1. maaliskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti, että Helsingissä lokakuussa 1950 kadonnut italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo oleskeli Moskovassa. Myöhemmin hän siirtyi työskentelemään Dubnan ydintutkimuskeskukseen.
11. toukokuuta – Japanilainen junalauttaShiunmaru törmäsi Seton sisämerellä sumussa Ukomaru 3 -rahtilaivaan ja upposi. 166 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli. Kuolleista suurin osa oli luokkaretkellä olleita koululaisia.[1][2]
16. lokakuuta – Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Yli 83 prosenttia äänestäneistä vastusti siirtymistä.
23. lokakuuta – Saarland liittyi jälleen Saksan liittotasavaltaan kansanäänestyksen jälkeen.
26. lokakuuta – Itävalta julistettiin jälleen itsenäiseksi tasavallaksi uudella perustuslailla ja ikuisesti neutraaliksi.
28. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
29. lokakuuta – Neuvostoliiton taistelulaiva Novorossijsk upposi Sevastopolin satamassa törmättyään sodanaikaiseen miinaan, 608 merimiestä kuoli. Laivaston ylipäällikkö Nikolai Kuznetsov erotettiin onnettomuuden johdosta. (Onnettomuudesta annettiin tietoja vasta 1980-luvulla).
27. marraskuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi täytti 85 vuotta.
29. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi lain, jolla kunnallinen vaalikausi pidennettiin kolmivuotisesta nelivuotiseksi. Laki tuli voimaan vuoden 1956 kunnallisvaalien jälkeen.