18. maaliskuuta – Keisari Nikolai II ei suostunut vastaanottamaan Pietariin saapunutta suurta lähetystöä. Lähetystöllä oli mukanaan keisarille osoitettu kansalaisadressi jolla vastustettiin helmikuun manifestia. Adressin oli allekirjoittanut 522 931 henkilöä. Keisari kehotti lähetystöä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille jotka toimittasivat sen eteenpäin.
2. heinäkuuta – Keisari Nikolai II kieltäytyi tapaamasta Pietariin saapunutta kulttuuriadressin tuonutta kansainvälistä lähetystöä. Kulttuuriadressissa, jonka oli allekirjoittanut 1 063 kulttuuripersoonaa kahdestatoista Euroopan maasta, pyydettiin Venäjän keisaria säilyttämään Suomen erityisoikeudet ja säästämään sen asema.
17.–20. heinäkuuta – Suomen Työväenpuolue (vuodesta 1903 SDP) perustettiin työväenyhdistysten edustajainkokouksessa Turussa.
17. elokuuta – Hufvudstadsbladet kertoi pikku-uutisissaan "moottorivaunun" liikkuneen Helsingin kaduilla ja "aiheuttaneen yleisön keskuudessa uteliasta mielenkiintoa". Kyseessä on ensimmäinen tarkistettavissa oleva tieto auton liikkumisesta Suomessa.[1]
Miljoonia ihmisiä kuoli nälänhädässä Intiassa. Brittiläisten siirtomaaisäntien politiikka pahensi tilannetta.
Suomessa esiintyi epätavallisen suuria kevättulvia. Useiden järvien, erityisesti Saimaan pinta nousi poikkeuksellisen korkealle, minkä seurauksena rantakallioissa on paikoitellen vieläkin havaittavissa niin sanottu valarikon viiva.[2].
↑U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 25. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.