5. tammikuuta – Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Wihuri-yhtymä myi Perniössä sijaitsevat Teijon tehtaat Finnmekano Oy:lle. Kauppaan kuuluivat myös Teijon kartano ja 3 000 hehtaaria metsää.
8. tammikuuta – Ranskalainen säiliöalus Betelgeuse räjähti ja katkesi kahtia Irlannin kaakkoisrannikolla sijaitsevassa öljysatamassa. Onnettomuudessa kuoli 49 ihmistä ja sen aiheutti laivan öljysäiliöihin lastia tyhjennettäessä päässyt kipinä.
23. tammikuuta – Raivoisa tulipalo tuhosi Virtain vanhainkodin, jolloin 27 vanhusta kuoli. Surmansa saaneet olivat olleet vuodeosastolla hoidettavina olleita liikuntakyvyttömiä potilaita.[2] Laitoksessa oli ollut hoidettavana yhteensä 69 vanhusta.[3]
29. tammikuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Antero Salmenkivi kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli diplomi-insinööri Toivo Mäkynen.
31. tammikuuta – Syyttäjä vaati ehdottomia vankeusrangaistuksia verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksoselle ja entiselle ylijohtajalle Aake Mesimäelle lahjusten otosta ja virkarikoksista osana Salora-juttua.
11. helmikuuta – Khomeini otti vallan Iranissa. Iranin sisäiset levottomuudet Khomeinin ja šaahin kannattajien kesken jatkuivat.
14. helmikuuta – KabulissaAfganistanissa fundamentalistit kaappasivat Yhdysvaltain lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
18. helmikuuta – Bangladeshissä järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 1975 vallankaappauksen jälkeen. Voittajaksi selvisi Bangladeshin kansallispuolue.
21. helmikuuta – Neuvostoliitto vähensi maakaasun toimituksia Suomelle 35 prosentilla ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
20. maaliskuuta – Taidemaalari Olli Lyytikäisen ateljee tuhoutui ullakkopalossa Helsingin keskustassa. Tuli tuhosi Lyytikäisen miltei kaiken tuotannon 10 vuoden ajalta.
9. huhtikuuta – Iranissa teloitettiin yhdeksän šaahin hallinnon keskeistä jäsentä, muiden muassa ilmavoimien entinen komentaja.
9. huhtikuuta – Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneen Aarno Lamminpartaan seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Oikeuden mukaan Lamminparras oli toiminut täyttä ymmärrystä vailla.
11. huhtikuuta – Tansanian tukemat Ugandan kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin Kampalan. Kukistetun diktaattorin Idi Aminin olinpaikkaa ei aluksi tiedetty, mutta myöhemmin kesällä saatujen tietojen mukaan hän oli paennut Libyaan, joka oli myöntänyt hänelle turvapaikan.
11. huhtikuuta – Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhden pennin kolikon valmistuksen lopettamisesta. Vuoden 1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiteen penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä.
18. huhtikuuta – Kiina ja Vietnam aloittivat rauhanneuvottelut Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Vietnam vaati demilitarisoidun vyöhykkeen perustamista maiden väliselle rajalle ja pikaista sotavankien vaihtoa.
21. huhtikuuta – Koijärvi-liike: Luonnonsuojelijat keskeyttivät Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti 25. huhtikuuta kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä ja tapahtumia on pidetty vihreän liikkeen alkusysäyksenä Suomessa.
21. huhtikuuta – Rhodesiassa pidettiin ensimmäiset parlamenttivaalit, joissa sekä mustat että valkoiset pääsivät äänestämään.[1]
22. huhtikuuta – Tapanilassa järjestettiin ensimmäinen Mosa herää -kyläjuhla. Kylä oli ollut purku-uhan alla ja vaihtoehtoisen kaavan valmistelleet kyläläiset aktivoivat näin kyläläisiä säilyttämään kotiseutunsa.
28. huhtikuuta – Neuvostoliitto vapautti neljä vankeustuomiota kärsinyttä toisinajattelijaa ja antoi heille luvan matkustaa Yhdysvaltoihin. Vastavuoroisesti Yhdysvallat vapautti kaksi vakoilusta vankeuteen tuomittua neuvostoliittolaista YK-virkailijaa.
