Salon kaupungin. Muita suurimpia kuntaliitoksia olivat muun muassa kuuden kunnan yhdistyminen uudeksi Kouvolaksi, kuuden kunnan yhdistyminen uudeksi Hämeenlinnaksi sekä viiden kunnan yhdistyminen Länsi-Turunmaaksi. Samalla yhteensä 3 000 hehtaarin alue Sipoosta ja 200 hehtaarin alue Vantaasta liitettiin Helsinkiin.
• 1. tammikuuta – Elatustuen maksatus siirtyi kunnilta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.
• 1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) ja Kansanterveyslaitos yhdistyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi, jonka pääjohtajana aloitti professori Pekka Puska.
• 1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) yhdistyivät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi (Valvira).
• 1. tammikuuta – Merentutkimuslaitos lakkautettiin ja sen toiminnot siirtyivät Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokselle.
• 1. tammikuuta – Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistyivät uudeksi Finanssivalvonnaksi.
• 1. tammikuuta – Suomen alkoholivero nousi 10 %.
• 1. tammikuuta – Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ilmaisi uudenvuodenpuheessaan syvän huolestumisensa suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuudesta. Halonen sanoi myös toivovansa, etteivät yleisen taloustilanteen huonontumisen vaikutukset kohdistuisi pahimmin yhteiskunnan heikompiosaisiin.
• 1. tammikuuta – Försvarets radioanstalt sai oikeuden kuunnella kaikkea Ruotsin läpi kulkevaa viestiliikennettä, esimerkiksi puheluja ja sähköposteja.
• 1. tammikuuta – Irlanti kielsi hehkulamput.
• 1. tammikuuta – Slovakia otti euron käyttöön virallisena valuuttana.
• 1. tammikuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Ranskalta Tšekille.
• 1. tammikuuta – Ukrainan maakaasukysymys: voimassa ollut sopimus maakaasun toimituksesta Ukrainalle päättyi kello 10.00 Moskovan aikaa, ja Venäjä ilmoitti vähentävänsä toimituksista Ukrainan osuuden.
• 1. tammikuuta – Bangkokissa sattuneessa yökerhon tulipalossa kuoli 62 ja loukkaantui lähes 230 ihmistä. Loukkaantuneiden joukossa oli kaksi suomalaista.^[1][2]
• 1. tammikuuta – Kuubassa juhlittiin vähin elein sosialistisen vallankumouksen 50-vuotispäivää. Sairauden vuoksi syrjään vetäytynyt entinen presidentti, vallankumousta johtanut Fidel Castro ei osallistunut juhlallisuuksiin. Presidentti Raúl Castro vakuutti Kuuban seuraavienkin 50 vuoden olevan ”jatkuvaa taistelua”.
• 2. tammikuuta – Sri Lankan armeija valtasi Tamilitiikerien (LTTE) pääkaupunkinaan pitämän Kilinochchin saaren pohjoisosassa.^[3]
• 3. tammikuuta – Operaatio Valettu lyijy: Israelin puolustusvoimat aloitti maahyökkäyksen Gazan kaistaleelle.^[4]
• 7. tammikuuta – Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Keski-Eurooppaan Ukrainan kautta kulkevien putkistojen kautta syytettyään Ukrainaa maakaasun varastamisesta. Suuri joukko itäisen Keski-Euroopan maita jäi ilman kaasua.
• 9. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto vaati välitöntä ja kestävää tulitaukoa Gazaan, humanitaarisen avun pääsyä alueelle, toimia estää aseiden salakuljetus ja Israelin joukkojen täydellistä vetäytymistä. Yhdysvallat kieltäytyi äänestämästä päätöslauselman puolesta, mutta ulkoministeri Condoleezza Rice sanoi silti sen tukevan sen sisältöä. Sekä Israel että Hamas hylkäsivät vaatimuksen.^[5][6]
• 10. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bushin mukaan nimetty kymmenes Nimitz-luokan lentotukialus USS George H. W. Bush (CVN-77) otettiin käyttöön.
• 10. tammikuuta – Kirkon ulkomaanavun ylläpitämä klinikka tuhoutui Israelin armeijan ohjusiskussa Gazassa. Kirkon ulkomaanapu aikoi vaatia Israelilta selvityksen tapahtuneesta. Ulkoministeri Alexander Stubb sanoi Suomen tuomitsevan iskun.
• 11. tammikuuta – Ukraina hyväksyi Euroopan unionin ja Venäjän valvojat maakaasutoimituksille maan läpi.^[7] Venäjä kieltäytyi kuitenkin hyväksymästä sopimusta Ukrainan muutettua sopimustekstiä allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus allekirjoitettiin uudelleen ilman Ukrainan tekemiä lisäyksiä,^[8] mutta kaasun toimitukset Keski-Eurooppaan eivät vieläkään alkaneet, Ukrainan vedottua ”teknisiin syihin.”
• 14. tammikuuta – Yt-neuvottelujen päätteeksi Metsä-Botnia päätti lopettaa Kaskisten sellutehtaan toiminnan maaliskuun loppuun mennessä. Sellutehtaan lopettaminen vei työpaikan yli 200 työntekijältä.^[9]
• 18. tammikuuta – Venäjän ja Ukrainan pääministerit ilmoittivat päässeensä sopimukseen maakaasun toimituksista Ukrainaan. Ukraina sai 20 % alennuksen Euroopan hinnoista loppuvuodeksi.^[10]
• 18. tammikuuta – Israel ilmoitti kello 02.00 paikallista aikaa alkaneesta yksipuolisesta tulitauosta Gazassa. Muutaman tunnin kuluessa Israeliin ammuttiin 18 rakettia, mikä johti Israelin ilmaiskuun alueelle. Hamas ilmoitti muutaman tunnin kuluttua tulitauosta ja antoi Israelin joukoille viikon aikaa vetäytyä Gazasta.^[11]
• 20. tammikuuta – Barack Obama astui Yhdysvaltain presidentin virkaan George W. Bushin tilalle.
• 22. tammikuuta – Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa toimineen tutsikapinallisryhmän sotarikoksista syytetty johtaja Laurent Nkunda vangittiin Ruandan puolella maiden armeijoiden yhteisoperaatiossa. Nkundan ryhmittymän toiminta oli ajanut Pohjois-Kivussa 200 000 paikallista pakolaisiksi lokakuusta 2008 alkaen.
• 26. tammikuuta – Kanadan parlamentti palasi kenraalikuvernöörin määräämältä tauolta, jolle se joutui uhattuaan kaataa pääministeri Stephen Harperin hallituksen.^[12]
• 26. tammikuuta – Islannin pääministeri Geir Haarde ilmoitti maan hallituksen kaatuneen. Hallitusta vastaan oli osoitettu mieltä jo kuukausia. Kansainvälinen talouskriisi ajoi Islannin talouden konkurssin partaalle lokakuussa 2007, kun valtio joutui ottamaan haltuunsa kolme maan suurinta pankkia ja Islannin kruunun arvo romahti. Edellisenä päivänä kauppaministeri Björkvig Sigridsson ja rahoitustarkastuksen johto erosivat katsottuaan menettäneensä kansan luottamuksen. Islannin hallituksesta tuli ensimmäinen talouskriisin kaatama Euroopan hallitus.^[13]
• 28. tammikuuta – E18-tien moottoritieosuus Lahnajärven ja Lohjan välillä avattiin liikenteelle.
• 31. tammikuuta – Islamistijohtaja Sharif Sheikh Ahmed valittiin Somalian uudeksi presidentiksi naapurimaassa Djiboutissa järjestetyssä parlamentin istunnossa.

