13. tammikuuta – Vienanjoen suistossa 25 kilometriä pohjoiseen Arkangelista sijainnut Ekonomiian satama-alue tuhoutui, kun satamassa olleiden Semen Cheliuskin ja Bayropea laivojen 2 000 tonnin ammuslastit sekä laiturialueille varastoidut 3 000 tonnin ammustarvikkeet räjähtivät. Kuolonuhreja oli vähintään 600, eikä lopullinen määrä selvinnyt koskaan.[2]
30. tammikuuta – Pohjois-Meksikossa Pancho Villaa etsineet kenraali John J. Pershingin johtamat yhdysvaltalaiset joukot lopettivat etsinnät ja vetäytyivät Yhdysvaltain puolelle helmikuun alkuun mennessä.
24. helmikuuta – Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat julkisti Saksan tarjouksen sisältäneen Zimmermann-sähkeen tekstin 1. maaliskuuta.
8. maaliskuuta – Pietarissa alkoivat Kansainvälisenä naistenpäivänä naisten mielenosoitukset ja lakot sekä elintarvikepulaa että sotaa vastaan. Seuraavana päivänä Pietarin kaduilla oli jo 200 000 mielenosoittajaa, jotka vaativat tsaari Nikolai II:n eroamista. Lakot pysäyttivät lähes kaikki kaupungin tehtaat 10. maaliskuuta mennessä.
20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus vangitsi keisari Nikolai II:n ja hänen perheensä.
20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus kumosi helmikuun manifestin ja muut Suomen perustuslakien vastaisesti syntyneet lait. Sensuuriviranomaiset lopettivat työnsä Suomessa.
21. maaliskuuta – Suomen senaatti määräsi keisari Nikolai II:n kuvat poistettaviksi virastojen seiniltä ja kumosi määräykset liputuksesta keisarillisina juhlapäivinä.[7]
16. huhtikuuta – Maanpaossa Sveitsissä ollut V. I. Lenin saapui Suomen asemallePietariin. Hän julkisti seuraavana päivänä ns. Huhtikuun teesinsä joissa vaadittiin muun muassa vallan siirtämistä työläisten muodostamille neuvostoille.
16. huhtikuuta – Ranskalaiset aloittivat länsirintamalla epäonnistuneen Nivellen offensiivin.
23. huhtikuuta – Leipä säännösteltiin Suomessa elintarviketilanteen vaikeuduttua.
1. toukokuuta – Suomessa pidetyissä vappupuheissa vaadittiin kahdeksan tunnin työaikaa, kunnallista demokratiaa ja elintarvikepulan ratkaisemista.
7. toukokuuta – Raumalla alkoi kaksi viikkoa kestänyt kunnallinen yleislakko, millä paikallinen työväenliike vaati kunnallista demokratiaa. Lakko päättyi 20. toukokuuta osapuolten hyväksyttyä senaatin sovintoehdotuksen, jolla työväestö sai lisäpaikkoja Rauman kaupunginvaltuustossa.
2. kesäkuuta – Elintarvikepulan helpottamiseksi Suomen senaatti sai mahdollisuuden määrätä rajahintoja tärkeille elintarvikkeille sekä päättää elintarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta. Suomessa siirryttiin viljan kulutusta säännelleeseen leipäkorttijärjestelmään henkilökohtaisten annosten perustuessa työn raskauteen, ja leipäviljan käyttö eläinten rehuna kiellettiin. Elintarvikehuoltoa hoitamaan perustettiin elintarvikekeskuskomitea, läänitasolla toimineet lääninkomiteat ja kuntatasolla toimineet elintarvikelautakunnat.
7. kesäkuuta – Viikon kestänyt Messinesin taistelu alkoi länsirintamalla, kun englantilaiset räjäyttivät saksalaisten asemien alle kaivettuihin tunneleihin sijoitetut miinat. Räjähdykset synnyttivät 19 suurta kraatteria.
29. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka takasi täydet kansalaisoikeudet Suomessa asuville juutalaisille.
14. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat uudet kunnallislait sekä kahdeksan tunnin työaikalain.
16. heinäkuuta – ”Heinäkuun päivät”: Pietarin sotilaat ja työläiset nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Bolševikit päättivät tukea kapinaa, joka kesti 21:nteen heinäkuuta asti. Hallituksen kukistettua sen Lenin joutui pakenemaan piiloon Suomeen, ja Trotski sekä Lunatšarski vangittiin.
16. heinäkuuta – Kerenskin hyökkäys pysähtyi kasvaneiden tappioiden takia.
