26. tammikuuta – Berliinissä avattiin loistelias elokuvateatteri Titania-Palast. Teatteri sijaitsee nykyisellä Steglitz-Zehlendorfin alueella.
4. helmikuuta – Wienin kansallissosialistit vaativat Itävallassa vierailleen yhdysvaltalaisen varieteetaiteilijan Joséphine Bakerin esitysten kieltämistä.
25. helmikuuta – Förbyn kaivoksella tapahtui onnettomuus, jossa neljä työmiestä sai surmansa.kaivostunnelin katosta irronneen kivenlohkareen haudattua heidät alleen.
12. huhtikuuta – Pommiattentaatti Italian kuningasta vastaan Milanossa, 17 sivullista kuoli.
12. – 14. huhtikuuta – Ensimmäinen itä–länsi-suuntainen transatlanttinen lento. Lähtöpaikkana oli Irlannin Dublin ja määränpäänä Kanadan Greenly Island, lentokone oli saksalainen Junkers W33 Bremen.
14. huhtikuuta – Maanjäristykset Bulgarian Chirpanissa ja Plovdivissa tuhosivat 21 000 rakennusta. Kuolonuhreja noin 130.
2. kesäkuuta – Suomessa alkoi 10 kuukautta kestänyt valtakunnallinen satamalakko Suomen Kuljetustyöläisten Liiton vaadittua työehtosopimusta satamiin. Lakko päättyi 16. huhtikuuta 1929 ammattiliiton tappioon. Työnantajat käyttivät lakon aikana Vientirauhan lakonmurtajia satamien lastaustöissä.
4. kesäkuuta – Japanilaiset upseerit salamurhasivat kiinalaisen sotaherra Zhang Zuolinin.
20. kesäkuuta – Punica Rasic ampui kolme opposition edustajaa ja haavoitti kolmea Jugoslavian parlamentissa.
22. kesäkuuta – Ruotsalainen autovalmistaja Volvo perusti Suomeen tytäryhtiön, Oy Volvo-Auto Ab:n. Suomesta tuli Volvon ensimmäinen vientimaa.
22. kesäkuuta – Neljä KTR 3:n tykkimiestä sai surmansa ja kolme sotilasta loukkaantui kun kaksi tykkiä räjähti Perkjärvellä harjoitusammunnassa.
24. kesäkuuta – Osa Umberto Nobilen pohjoisnaparetkikunnasta pelastettiin ruotsalaiseen lentokoneeseen. Retkikunnan loput jäsenet pelastettiin 12. heinäkuuta neuvostoliittolaisella Krasin-jäänmurtajalla.
24. kesäkuuta – Salama iski Parkanon kirkkoon konfirmaatiojumalanpalveluksen aikana, jolloin neljä ihmistä kuoli.
10. heinäkuuta – Aero OynJunkers F 13 K-SALB teki pakkolaskun mereen matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Koneen miehistö ja neljä matkustajaa pelasti ohikulkeva moottorialus. Lentokone poistettiin käytöstä[1].
16. heinäkuuta – Helsingissä paloi Sörnäs Ab:nVerkkosaaren saha rakennuksineen ja lautatarhoineen niin että saarelle jäi vain yksi varastorakennus pystyyn.
16. elokuuta – Neuvostoliitto julisti yleisen asevelvollisuuden.
22. elokuuta – Riihimäellä paloi Oy Tekan teknokemiallinen tehdas kokonaan ja lisäksi syttyi useita tehtaan naapurirakennuksia tuleen joista yksi asuinrakennus tuhoutui kokonaan ja Riihimäen yhteiskoulun rakennus paloi osittain.
22. elokuuta – Torniossa tuhoutui Kemi Oy:n Röytän saha, lautatarha ja kymmenkunta rakennusta. Puutavaraa paloi noin 4 000 standarttia ja palaneen omaisuuden arvo oli noin 15 miljoonaa markkaa.
1. syyskuuta − Karungin ja Kaulinrannan välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
1. syyskuuta − Ojajärven junaonnettomuus: Viipurista lähtenyt postijuna syöksyi järveen ratapenkereen petettyä.
2. syyskuuta − Viisi noin 20-vuotiasta nuorta hukkui purjeveneen kaaduttua myrskyssä Helsingin lähellä Lauttasaaren ja Pihlajasaaren välillä. Ruoholahden rannasta Lauttasaaren selälle lähteneessä purjeveneessä olleista kaksi onnistui pelastautumaan. [2]
6. syyskuuta − Neuvostoliitto liittyi Kellogg−Briand-sopimukseen.
22. lokakuuta – K. J. Gummerus OsakeyhtiönJyväskylässä rakenteilla olleen viisikerroksisen liike- ja asuintalon eteläpäässä tapahtui yhden huoneiston alalta sortuma ylintä kerrosta myöten. Onnettomuudessa loukkaantui neljä työläistä.[4]
12. joulukuuta – Eduskunta antoi Juho Sunilan hallitukselle epäluottamuslauseen äänin 85–84. Sosialidemokraatit olivat esittäneet epäluottamuslausetta ”eräiden suojeluskuntalaisten mielivaltaisuuksien” vuoksi.