Helmikuu

• 1. helmikuuta – Super Bowl XLIII pelattiin Tampassa Floridassa.
• 2. helmikuuta – Iran ilmoitti laukaisseensa ensimmäisen oman satelliittinsa, Omidin.^[14]
• 7. helmikuuta – Madagaskarin poliisivoimat ampui 27 opposition mielenosoittajaa ja haavoitti kahtasataa maan pääkaupungissa Antananarivossa.^[15]
• 10. helmikuuta – Kaksi isoa tietoliikennesatelliittia, Iridium 33 ja venäläinen armeijan Strela-2M-tietoliikennesatelliitti Kosmos-2251 törmäsivät kiertoradalla 789 kilometrin korkeudessa Taimyrin yllä. Törmäyksessä syntyi yli tuhat suurta avaruusromun kappaletta.
• 10. helmikuuta – Australiassa riehuneissa maastopaloissa oli saanut surmansa yli 180 ihmistä ja lähes tuhat taloa oli tuhoutunut.^[16]
• 10. helmikuuta – Kadima ja Likud julistautuivat Israelin knessetin vaalien voittajiksi.
• 11. helmikuuta – Dnipropetrovskin raivohulluiksi kutsutut Igor Suprunjuk ja Viktor Sajenko tuomittiin elinkautiseen vankeuteen 21 murhasta. Oleksandr Hanža, joka ei osallistunut murhiin tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen kahdesta aseellisesta ryöstöstä, jotka tapahtuivat ennen murhia.^[17]
• 18. helmikuuta – Valkoinen talo julkaisi tiedon 17 000 lisäsotilaan lähettämisestä Afganistaniin.^[18]
• 20. helmikuuta – Latvian pääministeri Ivars Godmanis jätti eronpyyntönsä presidentille, kun kaksi suurinta hallituspuoluetta veti häneltä tukensa. Jo aiemmin presidentti Valdis Zatlers oli ilmoittanut Godmanisin menettäneen hänen luottamuksensa.^[19]
• 25. helmikuuta – Ruotsalainen autonvalmistaja Saab joutui keskeyttämään tuotantonsa, kun tulli ei enää luovuttanut sille ulkomailta toimitettuja osia maksamattomien laskujen vuoksi. Myös alihankkijat olivat valittaneet Saabin maksamattomista laskuista. Saabin talousvaikeuksista oli uutisoitu jo aiemmin.^[20]
• 25. helmikuuta – Bangladeshissa rajavartijat nousivat kapinaan pääkaupungissa Dhakassa, josta ammuskelu levisi kymmeniin maaseutukaupunkeihin. Hallituksen mukaan kolmipäiväisessä kapinassa kuoli 50 ihmistä. Jälkeenpäin löydettiin myös nelisenkymmentä ruumista sisältänyt joukkohauta, jossa oli mm. joukkojen komentaja Shakil Ahmedin ja useiden upseerien ruumiit.^[21][22]
• 26. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi kiistellyn sähköisen viestinnän tietosuojalain (”Lex Nokia”) sisällön.

Maaliskuu

• 3. maaliskuuta – Kuuban presidentti Raúl Castro siirsi yllättäen sivuun maan hallituksesta kymmenen ministeriä ja nimitti heidän tilalleen omia kannattajiaan. Huomiota herätti, että erotettujen joukossa oli kaksi Fidel ja Raúl Castron todennäköisinä seuraajina pidettyä henkilöä.
• 4. maaliskuuta – Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) määräsi Sudanin presidentti Omar al-Bashirin pidätettäväksi sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Määräys oli ensimmäinen istuvasta valtionpäämiehestä annettu.
• 7. maaliskuuta – Nasan eksoplaneettojen etsintään suunniteltu Kepler-avaruusteleskooppi laukaistiin.
• 11. maaliskuuta – Saksan Winnendenissa 17-vuotias Tim Kretschmer ampui Albertvillen koulussa 15 koulun oppilasta ja opettajaa, ennen kuin sai surmansa tulitaistelussa poliisin kanssa.
• 17. maaliskuuta – ESAn kaukokartoitussatelliitti GOCE lähetettiin matkaan Plesetskista.
• 17. maaliskuuta – Madagaskarin presidentti Marc Ravalomanana luopui vallasta ja luovutti presidentin ja pääministerin valtaoikeudet armeijalle. Ennen ilmoitusta kahdeksan ministeriä oli eronnut hallituksesta ja oppositio vallannut presidentinpalatsin pääkaupungissa Antananarivossa.^[23]
• 22. maaliskuuta – Montanassa tapahtui lento-onnettomuus
• 24. maaliskuuta – Mirek Topolánekin johtama Tšekin hallitus kaatui kesken maan EU-puheenjohtajuuskauden opposition aloittamaan epäluottamuslauseeseen.
• 27. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julkisti strategiansa Afganistanin rauhoittamiseksi ja ilmoitti 4 000 sotilaan lähettämisestä kouluttamaan Afganistanin armeijaa.^[24]

Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Lontoossa järjestettiin G20-kokous kansainvälisen finanssijärjestelmän tulevaisuudesta. Kokousta protestoineiden mielenosoituksen tukahduttamisen jälkeen poliisin voimankäytöstä tehtiin useita valituksia.^[25]
• 3.–4. huhtikuuta – Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen valittiin Naton kaksipäiväisessä 60-vuotishuippukokouksessa Strasbourgissa ja Kehlissa sotilasjärjestön pääsihteeriksi. Nato-maat päättivät lähettää Afganistaniin 5 000 sotilasta lisää. Albania ja Kroatia liittyivät Naton täysjäseniksi. Kokousta häiritsivät laajat mielenosoitukset.^[26][27]
• 5. huhtikuuta – Pohjois-Korea teki rakettilaukaisun, jolla sen mukaan lähetettiin viestintäsatelliitti kiertoradalle.^[28]
• 6. huhtikuuta – Keski-Italiassa sattui tuhoisa maanjäristys, jossa kuoli 250 ihmistä ja kymmenettuhannet menettivät kotinsa.
• 6. huhtikuuta – Hallitsevan VMRO-DPMNE-puolueen ehdokas G’orge Ivanov valittiin Makedonian presidentiksi.
• 7. huhtikuuta – Moldovassa hallitseva kommunistipuolue voitti vaalit enemmistöllä, joka sallisi sen valita parlamentissa presidentin väistyvän Vladimir Voroninin tilalle. Hävinneet liberaalipuolueet ryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta Romanian hallitusta. Osa mielenosoittajista oli vaatinut Moldovan liittämistä Suur-Romaniaan.^{[29][30][31][32]}
• 7. huhtikuuta – Perun entinen presidentti Alberto Fujimori tuomittiin ihmisoikeusrikkomuksista 25 vuodeksi vankeuteen.
• 9. huhtikuuta – Korkein hallinto-oikeus mitätöi vuoden 2008 kunnallisvaalien tulokset Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kuntien osalta ja määräsi pidettäväksi uudet vaalit. Näissä kunnissa oli kokeiltu sähköistä äänestämistä, joka oli osoittautunut puutteelliseksi ja mahdollisesti vääristänyt vaalien tulokset.
• 9. huhtikuuta – Georgiassa opposition suurmielenosoitus vaati presidentti Mikheil Saakašvilin eroa.^[33]
• 17. huhtikuuta – Neljä ruotsalaisen Pirate Bayn ylläpitäjää tuomittiin kukin vuoden vankeusrangaistukseen ja 30 miljoonan Ruotsin kruunun vahingonkorvauksiin tekijänoikeusrikkomusten sallimisesta. Tuomiosta ei tullut lainvoimaista valituksien vuoksi ja Pirate Bayn toiminta jatkui.
• 17. huhtikuuta – Tasavallan presidetti Tarja Halonen myönti kirjailija-runoilija Kirsi Kunnakselle, kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtilalle, valokuvaaja Caj Bremerille sekä tanssitaiteilija Marjo Kuuselalle taiteen akateemikon arvonimen.^[34]
• 20. huhtikuuta – Genevessä alkoi YK:n rasisminvastainen kokous. Yhdysvallat ja EU-maista Saksa, Italia, Puola, Alankomaat sekä Luxemburg ilmoittivat jo ennakkoon boikotoivansa sitä. Israel boikotoi kokousta ja veti lähettiläänsä Sveitsistä, koska Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad osallistui ja tapasi Sveitsin liittopresidentti Hans-Rudolf Merzin.^[35] Kun Ahmadinejad arvosteli puheessaan ”julman ja rasistisen hallinnon” (Israelin) synnyttämistä Lähi-itään, loput EU-maiden edustajat marssivat ulos kokouksesta.^[36]
• 24. huhtikuuta – Julkisuuteen levisi tietoja uuden sikainfluenssa H1N1:n leviämisestä. Maailmalla raportoitiin 1 614 tartunnasta ja 81 kuolleesta Meksikossa. Parissa päivässä tartuntoja tavattiin Meksikon ja Yhdysvaltain lisäksi Britanniassa ja Espanjassa. Pääkaupunki Méxicossa kaikki koulut ja yliopistot suljettiin 26. päivänä tartuntojen estämiseksi, ja seuraavana päivänä koulut suljettiin koko maassa.
• 26. huhtikuuta – Ecuadorissa järjestettiin presidentinvaalit uuden perustuslain hyväksymisen jälkeen. Entinen presidentti Rafael Correa valittiin suoraan ensimmäisellä kierroksella.
• 30. huhtikuuta – 13 ihmistä sai surmansa Bakun koulusurmissa Azerbaidžanissa.

