Paronitar Bertha Sophie Felicitas von Suttner (syntyisin kreivitär Kinsky von Chinic und Tettau, 9. kesäkuuta 1843 Praha, Böömi, Itävallan keisarikunta – 21. kesäkuuta 1914 Wien, Itävalta-Unkari) oli itävaltaunkarilainen kirjailija ja radikaali pasifisti, jolle luovutettiin ensimmäisenä naisena Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1905.[2]
Bertha von Suttner oli köyhtyneen itävaltalaisen sotamarsalkan tytär ja varakkaan Suttnerin perheen kotiopettajatar vuodelta 1873 lähtien. Hänet palkkasi insinööri ja kirjailija, paroni Arthur Gundaccar von Suttner, mutta perhe vastusti asiaa. Bertha Suttnerin vastaus oli hakeutuminen Alfred Nobelin palvelukseen 1876, ja näin hänestä tuli Nobelin Pariisin asunnon sihteeri ja taloudenhoitaja. Tästä tehtävästä hän luopui hoidettuaan sitä vain viikon ennen kuin palasi Wieniin ja nai salaisesti Arthur Gundaccar von Suttnerin.
Bertha von Suttnerista tuli johtava hahmo Itävallan sodanvastaisessa toiminnassa, kun hän julkaisi teoksen Die Waffen nieder! (suom. Aseet pois!, 1895) vuonna 1889. Teoksen kirjoittamiseen vaikuttivat von Suttnerin kokemukset Venäjän–Turkin sodasta, jossa hän oli ollut Punaisen Ristin palveluksessa.[3] Von Suttner perusti kotimaahansa pasifistiorganisaation vuonna 1891. Hän saavutti kansainvälistä kuuluisuutta toimittamalla kansainvälistä pasifistista julkaisua, joka oli saanut nimensä Bertha von Suttnerin teoksen Die Waffen nieder! mukaan. Hän toimitti lehteä vuosien 1892 ja 1899 välisen ajan.
Von Suttnerin pasifismi sai vaikutteita H. T. Bucklen, Herbert Spencerin sekä Charles Darwinin teoksista. Vaikka hänen henkilökohtainen kontaktinsa Alfred Nobeliin oli varsin lyhytaikainen, niin he jatkoivat kirjeenvaihtoa aina Nobelin kuolemaan 1896 saakka. On hyvin uskottavaa, että Bertha von Suttnerilla oli merkittävä vaikutus Nobeliin, kun tämä asetti rauhanpalkinnon testamenttisäädöksensä palkintojen joukkoon. Tämän palkinnon hän sai vastaanottaa vuonna 1905. Hänet on ikuistettu myös Itävallan käyttämiin kahden euron kolikkoihin.
Bertha von Suttner kuoli Wienissä 71-vuotiaana. Viikon kuluttua hänen kuolemastaan, 28. kesäkuuta 1914, serbinationalisti Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa, mikä johti välillisesti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen heinäkuun lopulla 1914.[4] Saksassa von Suttnerin kirjat poistettiin kirjastoista Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen vuonna 1933 ja ne joutuivat julkisesti poltettaviksi.[5]
- ↑ WeChangEd
. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Nobel Peace Prize 1905 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 16.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Historian suurmiehiä, s. 109. Helsinki: Valitut Palat, 1972. ISBN 951-9078-00-2.
- ↑ Jorma O. Tiainen: Vuosisatamme Kronikka, s. 171. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
- ↑ Vuosisatamme Kronikka, s. 449.
- Das Maschinenzeitalter entsteht, 1889
- Die Waffen nieder!, 1889; suomeksi Aseet pois!, suom. Alli Nissinen [1]
- Die Waffen nieder! (Hrsg.), Monatszeitschrift 1892–1899, Digitalisat
- Marthas Kinder ("Die Waffen nieder" -Teil II )
- Die Haager Friedenskonferenz, Leipzig 1900
- Die Entwicklung der Friedensbewegung, Leipzig 1907
- Randglossen zur Zeitgeschichte, 1892–1900 und 1907–1914
- Rüstung und Überrüstung, Berlin 1909
- Die Barbarisierung der Luft, Berlin 1912
- Laurie R. Cohen (Hg.): "Gerade weil Sie eine Frau sind..." Erkundungen über Bertha von Suttner, die unbekannte Friedensnobelpreisträgerin. Verlag Braumüller, Wien 2005, ISBN 3-7003-1522-8
- Maria Enichlmair: Abenteurerin Bertha von Suttner: Die unbekannten Georgien-Jahre 1876 bis 1885. Ed. Roesner, Maria Enzersdorf 2005, ISBN 3-902300-18-3
- Brigitte Hamann: Bertha von Suttner – Ein Leben für den Frieden. Piper Verlag GmbH, München 2002. ISBN 3-492-23784-3
- Helmut Lensing, Bertha von Suttner – „Der Kampf um die Vermeidung des Weltkrieges“, in: Horst Gründer (Hrsg.), Geschichte und Humanität (= Europa – Übersee. Historische Studien Bd. 1), Münster/Hamburg 1993, S. 181–195.