2. toukokuuta – Lappajärven patokapina; voimalaitoksen vesitarpeen vuoksi oli järven vedenpinta juoksutettu erittäin matalle. Isännät tukkivat traktoreillaan tuomillaan kivillä Ähtävänjoen suuaukon.
7. toukokuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Länsi-Saksassa. Vierailun katsottiin saattaneen päätökseen Suomen ja molempien Saksojen suhteiden normalisoinnin.
11. toukokuuta – Helsingin työttömät toimeenpanivat "rukkasmarssin" Ruskeasuolta eduskuntatalolle ja kumosivat marssin päätteeksi 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tällä tempauksella haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa.
13. toukokuuta – Iranin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja ilmoitti, että maanpakoon lähteneet šaahi Reza Pahlavi, hänen puolisonsa Farah Diba ja pääministeri Shapur Bakhtiar oli tuomittu kuolemaan, ja vaati ulkovaltoja pidättymään rankaisutoimista tuomioiden täytäntöönpanijoita kohtaan.
15. toukokuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte sanoi virkamiesten moraalin heikentyneen 1970-luvun mittaan ja katsoi, että poliittisin perustein nimitetyistä virkamiehistä oli muodostumassa "uusi rälssi".
25. toukokuuta – American Airlinesin lennolla 191 DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Haren kansainvälisellä lentoasemalla: 271 koneessa ollutta ihmistä sai surmansa, lisäksi kaksi maassa.
2. kesäkuuta – PaaviJohannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ja sai suorastaan haltioituneen vastaanoton. Hän oli ensimmäinen kommunistisessa maassa vieraillut paavi.
10. kesäkuuta − Presidentti Risto Rytin patsas paljastettiin hänen syntymäkunnassaan Huittisissa. Patsaan veisti Kauko Räike. Rytin syntymästä oli helmikuussa tullut kuluneeksi 90 vuotta.
20. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti eduskunnan puhemiestä Johannes Virolaista siitä, että tämä oli antanut "väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta". Virolainen oli Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa sanonut, että Kokoomuksen jättäminen oppositioon johtui "yleisistä syistä". Tapausta alettiin kutsua juhannuspommiksi.
26. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Verohallituksen entisen pääjohtajan Mikko Laaksosen ja entisen ylijohtajan Aake Mesimäen sakkoihin lahjus- ja virkarikoksista.
4. heinäkuuta – Postipakettina lähetetty pommi surmasi miehen ja vahingoitti viittä muuta perheenjäsentä Parikkalassa. Pommin lähettäjäksi epäilty mies pidätettiin 18. heinäkuuta. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja viidestä ruumiinvamman tuottamisesta.[4]
29. heinäkuuta – Irakin uusi Saddam Husseinin johtama hallitus teloitutti useita maan johtomiehiä. Vallankumousneuvosto syytti nimeltä mainitsematonta arabimaata Irakin hallituksen vastaisten vehkeilyjen tukemisesta.
3. elokuuta – Päiväntasaajan Guinean diktaattori Francisco Macías Nguema syöstiin vallasta sotilaskaappauksessa. Ngueman 10-vuotisen valtakauden aikana arvioitiin jopa 50 000 ihmisen tulleen surmatuksi ja yli 100 000 ihmisen paenneen maasta.
4. elokuuta – Kansanedustaja, tullineuvos Veikko Vennamo jätti Suomen maaseudun puolueen puheenjohtajuuden Porissa pidetyssä puolueen 20-vuotisjuhlakokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hänen poikansa, kansanedustaja Pekka Vennamo. Kansanedustaja Urpo Leppänen valittiin kahden vuoden tauon jälkeen uudelleen puoluesihteeriksi.
5. elokuuta – Turun kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat kaupungin halki edenneeseen historialliseen kulkueeseen.