19. heinäkuuta – Saksalaiset ja itävaltalaiset aloittivat 19. heinäkuuta vastahyökkäyksen Venäjää vastaan Kerenskin hyökkäyksen jälkeen. Venäläisten rintama murtui seuraavana päivänä ja he perääntyivät Länsi-Ukrainassa sijaitsevalle Zbrutsj-joelle.
20. heinäkuuta – Serbian pakolaishallitus ja Jugoslavian komitea allekirjoittivat Korfun julistuksen, joka loi pohjan Jugoslavian valtion perustamiselle ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
31. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja määräsi pidettäväksi uudet eduskuntavaalit.
31. heinäkuuta – Passchendaelen taistelu alkoi Belgian FlanderissaYpresin lähellä. Taistelut jatkuivat 6. marraskuuta saakka ja hyökkäävät englantilaiset joukot saivat pieniä maastovoittoja, mutta eivät kyenneet läpimurtoon.
2. elokuuta – Edwin Harris Dunning laskeutui ensimmäisenä maailmassa lentokoneella liikkeessä olevan laivan (lentotukialukseksi muunnettu taisteluristeilijäHMS Furious) kannelle Scapa FlowssaOrkney-saarilla. Dunning kuoli kaksi päivää myöhemmin kun tuulenpuuska heitti hänen Sopwith Pup -lentokoneensa uuden laskuyrityksen aikana laivan kannelta mereen.
3. elokuuta – Venäjän pääesikunta siirsi Suomeen lisäjoukkoina yhden ratsuväkidivisioonan ja jalkaväkiprikaatin. Siten Suomessa oli yli 100 000 venäläistä sotilasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
3. elokuuta – Saksalaiset valtasivat Riian kaupungin venäläisiltä.
9. elokuuta – Turun voimellakka – Voin hinnan alentamista vaatinut väkijoukko murtautui Turussa Valion voivarastoon vieden 25 000 kiloa voita ja 400 juustoa, jotka päätyivät lopulta kaupungin elintarvikelautakunnalle voikortteja vastaan jaettaviksi. Helsingissä väkijoukot murtautuivat 11. elokuuta Valion voivarastoon ja alkoivat siirtämään voita sieltä kauppoihin. Voista oli tullut pulaa kaupungeissa kuivan kesän aiheuttaman vähentyneen maidontuotannon takia. Lisäksi vielä osa voista meni Suomessa olleen venäläisen sotaväen muonitukseen ja Valio vei myös voita Venäjälle.
15. syyskuuta – Brittiläinen aseistettu smakki HMS Nelson upposi Pohjanmerellä saksalaisen sukellusveneen tulituksessa. Aluksen taistelussa kaatuneelle kapteenille Thomas Crispille myönnettiin postuumi Viktorian risti -ansiomitali.
9. syyskuuta – ”Kornilovin kapina”: Venäjän armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov määräsi Pietaria puolustaneen kolmannen ratsuväkiarmeijakunnan ottamaan kaupungin sotilaskomentoon. Pääministeri Kerenski syytti Kornilovia aikeesta perustaa sotilasdiktatuuri ja erotti hänet. Kornilov ja hänen tukijansa pidätettiin. Heinäkuussa pidätetyt vapautettiin ja työläisille jaettiin aseita kaupungin puolustamiseksi.
1. lokakuuta – Suomessa otettiin jälleen käyttöön leijonavaakunalla varustetut postimerkit. Tätä merkkisarjaa kutsutaan nimellä Saarisen malli, ja se oli käytössä vuoteen 1930 saakka.
1. lokakuuta – Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. Vaaleissa sosialidemokraatit menettivät enemmistönsä.
15. marraskuuta – Eduskunta julistautui Suomen korkeimman vallan haltijaksi äänin 127–68. Tämä korvasi aiemman valtalain, jota Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt. Eduskunta alkoi heti käyttää ottamiaan valtaoikeuksia ja vahvisti uudet kunnallislait, joissa kunnallisvaaleista tehtiin demokraattiset ja äänioikeus annettiin kaikille yli 20-vuotiaille, sääti kahdeksan tunnin työpäivän ja nimitti uuden senaatin. Tämä on ollut ainoa kerta Suomen historiassa, kun Eduskunta on nimittänyt hallituksen.[11]
6. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 100–88 Santeri Alkion ehdotuksen, joka vahvisti kannan, jonka mukaan Suomi on riippumaton tasavalta, ja valtuutti hallituksen ryhtymään toimiin Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustamiseksi.[11]