Toukokuu

• 5. toukokuuta – Yhdysvaltain ilmaiskussa Afganistanissa kuoli jopa yli sata siviiliä.^[37]
• 5. toukokuuta – Georgiassa syttyi panssaripataljoonassa sotilaskapina lähellä pääkaupunki Tbilisia sijaitsevassa Mukhrovanin sotilastukikohdassa. Sen johtajaksi nimettiin entinen erikoisjoukkojen komentaja Giya Gvaladze. Georgian viranomaiset syyttivät aluksi Venäjää vallankaappausyrityksen tukemisesta tavoitteena surmata presidentti Mikheil Saakašvili, mutta peräytyivät sittemmin sanoistaan.^[38][39][40]
• 6. toukokuuta – Nato aloitti Venäjän protestoimat 1 300 miehen sotaharjoitukset Georgiassa. Kazakstan, Serbia, Moldova ja Armenia peruivat aiemmin sovitut osallistumisensa.^[41]
• 9. toukokuuta – ANC-puolueen johtaja Jacob Zuma vannoi virkavalansa Etelä-Afrikan presidentiksi.
• 9.–10. toukokuuta – Sri Lankassa ja Pakistanissa käytiin raskaita taisteluja. Sri Lankan armeijan tulituksessa maan pohjoisosissa kuoli 378 siviiliä.^[42] Pakistanissa armeija sanoi surmanneensa 200 kapinallista 24 tunnin sisällä. Aiemmin 200 000 oli paennut taliban-kapinallisten etenemistä Swatin laaksosta.^[43]
• 12.–16. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu 2009 järjestettiin Moskovassa. Kilpailun voitti Norjan Alexander Rybak kappaleellaan Fairytale historian suurimmalla pistemäärällä 387.
• 12. toukokuuta – Natsirikolliseksi syytetty John Demjanjuk lennätettiin Yhdysvalloista Saksaan. Saksa oli pyytänyt 89-vuotiaan Demjanjukin luovuttamista, koska häntä vastaan oli nostettu syyte osallisuudesta 30 000 juutalaisen murhaan Sobiborin keskitysleirissä Puolassa toisen maailmansodan aikana. Oikeudenkäynti Demjanjukia vastaan alkoi Berliinissä 13. heinäkuuta. Ukrainalaissyntyinen Demjanjuk oli tuomittu Israelissa kuolemaan vuonna 1988, mutta maan korkein oikeus oli myöhemmin kumonnut tuomion ja karkottanut Demjanjukin Israelista.
• 14. toukokuuta – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) edunvalvontajohtaja Lauri Lyly valittiin järjestön uudeksi puheenjohtajaksi vuoteen 2011 saakka ulottuvalle toimikaudelle. Edellinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen oli aiemmin ilmoittanut eroavansa tehtävästä kesken vuonna 2006 alkaneen toimikautensa.
• 14. toukokuuta – Euroopan avaruusjärjestö laukaisi avaruuteen Herschel-satelliitin, joka teki tähtitieteellisiä havaintoja infrapunasäteilyn avulla.
• 16. toukokuuta – Kansanedustaja Anni Sinnemäki valittiin Vihreän liiton uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen työministeri Tarja Cronbergin tilalle Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa. Sinnemäki oli ainoa puheenjohtajaehdokas.
• 16. toukokuuta – Kansanedustaja Timo Soini valittiin uudelleen Perussuomalaisten puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Seinäjoella.
• 16. toukokuuta – Intian viidessä vaiheessa viimeisen kuukauden aikana järjestettyjen vaalien tulokset ilmoitettiin: Intian kongressipuolue lisäsi enemmistöään ja Manmohan Singh jatkoi pääministerinä.
• 17. toukokuuta – Sri Lankan tamilikapinalliset, Tamilitiikerit, ilmoittivat lopettavansa 34 vuotta kestäneen vastarinnan hallituksen joukkoja vastaan. Kapinalliset oli ajettu pienelle alueelle saaren pohjoispäähän.^[44]
• 18. toukokuuta – Myanmarissa (Burmassa) alkoi oikeudenkäynti kotiarestissa ollutta oppositiojohtajaa Aung San Suu Kyitä vastaan. Hän oli ottanut ilman lupaa asunnossaan vastaan sinne uimalla tulleen yhdysvaltalaismiehen, mistä häntä uhkasi viiden vuoden vankeustuomio.
• 19. toukokuuta – Tampereen käräjäoikeus tuomitsi nokialaisen sairaanhoitajan Katariina Pantilan elinkautiseen vankeuteen murhasta ja murhayrityksestä. Pantila ja hänen asianajajansa ilmoittivat valittavansa tuomiosta hovioikeuteen.
• 20. toukokuuta – Venäjä jätti Suomelle nootin ns. Anton-tapauksesta. Nootissa pyydettiin selvitystä siitä, oliko suomalaisdiplomaatti Simo Pietiläinen syyllistynyt rikokseen tuodessaan viisivuotiaan Anton Salosen ja tämän isän Venäjältä Suomeen. Poika oli ollut kätkettynä Pietiläisen diplomaattiauton tavaratilaan. Tapauksen taustalla oli Antonin vanhempien vuosikausia kestänyt huoltajuuskiista.
• 22. toukokuuta – Mielenterveysongelmista kärsinyt noin 50-vuotias mies ampui noin 80-vuotiaan naisen ja haavoitti kahta miestä Kuopion keskustassa. Ampuja ei tuntenut uhrejaan entuudestaan. Hänen todettiin olleen tekohetkellä 1,5 promillen humalassa.
• 24. toukokuuta – Mongolian Demokraattisen puolueen ehdokas, kaksinkertainen entinen pääministeri Tsakhiagiin Elbegdorj valittiin maan presidentiksi.^[45]
• 25. toukokuuta – Pohjois-Korea suoritti kello 00:54 GMT onnistuneen maanalaisen ydinkokeen, jonka suuruutta verrattiin Nagasakin tuhonneeseen pommiin.^[46]
• 25. toukokuuta – YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon saapui vierailulle Suomeen presidentti Tarja Halosen kutsumana.
• 26. toukokuuta – Islannin hallitus antoi maan parlamentille alltingille esityksen Euroopan unionin jäsenyyden hakemisesta. EU-jäsenyyden kannatus oli kasvanut Islannissa talouskriisin myötä.
• 31. toukokuuta – Suomessa asuvaa ruandalaismiestä vastaan nostettiin Porvoon käräjäoikeudessa syyte joukkotuhonnasta tai vaihtoehtoisesti 15 murhasta. Häntä syytettiin osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan suunnitteluun ja toteutukseen. Baptistipappina toiminut mies oli tullut Suomeen vuonna 2003 ja hänet oli vangittu huhtikuussa 2007. Ruanda oli pyytänyt Suomelta miehen luovuttamista keväällä 2008, mutta oikeusministeriö ei ollut suostunut tähän. Oikeudenkäynti miestä vastaan alkoi 16. kesäkuuta. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa joukkotuhonnasta nostettu syyte.^[47]