8. elokuuta – Irakin uusi presidentti Saddam Hussein suoritti laajoja puhdistuksia hallitsevassa Baath-puolueessa. Virallisesti ilmoitettiin, että 21 puolueen johtohenkilöä oli teloitettu syytettyinä valtiopetoksesta ja satoja muita henkilöitä pidätetty.
19. elokuuta – Vietnamin tukema Kambodžan uusi hallitus julisti maan syrjäytetyn johtajan Pol Potin syylliseksi kansanmurhaan. Pol Pot tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
29. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon kuvaputkitehtaan myönnettiin joutuneen vakaviin talousvaikeuksiin tuotannon jälkeenjääneisyyden vuoksi. Satoja työpaikkoja oli uhattuna.
1. syyskuuta − Vakuutusyhtiö Turvan toimitusjohtaja, varatuomari Risto Tainio siirtyi Hämeen läänin uudeksi maaherraksi hänen edeltäjänsä Valdemar Sandelinin jäätyä eläkkeelle.
3. syyskuuta – Iranin armeijan sotilaat teloittivat kymmeniä kurdikapinallisia Mahabadin kaupungissa maan pohjoisosassa.
6. syyskuuta − Valcon kuvaputkitehdas antoi koko henkilökunnalleen lomautusvaroituksen. Yrityksessä oli noin 700 työntekijää.
16. syyskuuta − Porvarilliset puolueet voittivat niukasti Ruotsin valtiopäivävaalit.
19. syyskuuta – Hangon raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan. Heitä syytettiin kymmenestä kuolemantuottamuksesta ja tahallisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Syytteet liittyivät Hangon lähellä syyskuun lopussa 1978 sattuneeseen Viikinki-huviveneen uppoamiseen.
21. syyskuuta – Keski-Afrikan keisari Bokassa I syrjäytettiin verettömässä vallankumouksessa. Bokassan aikanaan syrjäyttämä David Dacko julisti maan jälleen tasavallaksi ja julistautui presidentiksi. Bokassa ei ollut kaappaushetkellä maassa; Norsunluurannikko ilmoitti myöhemmin myöntäneensä hänelle turvapaikan.
1. lokakuuta – Paavi Johannes Paavali II jatkoi matkaansa Irlannista Yhdysvaltoihin. Hän esitti YK:n yleiskokouksessa vetoomuksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta ja ilmaisi huolensa kasvavan asetuotannon aiheuttamasta vaarasta maailmanrauhalle.
5. lokakuuta – Naton erikoisryhmä hyväksyi Yhdysvaltain suunnitelman 572 ydinkärjillä varustetun keskipitkänmatkan ohjuksen sijoittamisesta Eurooppaan.
7. lokakuuta – DDR vietti Berliinissä 30-vuotisjuhliaan. Juhlapäivään ja sotilasparaatiin ottivat osaa kaikki Itä-Euroopan johtajat RomanianNicolae Ceaușescua lukuun ottamatta, jonka poissaolo pantiin merkille. Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton vähentävän 20 000 miestä Itä-Saksaan sijoitetuista joukoista. Puheensa jälkeen Brežnev katosi pitkäksi aikaa julkisuudesta ja hänen ilmoitettiin sairastuneen ja huhuttiin jopa kuolleen.
16. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vihki käyttöön postin uuden lajittelukeskuksen Helsingin Pasilassa käynnistämällä automaattisen pakettienlajittelukoneen.
19. lokakuuta – Thaimaa avasi rajansa Kambodžan pakolaisille. Tuolloin maailmalle paljastui, että punakhmerien vuodesta 1975 hallitsema suljettu maa oli ajautunut nälkäkuoleman partaalle.
5. marraskuuta – Iranin johtajan Khomeinin nuoret kannattajat valtasivat Ison-Britannian Teheranin-lähetystön. Khomeini vaati Britanniaa luovuttamaan entisen pääministerin Shapur Bakhtiarin. Britannian hallitus vastasi, että Bakhtiar ei ollut Britanniassa.
5. marraskuuta − Iran sanoi irti Neuvostoliiton kanssa vuonna 1921 solmitun sopimuksen ja Yhdysvaltain kanssa vuonna 1939 solmimansa yhteistyö- ja ystävyyssopimuksen.
