1. tammikuuta − Viipurin ja Valkjärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
6. tammikuuta − Saloisten keskiajalta peräisin ollut puukirkko paloi kesken loppiaisaamun jumalanpalveluksen.
10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan sellainen yhdistys, joka oli perustettu jatkamaan oikeuden päätöksellä lakkautetun yhdistyksen toimintaa, voitiin lakkauttaa ilman eri päätöstä.
10. tammikuuta – Puutsaaren lentoturma: Suomen ilmavoimien kaksipaikkainen meritoimintakone IL-61 putosi Laatokkaan.
12. maaliskuuta – Mohandas Gandhi aloitti 200 mailin protestimarssin merta kohti 78 seuraajansa kanssa protestoidakseen brittien suolamonopolia. Monet muut liittyivät heihin ennen perillepääsyä 5. huhtikuuta.
4. kesäkuuta – Vaasan mellakka: Lapualaiset riisuivat ja mukiloivat faktori Eino NiemisenVaasan kaupungintalon edessä Työn Ääni -lehden kirjapainoon tehtyä iskua koskeneen oikeudenkäynnin väliajalla. Kirjapainon asianajaja Asser Salo kyyditettiin Lapualle.
14. kesäkuuta – Hallitus kielsi kommunistilehtien julkaisemisen Suomessa.
4. heinäkuuta – Suomen presidentti Lauri Kristian Relander myönsi eron Kallion III hallitukselle ja nimitti Kokoomuksen P. E. Svinhufvudin muodostaman hallituksen. Pääministeri Kyösti Kallio oli esittänyt eroanomuksen huolimatta siitä, että hallitus oli muutamaa päivää aikaisemmin saanut eduskunnalta luottamuslauseen äänin 112–69 käsiteltäessä vasemmiston välikysymystä kommunistilehtien lakkauttamisesta.
5. heinäkuuta – Kansanedustajat Eino Pekkala ja Jalmari Rötkö vietiin väkivalloin eduskunnan perustuslakivaliokunnan istunnosta ja kyyditettiin Lapualle. Sisäministeri Erkki Kuokkanen määräsi kaikki kommunistiset kansanedustajat pidätettäviksi, mutta nämä ehtivät painua ”maan alle” ennen pidätyksiä.
21. syyskuuta – Karstulan suojeluskuntatalon palossa kuoli seitsemän ihmistä. Mielenhäiriöön joutunut talon vahtimestari surmasi perheensä ja poltti sitten talon ja itsensä.[3]
21. syyskuuta – Mäntyharjulla häistä palaamassa olleen seurueen Chevrolet-henkilöauto syöksyi veteen ja upposi Virransalmen lossilla, jolloin kaikki autossa olleet viisi ihmistä hukkuivat.[3]
25. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen puolueen johtajaa Adolf Hitleriä kuultiin todistajana oikeudenkäynnissä, jossa kolmea Saksan armeijan upseeria syytettiin yrityksestä muodostaa kansallissosialistisia soluja armeijan sisälle. Hitler vakuutti kansallissosialistisen puolueen pyrkivän tavoitteisiinsa ainoastaan lain sallimin keinoin.[4]
22. lokakuuta – Kenraalimajuri K. M. Wallenius pidätettiin epäiltynä presidenttipari Ståhlbergin kyydityksen järjestämisestä. Hänet erotettiin yleisesikunnan päällikön virasta 27. lokakuuta.
22. marraskuuta – Lapuan liikkeen viides valtakunnallinen kaksipäiväinen suurkokous alkoi Lapualla. Kokouksessa määriteltiin liikkeen tärkeimmäksi lähiajan haasteeksi taistelu sosialidemokraatteja vastaan. Liikkeen salaiseen ohjelmavaliokuntaan tulivat mm. tohtori Eino Suolahti, professori Edwin Linkomies, pankinjohtaja Mauri Honkajuuri ja toimitusjohtaja Rudolf Walden.
28. marraskuuta – Tohtori Laimi Leidenius nimitettiin ensimmäisenä naisena Suomessa yliopiston professoriksi. Hänestä tuli gynekologian professori Helsingin yliopistoon.
16. lokakuuta – Rovaniemellä pidetyssä oikeudenkäynnissä syytettyjä kommunisteja avustanut asianajaja Ernesti Hentunen pahoinpideltiin Seinäjoen asemalla hänen ollessaan palaamassa Helsinkiin.
19. joulukuuta − Suomalaiset matkustajalaivat Arcturus ja Oberon törmäsivät Kattegatissa Tanskan ja Norjan välillä. Oberon upposi ja siinä olleista 82 henkilöstä hukkui 41.
Walther Bothe ja Herbert Becker löysivät neutronin. Bothe oli saksalainen ydinfyysikko, joka jakoi fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1954 Max Bornin kanssa.