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Suomen Piraattipuolue jätti oikeusministeriölle hakemuksensa pääsystä puoluerekisteriin.
• 1. kesäkuuta – Rio de Janeirosta Pariisiin matkalla ollut Air Francen lento 447 katosi Atlantin yläpuolella noin neljä tuntia lähdön jälkeen. Koneessa oli 216 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä. Myöhemmin kone osoittautui syöksyneensä mereen ja kaikki koneessa olleet saivat surmansa.
• 3. kesäkuuta – Venäjän pääministeri Vladimir Putin saapui työvierailulle Suomeen virkaveljensä Matti Vanhasen kutsumana.
• 4. kesäkuuta – Pekingin Taivaallisen rauhan aukion opiskelijamielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta. Kiina ei ollut julkistanut kuolleiden määrää, mutta ulkomailla oli arvioitu satojen ihmisten saaneen surmansa. Julkinen keskustelu tapauksesta oli Kiinassa edelleen kielletty.
• 4. kesäkuuta – Amerikan maiden yhteistyöjärjestö OAS kutsui Kuuban uudelleen mukaan toimintaansa. Kuuba oli erotettu järjestöstä 1962.
• 5. kesäkuuta – Yhdysvalloissa pidätettiin ulkoministeriön eläkkeellä ollut virkamies Walter Kendall Myers (72) ja hänen 71-vuotias vaimonsa Gwendolyn, joiden epäiltiin vakoilleen Kuuban hyväksi lähes 30 vuotta.^[48] Kuuban entinen presidentti Fidel Castro piti juttua naurettavana ja epäili sen olleen USA:n diplomaattinen vastaisku OAS:n päätökseen, jota hän piti Yhdysvalloille tappiona.^[49]
• 7. kesäkuuta – Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin useimmissa Euroopan maissa. Konservatiivit ja äärioikeisto olivat suurimpia vaalivoittajia. Sosialistit menettivät asemiaan lähes joka maassa.^[50] Suomessa suuret puolueet menettivät kaikki yhden paikan ja parlamenttiin nousi seitsemän puolueen edustajia jakamaan 13 paikkaa. Äänestysprosentti jäi Euroopan laajuisesti ennätysalhaiseksi.
• 7. kesäkuuta – Libanonin vaalit olivat yllättävä voitto 14. maaliskuuta -hallituskoalitiolle ja tappio Hizbollahille ja Michel Aounille.^[51]
• 7. kesäkuuta – Kaksi yhdysvaltalaista toimittajaa tuomittiin Pohjois-Korean korkeimmassa tuomioistuimessa ”vakavista rikoksista Korean kansaa vastaan” 12 vuodeksi pakkotyöhön. Toimittajat oli pidätetty maaliskuussa Pohjois-Korean ja Kiinan rajaseudulla heidän ollessaan tekemässä raporttia pohjoiskorealaisten pakenemisesta Kiinan puolelle ja alueella esiintyvästä ihmiskaupasta. Yhdysvallat vaati toimittajien välitöntä vapauttamista. Pohjois-Korean arveltiin käyttävän tapausta kiristyskeinona ydinasekiistassa Yhdysvaltoja vastaan.
• 8. kesäkuuta – Eduskuntaan tuli neljä uutta kansanedustajaa. EU-parlamenttiin valittujen Heidi Hautalan, Liisa Jaakonsaaren ja Timo Soinin tilalle nousivat Timo Juurikkala, Raimo Piirainen ja Pietari Jääskeläinen sekä äkillisesti kuolleen Susanna Haapojan tilalle vuoden 2007 vaaleissa pudonnut Lasse Hautala. Lasse Hautala oli ollut ehdokkaana EU-parlamentin vaaleissa, mutta jäänyt valitsematta.
• 10. kesäkuuta – Martti Korhonen erosi Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävistä.
• 12. kesäkuuta – Mahmud Ahmadinedžad valittiin Iranin presidentinvaaleissa toiselle nelivuotiskaudelle.
• 12. kesäkuuta – Pohjois-Korean ilmoitettiin alkavan valmistautua vallansiirtoon Kim Jong-ililtä tämän pojalle Kim Jong-unille. Maailmalla täysin tuntematon Kim Jong-un oli saanut isältään arvonimen ”loistava toveri”, minkä arveltiin ulkomailla merkitsevän henkilöpalvonnan aloittamista.
• 12. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen myönsi SAK:n entiselle puheenjohtajalle Lauri Ihalaiselle ministerin arvonimen. Ihalainen oli toiminut SAK:n puheenjohtajana lähes 19 vuotta eli kauemmin kuin kukaan hänen edeltäjistään.
• 13. kesäkuuta – Niin kutsutun Turun sieppauksen panttivanki löydettiin ja tekijä otettiin kiinni Varsinais-Suomessa.
• 13.–14. kesäkuuta järjestettiin Jukolan viesti Mikkeli-Jukola 2009 -nimisenä.^[52]
• 16. kesäkuuta – Ruotsin valtiopäivät päätti äänin 153–150 lakkauttaa vuodesta 1901 voimassa olleen yleisen asevelvollisuuden.
• 19. kesäkuuta – Hallitus nimitti työministeri Tarja Cronbergin esityksestä piirisovittelija Esa Longan uudeksi valtakunnansovittelijaksi eläkkeelle siirtyvän Juhani Saloniuksen tilalle.
• 22. kesäkuuta – Kaukasialaisen Ingušian tasavallan presidentti Junus-bek Jevkurov haavoittui hänen autosaattuettaan vastaan tehdyssä itsemurhapommi-iskussa. Kolme presidentin henkivartijaa sai surmansa.
• 25. kesäkuuta – Poptähti Michael Jackson kuoli 50-vuotiaana lääkkeiden yliannostukseen.
• 27. kesäkuuta – 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Paavo Arhinmäki valittiin Helsingissä Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Hänen vastaehdokkaanaan oli Merja Kyllönen.^[53]
• 28. kesäkuuta – Hondurasin armeija pidätti presidentti Manuel Zelayan.^[54] Zelaya oli pyrkinyt järjestämään kansanäänestyksen päästäkseen toiselle kaudelle, oikeusistuimet, parlamentti ja armeija vastustivat tätä. Zelaya muilutettiin sotilastukikohdasta Costa Ricaan, jossa hänet vapautettiin seuraavana päivänä. Kaappaus ei kuitenkaan mennyt vallanpitäjien toivomalla tavalla, eikä mikään maa tunnustanut uutta hallitusta. Honduras menetti Maailmanpankin, Amerikan kehityspankin tuet, sekä Venezuelan ja Euroopan unionin kehitysavun. Myös ulkomainen turismi laski 70 % kaappauksen jälkeen.^[55]
• 30. kesäkuuta – Presidentti Barack Obama ilmoitti Yhdysvaltain luopuvan terrorismin vastainen sota -käsitteen käytöstä.
• 30. kesäkuuta – Yemenian lento 626 päättyi onnettomuuteen.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Ruotsista tuli Euroopan unionin puheenjohtajamaa.
• 1. heinäkuuta – Vihreän liiton europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Satu Hassi vaativat eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja vaalirahoituskohun vuoksi.
• 2. heinäkuuta – Yhdysvaltain armeija aloitti suurhyökkäyksen talebanien hallussa olevaan Helmandin laaksoon Afganistanissa. Heinäkuusta tuli länsimaisille sotilaille verisin kuukausi sitten vuoden 2001, sotilaita kuoli 75, joista 42 yhdysvaltalaisia ja 22 brittejä^[56]
• 5. heinäkuuta – Ürümqissa Xinjiangin autonomisella alueella Kiinassa puhkesi levottomuuksia alueen uiguuriväestön ja han-kiinalaisten välillä. Uutistoimisto Xinhua ilmoitti kuolleita olleen ainakin 150.^[57] Levottomuuksia pidettiin Kiinan vakavimpina vuoden 1989 Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksen jälkeen.
• 6. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama matkusti ensimmäiselle vierailulleen Venäjälle.
• 11. heinäkuuta – Helsinkiläinen Amadeus Lundberg valittiin Seinäjoen tangomarkkinoilla vuoden 2009 tangokuninkaaksi. Tällä kerralla valittiin vain yksi tangokuninkaallinen.
• 14. heinäkuuta – Slovenian valtakunnansyyttäjä nosti Suomen Yleisradiota vastaan syytteen kunnianloukkauksesta sen vuoksi, että MOT-televisio-ohjelmassa oli kerrottu alkusyksyllä 2008 Slovenian johdon ottaneen vastaan lahjuksia Patria-puolustusvälinekonsernin kanssa tehtyjen asekauppojen yhteydessä. Asiasta raportoinut Yleisradion toimittaja Magnus Berglund piti syytettä poliittisena.
• 16. heinäkuuta Yhdysvaltalainen poplaulaja Britney Spears esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa.
• 22. heinäkuuta – Intiasta Tyynelle valtamerelle ulottuvalla vyöhykkeellä sattui täydellinen auringonpimennys, joka kesti pisimmillään 6.38 minuuttia eli pisimpään 2000-luvulla.
• 23. heinäkuuta – Kirgisian presidentinvaalit.^[58]Kurmanbek Bakijev valittiin uudelleen epämääräisesti järjestetyssä vaalissa.
• 23. heinäkuuta – Kaksi autolauttaa törmäsi sakeassa sumussa yhteen Nynäshamnin sataman edustalla Ruotsissa. Toinen lautoista oli lähdössä Gotlannin Visbyhyn ja toinen palaamassa sieltä. Viisi matkustajaa joutui saamiensa vammojen vuoksi sairaalahoitoon. Molemmat alukset kuuluivat Destination Gotland -varustamolle.
• 24. heinäkuuta – Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak nostatti vilkkaan keskustelun Suomen roolista Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa. Salonius-Pasternak arveli Suomen olevan sotaa käyvä maa.^[59] Asiasta vastuulliset ministerit, ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ja puolustusministeri Jyri Häkämies kiistivät seuraavan päivän kirjoituksessaan väitteen.^[60] Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen sanoi 4.8., ettei hän koe olevansa sota-ajan komentaja. Professori Juhani Suomen mukaan Suomi on sotaa käyvä maa, eikä poliittinen johto ei ole esittänyt uskottavaa selitystä, miksi Suomi on Afganistanissa, eikä ole edes kertonut Suomen tavoitteita maassa.^[61] Mielipidemittausten mukaan yli puolet suomalaisista kannatti suomalaisten rauhanturvaajien läsnäoloa Afganistanissa^[62]
• 30. heinäkuuta – Ruotsin poliisi ilmoitti, että Maltalle rekisteröity kuivarahtialus Arctic Sea oli kaapattu Ruotsin aluevesillä Öölannin ja Gotlannin välillä vajaata viikkoa aiemmin. Alus oli lähtenyt Pietarsaaresta matkalle Algeriaan mukanaan kuorma sahatavaraa ja siinä oli 15 hengen venäläinen miehistö.