- Angelika U. Reutter, Anne Rüffer: Frauen leben für den Frieden. Die Friedensnobelpreisträgerinnen von Bertha von Suttner bis Shirin Ebadi. Piper-Verlag, München 2004, ISBN 3-492-24209-X
- Beatrix Müller-Kampel (Hg.): "Krieg ist der Mord auf Kommando". Bürgerliche und anarchistische Friedenskonzepte. Bertha von Suttner und Pierre Ramus. Verlag Graswurzelrevolution, Nettersheim 2005, ISBN 3-9806353-7-6
- Heinrich Reinhart: Bertha von Suttner – Dokumente um ein Leben. Sonderausstellung im Krahuletz-Museum, Eggenburg 1972
- Irene Stratenwerth: Warum tut ihr nichts, ihr jungen Leute?. In: Charlotte Kerner (Hrsg): Madame Curie und ihre Schwestern – Frauen, die den Nobelpreis bekamen. Beltz Verlag, Weinheim und Basel 1997, ISBN 3-407-80845-3
- Claus Bernet: Bertha von Suttner, in: BBKL, 24, 2005, 1435-1471, online: http://www.bbkl.de/s/s4/suttner_s_f.shtml
| 1901–1925
|
1901: Dunant, Passy
1902: Ducommun, Gobat
1903: Cremer
1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti
1905: Suttner
1906: Roosevelt
1907: Moneta, Renault
1908: Arnoldson, Bajer
1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant
1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto
1911: Asser, Fried
1912: Root
1913: La Fontaine
1917: Punainen Risti
1919: Wilson
1920: Bourgeois
1921: Branting, Lange
1922: Nansen
1925: Chamberlain, Dawes
|
| 1926–1950
|
1926: Briand, Stresemann
1927: Buisson, Quidde
1929: Kellogg
1930: Söderblom
1931: Addams, Butler
1933: Angell
1934: Henderson
1935: Ossietzky
1936: Lamas
1937: Cecil
1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto
1944: Punainen Risti
1945: Hull
1946: Balch, Mott
1947: Kveekarit
1949: Boyd Orr
|
| 1951–1975
|
1950: Bunche
1951: Jouhaux
1952: Schweitzer
1953: Marshall
1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö
1957: Pearson
1958: Pire
1959: Noel‑Baker
1960: Lutuli
1961: Hammarskjöld
1962: Pauling
1963: Punainen Risti
1964: King
1965: Unicef
1968: Cassin
1969: Kansainvälinen työjärjestö
1970: Borlaug
1971: Brandt
1973: Kissinger, Lê
1974: MacBride, Satō
1975: Saharov
|
| 1976–2000
|
1976: B. Williams, Corrigan
1977: Amnesty International
1978: Sadat, Begin
1979: Äiti Teresa
1980: Esquivel
1981: YK:n pakolaisapujärjestö
1982: Myrdal, García Robles
1983: Wałęsa
1984: Tutu
1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan
1986: Wiesel
1987: Arias
1988: YK:n Rauhanturvaajat
1989: Dalai Lama
1990: Gorbatšov
1991: Suu Kyi
1992: Menchú
1993: Mandela, de Klerk
1994: Arafat, Peres, Rabin
1995: Pugwash-liike, Rotblat
1996: Belo, Ramos Horta
1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams
1998: Hume, Trimble
1999: Lääkärit ilman rajoja
2000: Kim
|
| 2001–
|
2001: YK, Annan
2002: Carter
2003: Ebadi
2004: Maathai
2005: IAEA, ElBaradei
2006: Yunus, Grameen Bank
2007: Gore, IPCC
2008: Ahtisaari
2009: Obama
2010: Liu
2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman
2012: EU
2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö
2014: Satyarthi, Yousafzai
2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti
2016: Juan Manuel Santos
2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons
2018: Murad, Mukwege
2019: Abiy
2020: Maailman ruokaohjelma
2021: Ressa, Muratov
2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties
2023: Mohammadi
|
|
|---|
| | Kansainväliset | |
|---|
| | Kansalliset | |
|---|
| | Tieteilijät | |
|---|
| | Henkilöt | |
|---|
| | Muut | |
|---|
|
