Fridtjof Nansen | |
---|---|
![]() Nansen vuonna 1896. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen |
Syntynyt | 10. lokakuuta 1861 Oslo, Norja |
Kuollut | 13. toukokuuta 1930 (68 vuotta) Lysaker, Norja |
Kansalaisuus | Norja |
Arvonimi | professori |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | eläintiede ja oseanografia |
Palkinnot |
![]() |
![]() Nimikirjoitus |
|
Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen (10. lokakuuta 1861 Oslo – 13. toukokuuta 1930 Lysaker) oli norjalainen naparetkeilijä, tutkimusmatkailija, diplomaatti ja tieteilijä. Hän ylitti ensimmäisenä ihmisenä Grönlannin vuonna 1888 ja yritti Pohjoisnavalle siinä kuitenkaan onnistumatta vuosina 1893–1896. Naparetkeilijän uransa jälkeen Nansen toimi muun muassa Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettuna. Nansen sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.
Nansen teki ensimmäisen matkansa Grönlannin vesille vuonna 1882. Hän innostui yrittämään Grönlannin ylitystä vuonna 1883, kuultuaan Nordenskiöldin löytöretkestä samana vuonna.[1] Nansenin suunnitelmana oli ylittää saari idästä länteen. Suunnitelma vaati navigointia välttämättömien tarvikkeiden tuomiseksi jäitse laivalta itärannikolla. Vuonna 1888 Nansen teki matkan Grönlannin halki hiihtäen Otto Sverdrupin, Samuel Balton, Oluf Dietrichsonin, Ole Nilsen Ravnan ja Kristian Kristiansenin kanssa.
He saapuivat Grönlannin itärannikolle Jason-laivalla Islannista 5. kesäkuuta 1888. 17. kesäkuuta retkikunta siirtyi kahteen veneeseen 35 mailia Sernilik-vuonosta löytääkseen sopivan maihinnousupaikan. Sopivan alueen löydyttyä miehet olivat soutaneet arviolta 150 mailia itärannikkoa ylös pohjoiseen aina 10. elokuuta saakka.[2] Ylitys hiihtämällä kesti 41 päivää, päättyen Godhamin vuonon lähelle länsirannikolla.[3]
Nansen oli Kuninkaallisen Fredrikin yliopiston (nykyinen Oslon yliopisto) eläintieteen ja oseanografian professori. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1888.
Nansen oli Norjan suurlähettiläs Lontoossa 1906–1908 ja Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettu eli pakolaiskomissaari, missä tehtävässä hän loi pakolaisille niin sanotun Nansen-passin. Nansen sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.[4] Hänen mukaansa nimettiin 1930 perustettu Kansainliiton Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto.
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Nansenin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[5] Nansenin kuva on ollut aiemmin myös yhtiön Boeing 737-300 -koneen pyrstössä.[6]
|