2. tammikuuta – Hererot kapinoivat Saksan Lounais-Afrikassa. Myös pääkaupunki Windhoek oli vakavassa vaarassa. Tammikuun 18. päivän parlamenttikeskustelun jälkeen alettiin välittömästi valmistella 500 miehen, kuuden konekiväärin ja kuuden konetykin lähettämistä alueelle.
7. tammikuuta – Hätäsignaali CQD otettiin käyttöön. Se korvattiin kahden vuoden kuluttua SOS-hätäsignaalilla.
8. helmikuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti viulukonserttonsa ensimmäisen version kantaesityksen Helsingissä. Viulusolistina oli Viktor Nováček.[1][2]
24. kesäkuuta – Venäjän laivasto yritti murtautua ulos Port Arthurista, mutta joutui palaamaan takaisin satamaan menetettyään yhden aluksen.
28. kesäkuuta – Norjalainen matkustajahöyrylaiva SS Norge upposi lähellä Rockallia Atlantin valtamerellä. 582 matkustajaa ja 45 miehistön jäsentä menehtyi.
29. heinäkuuta – Ranska ja Rooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeri Théophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton.
20. syyskuuta – Wilbur Wright lensi Flyer 2:lla kiitotien ympäri. Uudessa koneessa oli 16 hv:n moottori ja se oli lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia.
30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Konni Zilliacus.
22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin.
17. marraskuuta – Helsingissä perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteesta Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen.
29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittivat mieltään Japanin-sotaa vastaan.
30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin.
1. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt julisti Monroen oppiinkorollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima.
3. joulukuuta – Ensimmäinen Suomessa kuvattu elokuva Nikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla sai ensi-iltansa Helsingin Siltasaaressa sijainneessa sirkusmaneesissa.
tammikuu – Britannian laivaston 12 yksikköä ilmoitettiin siirrettäviksi Pohjanmerelle Maltalta ja Gibraltarilta Saksan laivaston vastineeksi. Myöhemmin vahvuutta lisättiin 15 taisteluristeilijään.
A. Pictet, P. Crepieux ja Ritoschy valmistivat ensi kerran nikotiinia synteettisesti.
↑Jean Sibeliuksen konsertit. Päivälehti, 07.02.1904, nro 31A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Jean Sibeliuksen konsertti (arvostelu). Päivälehti, 09.02.1904, nro 32, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Lasten opetus kreikkalaiskatolisissa seurakunnissa.. Suomen Kansa, 07.05.1904, nro 101, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunta perustettiin.. Työmies, 27.04.1904, nro 96, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Tampereen teatteri perustettiin.. Aamulehti, 17.05.1904, nro 112, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Tampereen Teatterin avajaisiin .... Aamulehti, 09.09.1904, nro 182, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Päivälehti ainiaaksi lakkautettu. Päivälehti, 03.07.1904, nro 128A, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Iisalmen-Kajaanin rata. Helsingin Sanomat, 16.10.1904, nro 14, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Iisalmen-Kajaanin rautatie (pääkirjoitus). Uusi Suometar, 16.10.1904, nro 241, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
↑Suomenmaan Valtiosäätyjen 1904 vuoden määräaikaiset Valtiopäivät. Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.12.1904, nro 284, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.