Elokuu

• 1. elokuuta – Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Hänet ylennettiin samalla kenraaliksi. Edellinen puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala siirtyi eläkkeelle.
• 4. elokuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton saapui Pohjois-Koreaan ja tapasi Kim Jong-ilin. Clinton pyrki vapauttamaan kaksi vangittua yhdysvaltalaistoimittajaa.^[63]
• 4. elokuuta – Fatah aloitti kolmipäiväisen puoluekokouksensa Betlehemissä. Kokous oli ensimmäinen pariinkymmeneen vuoteen. Paikalla oli noin 2 000 jäsentä ja useita kansainvälisiä edustajia, mutta Hamas esti noin 400 gazalaisen jäsenen pääsyn paikalle.^[64] Jäsenet vaativat selvitystä viisi vuotta sitten kuolleen Jasser Arafatin kuolinsyystä, jota ei ollut selvitetty ja syyttivät Israelia salamurhasta.^[65]
• 4. elokuuta – Nigerissä pidettiin kansanäänestys uudesta perustuslaista, joka sallisi presidentti Tandja Mamadoun jäädä kolmannelle kaudelle. Esitys sai virallisen ilmoituksen mukaan 92,5 % tuen.^[66]
• 6. elokuuta – Yhdysvaltalainen pop-tähti Madonna konsertoi Helsingin Jätkäsaaressa.
• 15.–16. elokuuta – Helsinki Air Show -lentonäytös järjestettiin Malmin lentokentällä.
• 15.–23. elokuuta – Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2009 järjestettiin Berliinissä.^[67]
• 16. elokuuta – Jamaikan Usain Bolt juoksi Berliinin MM-kilpailuiden sadalla metrillä uuden maailmanennätysajan: 9,58. Neljä päivää myöhemmin hän voitti myös 200 metrin maailmanmestaruuden maailmanennätysajalla 19,19 sekuntia.
• 17. elokuuta – Jenisein yläjuoksulla Siperiassa sijaitsevassa Sajano-Šušenskajan voimalaitoksessa tapahtui räjähdys, joka sai turbiinihallin täyttymään vedellä. Henkilökunnasta yli 70 sai surmansa.
• 17. elokuuta – Ingušian suurimmassa kaupungissa Nazranissa tehtiin pommi-isku ajamalla räjähteillä lastattu kuorma-auto pääpoliisiasemalle, joka tuhoutui täysin.
• 17. elokuuta – Itämerellä lähellä Öölantia 24.7. kaapattu rahtialus M/S Arctic Sea miehistöineen tavoitettiin noin 500 kilometrin päästä Kap Verden saarista. Alus oli kaappauksen tapahtuessa puutavaralastissa matkalla Pietarsaaresta Bejaïaan Algeriaan. Kaappaajiin kuului Viron, Venäjän ja Latvian kansalaisia, jotka lennätettiin Moskovaan kuulusteltaviksi.
• 20. elokuuta – Lockerbien pommi-iskusta tuomittu libyalainen tiedustelu-upseeri Abdelbaset Ali al-Megrahi vapautettiin vankilasta ja lennätettiin Libyaan.^[68] Hänet otti Tripolissa vastaan hurraava väkijoukko. Päätös oli etenkin Yhdysvaltain kritisoima. Eversti Muammar Gaddafi lisäsi Britannian nöyryytystä, kun hän kiitti vapautuksesta ”ystäväänsä Brownia, kuningatar Elisabetia ja prinssi Andrew'ta, joka olivat rohkaisseet Skotlannin hallitusta tähän historialliseen ja rohkeaan ratkaisuun.”^[69]
• 23. elokuuta – Baltian maissa vietettiin Baltian ketjun 20-vuotisjuhlapäivää.
• 23. elokuuta – Molotov–Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj oli heinäkuussa hyväksynyt päätöslauselman, jossa ehdotettiin sopimuksen solmimisen vuosipäivää vietettäväksi toisen maailmansodan uhrien muistopäivänä.
• 30. elokuuta – Gabonin presidentinvaalit.
• 30. elokuuta – Yukio Hatoyaman johtama demokraattinen puolue sai selvän enemmistön alahuoneeseen Japanin parlamenttivaaleissa päättäen liberaalidemokraattisen puolueen yli 50 vuotta kestäneen valta-aseman. Japania vuodesta 1955 miltei keskeytyksettä hallinneen LDP:n kärsimä murskatappio johti pääministeri Taro Ason eroon puolueen johdosta.
• 30. elokuuta – Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU) kärsivät tappion Saksan kolmissa osavaltiovaaleissa. Thüringenissa ja Saarlandissa CDU menetti kymmenen vuotta kestäneen määräenemmistönsä, eikä pystynyt muodostamaan hallitusta edes FDP:n kanssa, mikä avasi sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistopuolueen koalitiolle tien hallitukseen.^[70]