11. marraskuuta – Suomen Gallupin suorittama mielipidetiedustelu osoitti pääministeri Mauno Koiviston aseman johtavana presidenttiehdokkaana vakiintuneen. Koivistoa kannatti seuraavaksi presidentiksi 43 prosenttia haastatelluista.
12. marraskuuta − Puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela arvosteli puolustusmäärärahojen vähyyttä luonnehtien Suomen puolustusvoimien varustetasoa eurooppalaisittain "minitasoksi". Sutela perusteli mielipidettään Pohjolan strategisen merkityksen kasvulla.
14. marraskuuta – Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
17. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi: Ajatolla Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
19. marraskuuta – Mekan valtaus: šiiajoukko valtasi Mekan johtajanaan Mohammad Abdallah al-Kahtami, joka nimitti itseään uudeksi Mahdiksi. Valtaajia oli 200–300 ja he pitivät puoliaan useita päiviä saudien kymmeniä tuhansia eliittijoukkoja vastaan. Joukon tukijoiksi epäiltiin LibyanMuammar Gaddafia ja koulutuspaikaksi Etelä-Jemeniä.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä ihmistä sai surmansa.
26. marraskuuta − PakistanilainenBoeing 707 -matkustajakone syöksyi maahan vuoristoisessa autiomaassa Saudi-Arabiassa, jolloin 156 ihmistä kuoli. Pääosa matkustajista oli Mekasta palaamassa olleita islamilaisia pyhiinvaeltajia.
28. marraskuuta − Valtiotieteen tohtori Raimo Ilaskivi valittiin Helsingin uudeksi ylipormestariksi eläkkeelle jäävän Teuvo Auran tilalle. Ilaskiven vastaehdokkaana tiukassa äänestyksessä oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen päätoimittaja Pentti Poukka.
Joulukuu
2. joulukuuta − Iranilaisten ilmoitettiin hyväksyneen maalle uuden perustuslain, joka antoi ajatollah Khomeinille muodollisestikin kaiken vallan.
5. joulukuuta − Salora-juttua käsitellyt Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entisen pääjohtajan Jouko Nordellin ja yhtiön toisen pääomistajan Olavi Laakson vankeuteen veropetoksesta. Nordellia ja Laaksoa vastaan esitetyt korvausvaatimukset päätettiin käsitellä myöhemmin.
7. joulukuuta – Saudi-Arabian sisäministeri, prinssi Nauyef Ben Abdel paljasti kapinallisia surmatun Mekassa 75 ja panttivankeja 175. Kaappauksen johtaja Mohammad Abdallah al-Kahtami sai surmansa.
7. joulukuuta – Rahtialus M/S Malmi upposi Itämerellä vieden mukanaan 14 henkeä.
12. joulukuuta – Tapaus "12. joulukuuta" (12·12 군사 반란): eteläkorealainen kenraali Chun Doo-hwan määräsi armeijan johdon pidätettäväksi presidentti Park Chung Heen murhatutkimusten yhteydessä ja pääsi näin tukijoineen armeijan johtoon.
12. joulukuuta – Rhodesia luopui itsenäisyydestään 14 vuoden "kapinan" jälkeen ja maan kuvernööriksi tuli brittiläinen lordi Soames.
19. joulukuuta – Kouluhallitus totesi lausunnossaan työrauhan kouluissa heikentyneen huomattavasti ja esitti koululakien ja -asetusten muuttamista siten, että koulun työtavat vastaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisia oppimisedellytyksiä.
Yhdysvaltalainen, Hitlerin Saksan juutalaisvainoja käsitellyt TV-sarja Polttouhrit oli eri puolilla maailmaa kevätkauden katsotuimpia ja keskustelluimpia ohjelmia. Suomessa puolestaan Matti Tapion ohjaama dokumenttisarja Sodan ja rauhan miehet herätti alkuvuoden aikana vilkkaan keskustelun talvisodasta ja siihen johtaneista tapahtumista sekä vuosien 1940–1941 välirauhan ajasta.