10. tammikuuta – Kansanrintamahallitus sääti Ranskassa lain, jonka perusteella presidentti voi määrätä hajotettavaksi aseelliset ryhmät ja yksityismilitiat.[1] Sitä käytettiin aluksi lakkauttamaan kolme monarkistien järjestöä, myöhemmin Croix de feu -puolue ja fasistisia järjestöjä.
23. tammikuuta – Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja Vilho Helanen asetettiin syytteeseen osallistumisesta vallankaappausyrityksen valmisteluun Virossa.
21. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi kansa- ja oppikoulujen oppilaiden osallistumisen poliittisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan.
26. helmikuuta – Tokiossa vaativat hallintorakennuksia vallanneet 1 400 sotilasta kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi, joista 19 teloitettiin heinäkuussa.
12. heinäkuuta − Kotkan satamassa tulipalo tuhosi kaupungin omistaman tavarasuojan, Cadenius & Grahnin puutavaravaraston ja Kotkan Puutavara Oy:n konttorirakennuksen. Lisäksi tuhoutui 16 rautatievaunua ja niihin lastatut 160 tonnia paperia. Palon vahingot olivat noin kaksi miljoonaa markkaa.[3]
31. heinäkuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud ja pääministeri Toivo Kivimäki puolisoineen lähtivät huvipursi Auralla neljän päivän vierailulle Viroon riigivanem Konstantin Pätsin luo Orun linnaan. Koillis-Virossa Toilassa sijainnut, vuonna 1899 rakennettu Orun linna toimi Viron tasavallan presidentin kesäasuntona 1935–1940.
2. elokuuta – Suomalaiset saivat kolmoisvoiton 10 000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa. Voittaja oli Ilmari Salminen, toiseksi tuli Arvo Askola ja kolmanneksi Volmari Iso-Hollo. Japanin Kōhei Murakoso jäi tiukassa kamppailussa neljänneksi. Suomen koko mitalisaalis oli 8 kulta-, 6 hopea- ja 6 pronssimitalia. Kisojen yksittäisistä urheilijoista herätti eniten huomiota Yhdysvaltain Jesse Owens, joka voitti neljä kultamitalia.
7. elokuuta – Gunnar Höckert ja Lauri Lehtinen voittivat kultaa ja hopeaa Berliinin olympialaisten 5 000 metrin juoksussa. Kolmas suomalainen Ilmari Salminen oli saamassa pronssia ja tuomassa Suomeen kolmoisvoiton, mutta kaatui 750 metriä ennen maalia ja jäi kuudenneksi.
8. elokuuta – Volmari Iso-Hollo voitti Berliinin olympialaisten 3 000 metrin estejuoksun uudella maailmanennätysajalla 9.03,8.
16. elokuuta – Dharampurin maharadja Shri Vijaydeji saapui yksityisvierailulle Suomeen.[4]
22. elokuuta – Neljä henkilöä hukkui kun Suomen Höyrylaiva Oy:n hinaaja Primus kaatui avomerellä Suomenlinnan edustalla jouduttuaan liian lähelle englantilaisen Royal Mail Lines Ltd:n Atlantis-matkustajalaivan keulaa. Atlantis oli tuomassa 440 englantilaista matkailijaa päivän kestävälle vierailulle Helsinkiin ja suomalaisten Hercules- ja Primus-hinaajien oli tarkoitus avustaa laiva satamaan.[5]
24. elokuuta − Saksassa pidennettiin asevelvollisuusaika kahteen vuoteen.
8. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) 8. puoluepäivillä Nürnbergissä vaadittiin Saksan varustautumisen lisäämistä.
14. syyskuuta – 74 ihmistä sai surmansa Pohjois-Norjassa sattuneessa maanvyörymässä.
25. syyskuuta – Pääministeri T. M. Kivimäki esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun eduskunta oli hylännyt hallituksen esityksen rauhanaikaisen kuolemanrangaistuksen palauttamisesta. Kivimäen hallitus oli noussut Suomen pitkäikäisimmäksi istuttuaan kolme vuotta, yhdeksän kuukautta ja 22 päivää.
3. marraskuuta – Helsingin keskustassa Heikinkatu 16:n piharakennuksessa sijainneessa Lauri Karin metalliverstaassa tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa kuoli 2 henkilöä ja loukkaantui 11 henkilöä. Verstaassa valmistettiin paukkusignaaleja valtion rautateille.[8][9]
29. marraskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsen, NKP:n Leningradin piirin sihteeri Andrei Ždanov varoitti Suomea ja Baltian maita ”seikkailupolitiikasta”. Ulkoministeri Maksim Litvinov selitti Ždanovin viitanneen siihen mahdollisuuteen, että Saksa käyttäisi näitä maita hyväkseen Neuvostoliiton vastaisissa pyrkimyksissään.
1. joulukuuta – Neuvostoliitossa tuli voimaan ”Stalinin perustuslaki”.
9. joulukuuta – Hollantilaisen KLM-lentoyhtiön Douglas DC-2 matkustajakone PH-AKL syöksyi maahan kohta Lontoon Croydonin lentokentältä nousun jälkeen. Onnettomuudessa kuoli 15 henkilöä ja siinä menehtyivät Ruotsin entinen pääministeri amiraali Arvid Lindman, espanjalainen autogiron keksijä Juan de la Cierva sekä suomalainen insinööri Magnus Wegelius.[10]
Voimakkaat kevättulvat aiheuttivat suuria aineellisia vahinkoja Loimijoen ja Kokemäenjoen varrella sekä Pohjanmaalla.[11]
Pohjois-Suomessa ja itärajalla oli viimeinen Suomessa ilmennyt isorokkoepidemia. Ensimmäinen tautitapaus todettiin Puolangalla ja Oulun diakonissalaitoksella hoidetun potilaan kautta isorokko levisi myös Ouluun, Inariin ja Utsjoelle. Tautitapauksia oli kaikkiaan 36. Puolangalla ja lähiseudulla määrättiin pakkorokotus, jossa rokotettiin 48 000 henkilöä.[12]