Syyskuu

• 1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 70 vuotta. Saksan liittokansleri Angela Merkel tunnusti Varsovassa pidetyssä muistojuhlassa Saksan aloittaneen sodan ja aiheuttaneen ”suunnattomia kärsimyksiä” Euroopan kansoille. Venäjän pääministeri Vladimir Putin tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen moraalittomaksi, mutta sysäsi osavastuun sodan syttymisestä länsivalloille.
• 1. syyskuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti taiteilijaprofessorin virkoihin pukusuunnittelija Reija Hirvikosken ja valokuvataiteilija Marjukka Vainion.
• 1. syyskuuta – Libyassa vietettiin vuoden 1969 vallankumouksen 40. vuosipäivää paraatein ja sotilasmusiikkifestivaalein.
• 5. syyskuuta – Paavi Benedictus XVI nimitti katolisen papin Teemu Sipon Suomen katolisen kirkon uudeksi piispaksi. Sippo oli ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa yli 480 vuoteen; edellinen oli ollut vuonna 1522 kuollut Arvid Kurki.
• 6. syyskuuta – Vihdissä, Karkkilassa ja Kauniaisissa järjestettiin uudet kunnallisvaalit äänestyksen epäonnistumisen vuoksi. Uudet vaalit eivät tuoneet juurikaan muutoksia puolueiden voimasuhteisiin.^[71]
• MESSENGER-luotain lensi Merkuriuksen ohi.
• 8. syyskuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helsinkiläisen perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Jussi Halla-ahon 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta. Tuomion perusteena oli Halla-ahon Internetissä kesäkuussa julkaisema kirjoitus, jossa hän oli rinnastanut islamin pedofiliaan. Syyte kiihotuksesta kansanryhmää vastaan hylättiin. Syyttäjä ja Halla-aho valittivat tuomiosta hovioikeuteen.
• 13. syyskuuta – Kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti Porissa henkilöauton törmättyä puuhun ja sytyttyä tuleen. Kuljettajan epäiltiin olleen alkoholin vaikutuksen alaisena ja ajaneen autoa huomattavalla ylinopeudella.
• 14. syyskuuta – Norjan suurkäräjävaalit. Pääministeri Jens Stoltenbergin johtama keskustavasemmistolainen hallitus, johon kuuluivat Norjan työväenpuolue, Sosialistinen vasemmistopuolue ja Keskustapuolue säilytti niukan enemmistönsä suurkäräjillä.
• 16. syyskuuta – Teologian tohtori Björn Vikström, arkkipiispa John Vikströmin poika, valittiin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi.
• 17. syyskuuta – Presidentti Barack Obama ilmoitti Yhdysvaltain luopuvan Irania vastaan suunnatun ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamisesta Puolaan ja Tšekkiin Iranin taholta odotetun uhan osoittauduttua arvioitua pienemmäksi.
• 17. syyskuuta – Suomen sodan päättäneen Haminan rauhan solmimisesta ja Suomen liittämisestä Venäjään tuli kuluneeksi 200 vuotta.
• 20. syyskuuta – Jemenissä ilmoitettiin taisteluista ramadanin päättyessä. Maan armeija ilmoitti surmanneensa 140 šiialaista zaidiittikapinallista maan pohjoisosissa.^[72]
• 23. syyskuuta – Turvallisuuspalveluyritys G4S:n toimisto ryöstettiin Tukholmassa. Helikopterilla yrityksen toimitalon katolle laskeutuneet ryöstäjät tunkeutuivat rakennukseen kattoikkunan kautta ja veivät mukanaan useita säkillisiä rahaa. Ryöstäjien helikopteri löydettiin hylättynä Arningen kunnasta noin 30 kilometrin päässä rikospaikasta.
• 27. syyskuuta – Saksan liittopäivävaalit. Tuloksen perusteella aloitettiin hallitusneuvottelut Angela Merkelin CDU:n ja liberaalipuolue FDP:n välillä.^[73]
• 27. syyskuuta – Portugalin parlamenttivaalit. Pääministeri José Sócratesn sosialistipuolue menetti kannatustaan, mutta oli edelleen suurin puolue.^[74]
• 27. syyskuuta – Puolalais-ranskalainen elokuvaohjaaja Roman Polański pidätettiin Zürichissä Sveitsissä. Hänestä oli vuonna 1978 annettu Yhdysvalloissa pysyvä kansainvälinen pidätysmääräys 13-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneen seksuaalirikoksen vuoksi. Pidätys aiheutti kohun Ranskassa ja presidentti Nicolas Sarkozy sekä useat kulttuurivaikuttajat vaativat Polańskin vapauttamista. Myös seksuaalirikoksen kohteeksi aikanaan joutunut nainen oli pyytänyt Polańskiin kohdistettujen syytteiden hylkäämistä.
• 28. syyskuuta – Länsiafrikkalaisen Guinean turvallisuusjoukot ampuivat maan pääkaupungissa Conakryssa 157 maan sotilasjuntan johtajan Moussa Dadis Camaran presidenttiehdokkaaksi asettumista vastustanutta.^[75]
• 28. syyskuuta – Satakunnan käräjäoikeus vangitsi ulvilalaisen Anneli Auerin epäiltynä puolisonsa Jukka S. Lahden joulukuussa 2006 tehdystä surmasta.
• 28. syyskuuta – Yle TV2:ssa esitetyssä Silminnäkijä-ohjelmassa kerrottiin pääministeri Matti Vanhasen saaneen Nuorisosäätiölle taloja urakoineelta yritykseltä ilmaiseksi suuren erän ”korkealaatuista erikoishöylättyä puutavaraa” omakotitalonsa rakentamiseen. Vanhanen kiisti ohjelmassa esitetyt väitteet, eikä Yleisradio esittänyt selkeitä todisteita niiden tueksi. Myöskään Tekniikan Maailman Rakennusmaailma-lehden toimittajat eivät löytäneet Vanhasen talosta väitettyä puutavaraa.
• 29. syyskuuta – Yleisradion uutisankkuri Eva Polttilan viimeinen uutislähetys, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.
• 29. syyskuuta – Korkein hallinto-oikeus tuomitsi seitsemän asfalttialan yritystä yhteensä 83 miljoonan euron sakkoihin laittomasta, vuosina 1994–2002 toimineesta kartellista. Suurin kartellin osakas Lemminkäinen Oy tuomittiin yksin 68 miljoonan euron sakkoihin. Kyseessä oli Suomen ankarin kilpailulakien rikkomisesta langetettu tuomio.
• 30. syyskuuta – Yli tuhat ihmistä sai surmansa Indonesiassa Sumatran saarta ravistelleessa maanjäristyksessä, jonka voimakkuus oli 7,6 Richterin asteikolla. Järistys tuhosi useita rakennuksia ja katkaisi sähkö- ja liikenneyhteyksiä. Järistyksen keskus oli Intian valtameren pohjassa noin 50 kilometrin päässä rannikolta. Järistyksen jälkeiset kaatosateet ja mutavyöryt vaikeuttivat pelastustoimia.

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavallan perustamisen 60-vuotispäivä. Tilaisuutta juhlittiin suurella sotilasparaatilla, jossa Kiinan kansanarmeija esitteli uudet ohjuksensa.
• 1. lokakuuta – Hallitus hyväksyi TV-lupamaksun korvaavan, kaikkia kansalaisia koskevan mediamaksun eli ns. YLE-maksun käyttöönoton vuonna 2012. Maksun suuruus jätettiin myöhemmin päätettäväksi.
• 2. lokakuuta – Irlannissa järjestettiin toinen kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Jopa 67 % äänestäjistä kannatti nyt sopimusta, joka oli hylätty kansanäänestyksessä kesäkuussa 2008.^[76]
• 2. lokakuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 2016 kesäkisat Brasilian toiseksi suurimmalle kaupungille Rio de Janeirolle.
• 3. lokakuuta – Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle moitteet tavasta, jolla Lääkelaitoksen siirto Helsingistä Kuopioon oli toteutettu. Jonkka piti sitä, että uuden laitoksen sijaintipaikka oli päätetty ennen kuin laitoksesta oli ehditty säätää laki, hyvän hallintotavan vastaisena. Hyssälä kuittasi moitteet toteamalla, etteivät ne antaneet aihetta pitkälle meneviin johtopäätöksiin.
• 3. lokakuuta – Eduskunnan urheilukerhon taloudenhoitajana toimineen virkamiehen todettiin kavaltaneen kerhon kassasta yhteensä 135 000 euroa kymmenen vuoden aikana. Tapaus johti eduskunnan harrastekerhojen tilinpidon valvonnan tiukentamiseen sekä SDP:n kansanedustajan Matti Saarisen eroon urheilukerhon puheenjohtajan ja eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajan paikalta.
• 4. lokakuuta – Kreikan ennenaikaiset vaalit tiesivät voittoa sosialistipuolue PASOKille. Maan presidentti antoi hallituksenmuodostajan tehtävän sen johtajalle Georgios A. Papandreulle, joka on sukunsa kolmas pääministeri.
• 5. lokakuuta – Ministeri Pär Stenbäck julkisti muistelmateoksensa Kriisejä ja katastrofeja, josta ilmeni, että ”eräs tunnettu suomalainen” oli Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle keväällä 2007 lähettämällään kirjeellä pyrkinyt estämään Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisen presidentti Martti Ahtisaarelle. Stenbäck ei tiennyt kirjeen lähettäjän henkilöllisyyttä. Ulkoministeri Alexander Stubb vaati kirjeen kirjoittajaa ilmoittautumaan.
• 7. lokakuuta – Italian perustuslakituomioistuin kumosi pääministeri Silvio Berlusconin syytesuojan maan perustuslain vastaisena.
• 8. lokakuuta – Keskusrikospoliisin ilmoitettiin aloittavan esitutkinnan Suomen Keskustan entisen kansanedustajan Jukka Vihriälän toiminnasta Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Vihriälää epäiltiin virka-aseman väärinkäyttämisestä ja lahjuksen vastaanottamisesta. Hän oli eronnut RAY:n hallituksen puheenjohtajan paikalta syyskuussa.
• 9. lokakuuta – Norjan suurkäräjien Nobel-komitea myönsi Nobelin rauhanpalkinnon Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle. Obamasta tuli kolmas palkinnon saanut virassa oleva Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin (1906) ja Woodrow Wilsonin (1919) jälkeen.
• 9. lokakuuta – Viisi 15-18-vuotiasta nuorta kuoli ja yhdeksän loukkaantui rajussa omakotitalon palossa Naantalissa. Vuonna 1975 rakennettu omakotitalo tuhoutui täysin.
• 9. lokakuuta – Suomen Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen erosi kaikista luottamustehtävistään Nuorisosäätiössä sen jouduttua rikostutkimusten kohteeksi. Kaikkonen oli toiminut mm. säätiön hallituksen puheenjohtajana.
• 10. lokakuuta – Armenian ja Turkin edustajat allekirjoittivat Zürichissä sopimuksen maiden välisten diplomaattisten suhteiden palauttamisesta. Sopimuksen vahvistaminen on kuitenkin ongelmallista. Turkin pääministeri ja parlamentti vaativat ennakkoehtona Armeniaa vetäytymään Vuoristo-Karabahista. Myös Azerbaidžan arvosteli sopimusta.^[77]
• 10. lokakuuta – Malmön ampumasarja alkoi: Trez Wets Persson ammuttiin
• 11. lokakuuta – Yle TV1 esitti dokumentin Disko ja ydinsota. Dokumentista ilmeni, että Suomen Yleisradion 1980-luvulla esittämiä TV-ohjelmia oli pidetty tuon ajan Virossa imperialistisena länsimaisena propagandana. Ohjelmista mainittiin nimeltä mm. Dallas- ja Ritari Ässä -sarjat sekä K-kaupan Väiskin lihatiski -mainokset.
• 13. lokakuuta – Tampereen käräjäoikeus tuomitsi venäläis-suomalaisen Rimma Salosen yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen lapsikaappauksesta ja vapaudenriistosta sekä yli 20 000 euron korvauksiin pojalleen ja entiselle aviomiehelleen. Salonen oli vienyt poikansa Anton Salosen salaa Venäjälle keväällä 2008 ja anonut tälle Venäjän kansalaisuutta väärillä tiedoilla. Pojan isä Paavo Salonen puolestaan oli tuonut Antonin takaisin Suomeen keväällä 2009.
• 21. lokakuuta – Ohjaaja ja käsikirjoittaja Mika Myllyaho valittiin Suomen Kansallisteatterin uudeksi pääjohtajaksi lokakuun alusta 2010 lähtien, jolloin edellinen pääjohtaja Maria-Liisa Nevala jäi eläkkeelle.
• 21. lokakuuta – Peter Laird ilmoitti myyneensä Viacomin omistuksessa olevalle Nickelodeonille kaikki omistusoikeutensa Turtleseihin.^[78]
• 22. lokakuuta – Microsoftin käyttöjärjestelmä Windows 7 julkaistiin kuluttajille.
• 22. lokakuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Suomen valtion maksamaan suurlähettiläs Alpo Rusille aiheettomasta vakoiluepäilystä 47 000 euron korvaukset Helsingin käräjäoikeuden syksyllä 2007 määräämän 70 000 euron sijasta. Hovioikeus katsoi lausunnossaan entisen oikeusministerin Johannes Koskisen aiheuttaneen Rusille vahinkoa tiedotusvälineille syksyllä 2002 antamallaan haastattelulla. Rusi ja valtio tyytyivät hovioikeuden päätökseen.
• 25. lokakuuta – Loviisan kaupungissa sekä Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnissa järjestettiin kunnallisvaalit vuoden 2010 alussa toteutuvan kuntaliitoksen vuoksi. Uuden kaupunginhallituksen ja -valtuuston oli tarkoitus aloittaa toimintansa jo marraskuussa.
• 26. lokakuuta – Yahoo! sulki GeoCities-palvelun. Vuonna 1994 avattu palvelu oli suosituimpia ilmaista kotisivutilaa tarjonneita sivustoja. Yahoo! osti sen tammikuussa 1999 3,57 miljardilla dollarilla.
• 26. lokakuuta – Oikeudenkäynti Bosnian ja Hertsegovinan entistä serbijohtajaa Radovan Karadžićia vastaan alkoi Haagin sotarikostuomioistuimessa. Karadžić ei kuitenkaan saapunut istuntoon, minkä syyksi hän ilmoitti, ettei hän ollut saanut riittävästi aikaa valmistautua oikeudenkäyntiin. Sen sijaan useita Bosnia ja Hertsegovinan väkivaltaisuuksissa kuolleiden omaisia oli saapunut seuraamaan oikeudenkäyntiä.
• 26. lokakuuta – Vaikeaa pitkäaikaissairautta potenut 25-vuotias nainen kuoli Oulussa. Hän oli Suomen ensimmäinen sikainfluenssan H1N1 vaatima uhri.
• 26. lokakuuta – Vihreän liiton kansanedustaja Janina Andersson ilmoitti jättävänsä eduskunnan vuoden 2011 vaaleissa perhesyiden vuoksi. Vuonna 1971 syntyneen Anderssonin ilmoitus aikomuksesta hakea mahdollisesti kansanedustajan sopeutumiseläkettä herätti keskustelua ja kritiikkiä.
• 27. lokakuuta – Bosnian serbitasavallan presidenttinä 1990-luvun lopulla toiminut Biljana Plavšić vapautettiin Örebrossa Ruotsissa sijaitsevasta Hinsebergin naisvankilasta. Haagin sotarikostuomioistuin oli vuonna 2003 tuominnut hänet vankeuteen sotarikoksista. Plavšić poistui Ruotsista heti vapauduttuaan; lehtitietojen mukaan hän matkusti Serbiaan.
• 28. lokakuuta – Saksan liittokansleri Angela Merkel vannoi virkavalan uuden nelivuotisen virkakautensa aluksi.
• 28. lokakuuta – Maailman suurin risteilyalus M/S Oasis of the Seas luovutettiin tilaajilleen STX:n Turun telakalla.^[79]
• 29. lokakuuta – Presidentti Tarja Halonen myönsi perinnöllisyystutkija Leena Palotielle akateemikon arvonimen.
• 30. lokakuuta – Helsingissä pidettiin Rapin SM-kilpailut.

Marraskuu

• 1. marraskuuta – Formula 1 -kausi 2009 päättyi Abu Dhabin kisaan uudella Yas Marinan radalla. Mestaruuden voitti sen aiemmin jo varmistanut Jenson Button
• 1. marraskuuta – Afganistanin presidentinvaalien toinen ehdokas Abdullah Abdullah ilmoitti vetäytyvänsä vaalista ensimmäisen kierroksen epäselvyyksien vuoksi. Näin istuva presidentti Hamid Karzai jäi ainoaksi ehdokkaaksi toiselle kierrokselle,^[80] joka oli tarkoitus järjestää 7. marraskuuta.
• 1. marraskuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko pyysi kansainvälistä apua sikainfluenssaan, kun influenssa tai hengitystietulehdukset olivat surmanneet maassa 53 ihmistä.^[81]
• 2. marraskuuta – Afganistanin keskusvaalilautakunta julisti Hamid Karzain voittajaksi ja peruutti presidentinvaalien toisen kierroksen.
• 5. marraskuuta – Fort Hoodin ammuskelu: Yhdysvaltain armeijan sotilaspsykiatri, majuri Nidal Malik Hasan ampui Fort Hoodin sotilastukikohdassa 13 ihmistä ja haavoitti kolmeakymmentä. Poliisin haavoittama Hasan jäi henkiin ja hänet vietiin sairaalahoitoon.
• 9. marraskuuta – Berliinin muurin murtumisesta tuli kuluneeksi 20 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin Berliinissä tilaisuudella, johon osallistuivat mm. liittokansleri Angela Merkel, Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov sekä Puolan entinen presidentti ja Solidaarisuus-liikkeen keskeinen hahmo Lech Wałęsa.
• 11. marraskuuta – Kauppatieteen maisteri Mika Vehviläinen valittiin Finnairin uudeksi pääjohtajaksi helmikuun 2010 alusta lähtien tehtävästä eronneen Jukka Hienosen tilalle.
• 16. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan piispana vuodesta 1991 toiminut Eero Huovinen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle syksyllä 2010.
• 19. marraskuuta – Hamid Karzai aloitti uuden virkakautensa Afganistanin presidenttinä.
• 22. marraskuuta – Romanian presidentinvaali.
• 23. marraskuuta – Maguindanaon verilöyly: Filippiinien Mindanaon saarella tehtiin veriteko, jossa surmattiin 57 paikallisen kuvernöörin kilpailijaa. Noin sadan aseistautuneen miehen joukko, joukossa poliiseja ja sotilaita, pysäytti autosaattueen, joka oli matkalla ilmoittamaan oppositiopoliitikko Esmael Mangudadatua mukaan ensi vuonna pidettäviin kuvernöörinvaaleihin.^[82]
• 24. marraskuuta – American Idol-finalisti Adam Lambert julkaisee esikoisalbuminsa
• 26. marraskuuta – Karjalan kieli sai valtioneuvoston päätöksellä vähemmistökielen aseman Suomessa. Suomessa asui noin 5 000 karjalan kielen puhujaa.
• 26. marraskuuta – Syyskuun lopusta lähtien Sveitsissä pidätettynä ollut elokuvaohjaaja Roman Polański vapautettiin takuita vastaan odottamaan oikeuden päätöstä mahdollisesta luovutuksesta Yhdysvaltoihin.
• 26. marraskuuta – Kuubassa aloitettiin kolmipäiväinen laajamittainen Bastión 2009 -sotaharjoitus, jossa harjoiteltiin mahdollista Yhdysvaltain invaasion torjuntaa.^[83]
• 27. marraskuuta – Nelisenkymmentä ihmistä sai surmansa Nevski Ekspress -junan suistuessa raiteilta lähellä Bologojea. Paikalta löydettiin pommien jäänteitä.
• 27. marraskuuta – Euroopan unionin laajentumiskomissaari Olli Rehn valittiin unionin talouskomissaariksi. Hän pääsi aloittamaan uudessa virassaan helmikuussa 2010.
• 28. marraskuuta – Kolme nuorta sai surmansa ja neljä loukkaantui vakavasti kahden henkilöauton rajussa törmäyksessä Kuhmalahdella Pirkanmaalla.
• 29. marraskuuta – Hondurasin presidentinvaalit. Vallankaappauksessa syrjäytetty presidentti ja hänen kannattajansa tuomitsivat vaalit laittomiksi ja kehottivat boikotoimaan niitä.
• 29. marraskuuta – Sveitsissä kiellettiin kansanäänestyksellä minareettien rakentaminen.^[84]
• 30. marraskuuta – Oikeudenkäynti natsirikolliseksi syytettyä John Demjanjukia vastaan alkoi Münchenissä Saksassa. Häntä syytettiin avunannosta yli 27 000 juutalaisen murhaan Sobiborin keskitysleirissä toisen maailmansodan aikana.
• 30. marraskuuta – Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 70 vuotta. Merkkipäivää vietettiin monin juhlallisuuksin eri puolilla maata.

Joulukuu

• 1. joulukuuta – Lissabonin sopimus astui voimaan.
• 2. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti puheessaan Afganistaniin lähetettävän 30 000 sotilasta lisää.^[85][86]
• 2. joulukuuta – Kirjailija Antti Hyry sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Uuni.
• 4. joulukuuta – Ammattilaispainija Eddie Fatu, painijanimeltään Umaga, kuoli saatuaan toisen sydänkohtauksen sairaalassa.
• 4. joulukuuta – Seinäjoen käräjäoikeudessa alkoi Kauhajoen koulusurmiin liittynyt oikeudenkäynti. Surmansa saaneiden nuorten omaiset vaativat kauhajokelaiselle komisariolle rangaistusta kuolemantuottamuksesta ja törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta sen vuoksi, ettei tämä ollut ottanut surmaajalta asetta pois ennen surmatöitä.
• 4. joulukuuta – LC Järvenpää Jean Sibelius myönsi näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja, käsikirjoittaja ja Sibeliuksen sävelrunojen lausujalle, professori Lasse Pöystille viidennen Sibelius-mitalin.
• 5. joulukuuta – Yökerhon tulipalossa kuoli yli sata ihmistä Permissä, Venäjällä.^[87] Uhrien määrä kasvoi myöhemmin yli 150:een.^[88]
• 5. joulukuuta – START I -aserajoitussopimusten voimassaolo päättyi. Sopimus solmittiin 1991 Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä, ja se rajoitti ydinkärjet 6 000:een ja niiden kuljetuslaitteet 1 600 kappaleeseen sopijaa kohti.
• 6. joulukuuta – Bolivian presidentin- ja parlamenttivaalit.
• 6. joulukuuta – Romanian presidentinvaalien toinen kierros. Vastakkain olivat istuva presidentti Traian Băsescu ja sosiaalidemokraattien Mircea Geoană. Ensimmäisellä kierroksella Băsescu sai 32 % äänistä ja Geoană prosenttiyksikön vähemmän.^[89]
• 8. joulukuuta – Tuettuja lomia järjestänyt Lomaliitto hakeutui konkurssiin.
• 10. joulukuuta – Julkisen sanan neuvosto antoi Yle TV2:n Silminnäkijä-ohjelmalle vapauttavan päätöksen pääministeri Matti Vanhasen omakotitaloon liittyneessä ns. lautakasajutussa. Langettavaa tuomiota kannattanut JSN:n puheenjohtaja Pekka Hyvärinen erosi vastalauseena neuvoston ratkaisulle.
• 12. joulukuuta – Abhasian presidentinvaalit. Sergei Bagapš valittiin uudelleen.
• 13. joulukuuta – Italian pääministeri Silvio Berlusconi joutui sairaalahoitoon saatuaan kasvovammoja pahoinpitelyn uhrina.
• 14. joulukuuta – Nasan Wide-field Infrared Survey Explorer (WISE)-satelliitti laukaistiin.^[90]
• 18. joulukuuta – General Motors -konserni ilmoitti lopettavansa Saab-henkilöautojen valmistuksen. Saabia yritettiin pelastaa vielä useaan otteeseen, ja halukkaita ostajia ilmoittautui, mutta GM alkoi tammikuussa 2010 ajaa Saabin tehtaita alas.
• 18. joulukuuta – Televisiokanava SuomiTV aloitti lähetykset.
• 19. joulukuuta – Balkanin maat Serbia, Montenegro ja Makedonia saivat viisumivapauden Schengen-maihin.^[91] Serbian hallitus päätti hakea EU-jäsenyyttä.
• 22. joulukuuta – Kalevan entinen päätoimittaja, tietokirjailija Risto Uimonen valittiin Julkisen sanan neuvoston uudeksi puheenjohtajaksi.
• 23. joulukuuta – Pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti Keskustan pää-äänenkannattajassa Suomenmaassa luopuvansa puolueen puheenjohtajuudesta kesän 2010 puoluekokouksessa.
• 23. joulukuuta – Pakistanissa hyväksyttiin laki, joka takaa hijroille kolmannen sukupuolen aseman.
• 25. joulukuuta – Nigerialainen Umar Farouk Abdulmutallab yritti räjäyttää Haagista lähteneen Northwest Airlines -yhtiön matkustajakoneen sen ollessa laskeutumassa Detroitin lentokentälle. Lentomatkustaja esti yrityksen. Terroristiverkosto Al-Qaidan alueellinen siipi otti iskuyrityksen vastuulleen.
• 25. joulukuuta – Kiinalainen toisinajattelija Liu Xiaobo tuomittiin 11 vuoden vankeuteen kumouksellisesta toiminnasta.
• 31. joulukuuta – Ignalinan ydinvoimala Liettuassa suljettiin.
• 31. joulukuuta – Espoon kauppakeskus Sellossa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli kuusi ihmistä. Tapahtumaan liittyi kaksi muuta surmatyötä toisaalla. Poliisin mukaan ammuskelusta epäilty Ibrahim Shkupolli oli kansallisuudeltaan Kosovon albaani, joka oli tullut Suomeen pakolaisena. Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä, tämän neljä työkaveria sekä lopuksi itsensä.
• 31. joulukuuta – Koko Suomen alueella nähtiin osittainen kuunpimennys uudenvuodenyönä.

Muuta

• @450-verkon oletettiin kattavan 99 % Suomen pinta-alasta. Vuoden loppuun mennessä se kattoi koko Etelä-Suomen ja suurimman osan Pohjois-Suomesta.^[92]
• Kiinassa Kolmen rotkon padon piti valmistua lopullisesti vuonna 2009, mutta generaattorien määrän lisäämisen takia se valmistui vasta vuonna 2010.
• Rakenteilla oleva maailman korkein rakennus Burj Dubai saavutti 818 metrin huippukorkeutensa, mutta rakennuksen avaaminen viivästyi vuoden 2010 puolelle.

Syntyneitä

• 4. toukokuuta – Henrik, Tanskan prinssi, prinssi Joachimin poika

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2009 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto – Charles K. Kao, Willard S. Boyle ja George E. Smith
• Nobelin kemianpalkinto – Venkatraman Ramakrishnan, Thomas A. Steitz ja Ada E. Yonath
• Nobelin kirjallisuuspalkinto – Herta Müller
• Nobelin lääketieteen palkinto – Elizabeth H. Blackburn, Carol W. Greider ja Jack W. Szostak
• Nobelin rauhanpalkinto – Barack Obama
• Nobelin taloustieteen palkinto – Elinor Ostrom ja Oliver E. Williamson

Tapahtumia aiheittain

Avaruustoiminta

• Vuoden 2009 miehittämättömät avaruuslennot

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2009

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2009

• 5. helmikuuta – Kirjailija Sofi Oksanen sai Runeberg-palkinnon romaanistaan Puhdistus.

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2009

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2009

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2009

Vuosi 2009 fiktiossa

• Vuoden 1992 elokuvan Freejack tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2009.
• Vuoden 1993 elokuvan The Last Border – viimeisellä rajalla tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2009. Elokuvassa Maa-planeetta on miltei tuhoutunut saastumisen vuoksi.
• Vuoden 2002 elokuvan 2009 Lost Memories tapahtumat sijoittuvat vaihtoehtohistorialliseen vuoteen 2009, jonka historiankirjoitus erkanee todellisesta vuonna 1909.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2009 Wikimedia Commonsissa