1900 ei olekarkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.
24. tammikuuta – Hallitukset Lontoossa ja Pretoriassa aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
27. tammikuuta – Suomen suuriruhtinaskunnassa avattiin lakisääteiset valtiopäivät kireissä tunnelmissa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin.[3] Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.[4]
27. tammikuuta – Boksarikapina: ulkomaalaiset diplomaatit vaativat Pekingissä, että boksarikapinallisia rangaistaan.
5. helmikuuta – Kuutsalon radioasemalta lähetettiin maailman ensimmäinen hätäsanoma. Lavansaaren luona oli ajelehtivalle jäälautalle jäänyt 50 inkeriläistä kalastajaa. Suursaaren radioaseman vastaanottama sanoma välitettiin lähellä olleelle jäänmurtaja Jermakille, joka pelasti lautalla olleet.
13. helmikuuta – Saksan valtiopäivät hyväksyi vuoden 1899 Ison-Britannian ja Saksan sopimuksen, jossa Britannia luovutti Saksalle Upolun, Savaiin, Monolon ja Apolimaan sekä Yhdysvalloille Tutuilan ja muita saaria Polynesiassa. Saksa luopui Tongasaarista, eteläisistä Salomonsaarista ja Shortlandsaarista.
27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
27. helmikuuta – Lontoossa perustettiin Labour Presentation Commitee, työväenpuolueen edeltäjä. Ramsay MacDonald valittiin puolueen sihteeriksi.
31. toukokuuta – Buurisota: lordi Robertin johtamat Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Johannesburgin.
1. kesäkuuta – Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli ja piispanistuin siirrettiin keisari Nikolai II:n julistuksella Kuopiosta Ouluun. Hiippakunnan nimenä säilyi Kuopion hiippakunta 17. heinäkuuta 1923 asti, jolloin nimi muutettiin asetuksella Oulun hiippakunnaksi.
12. kesäkuuta – Saksan Reichstag hyväksyi laivaston laajentamisen mahdollistaneen toisen laivastolain.
15. kesäkuuta – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14. elokuuta ja kotimaanliikenteessä 14. tammikuuta1901.[6]
17. kesäkuuta − Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL) perustettiin Helsingissä Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlien ja Helsingin Ponnistuksen voimistelujuhlien yhteydessä.[7][8]
20. kesäkuuta – Boksarikapina: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään vapaaherra Klemens von Ketterin. Keisari Vilhelm II vaati suurvaltojen yhteisoperaatiota Kiinaa vastaan. Samana päivänä kiinalaiset joukot aloittivat 55 päivää kestäneen Pekingin länsimaisen lähetystökorttelin piirityksen.
27. heinäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ns. hunnipuhe herätti maailmanlaajuista huomiota. Keisari vertasi saksalaisia hunneihin, jotka kuningas Etzelin johdolla tuhosivat Kiinaa ja vakuutti että kiinalainen vielä tuhannen vuoden päästä muistaa saksalaisten nimen.[12]
14. elokuuta – Suomalaisten postimerkkien käypäisyys ulkomaille menevissä kirjeissä päättyi ja samalla otettiin protestina käyttöön niin sanottu Gallen-Kallelan surumerkki.
14. elokuuta – Boksarikapina: kansainvälinen joukko länsimaiden, Venäjän ja Japanin sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnan komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja päätti lähetystökorttelin piirityksen vapauttaen eurooppalaiset panttivangit. Leskikeisarinna Cixi pakeni seuraavana päivänä Pekingistä ja kansainvälisen retkikunnan joukot valtasivat Pekingin Kielletyn kaupungin 17. elokuuta.
14. joulukuuta – Fyysikko Max Planck piti Saksan fysikaalisen seuran tilaisuudessa luennon valon hiukkasluonteesta. Tästä sai alkunsa kvanttiteorian kehitys.
31. joulukuuta – Portugalin kuningasKaarle I armahti joukon vankeja vuosisadan vaihtumisen kunniaksi. Vapauteen pääsivät muun muassa sotilaallisesta niskoittelusta tuomitut ja poliittiset vangit.[18]
↑Nälänhätä Indiassa. Uusi Suometar, 09.01.1900, nro 6, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
↑Nimityksiä. Päivälehti, 14.01.1900, nro 11, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Keisarillisen Majesteetin Armollinen Puhe Suomen Suuriruhtinaanmaan Waltiosäädyille määräaikaisia waltiopäiwiä awattaessa Helsingissä 27.1.1900. Suomalainen Wirallinen Lehti, 27.01.1900, nro 22, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
↑Nykyinen hallinto ja säädyt (lakivaliokunnan mietintö no 17). Päivälehti, 02.06.1900, nro 127A, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
↑Kaivosonnettomuus Utahissa. 90 suomalaista saanut surmansa. Päivälehti, 20.05.1900, nro 117A, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Kulkulaitostoimikunnan kirje Postihallitukselle. Suomalainen Wirallinen Lehti, 28.06.1900, nro 148, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Voimistelujuhla. Päivälehti, 19.06.1900, nro 140A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Suomen voimistelu- ja urheiluliitto. Päivälehti, 19.06.1900, nro 140A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑K. M. A Julistuskirja wenäjänkielen käyttöönottamisesta asiain käsittelyssä..... Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.07.1900, nro 155, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Hänen Ylh. Kenraalikuvernöörin päätöksiä (Nya Pressen lakkautetaan). Suomalainen Wirallinen Lehti, 29.06.1900, nro 149, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
↑Ohjattava ilmalaiva keksitty?. Päivälehti, 07.07.1900, nro 156, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
↑Keisari Wilhelmin kostotuomio. Päivälehti, 03.08.1900, nro 179, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Umberton murha. Päivälehti, 03.08.1900, nro 179, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Olemme avanneet myymälämme. Finlayson ja kumpp. Työväen osuuskauppa (mainos). Tampereen Uutiset, 01.09.1900, nro 170, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Puuvillatehtaalaisten osuuskauppa. Kansan Lehti, 04.09.1900, nro 103, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Sähköraitiotiet. Päivälehti, 04.09.1900, nro 206, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.06.2014.
↑Awoin kirje ystäwilleni. Uusi Suometar, 11.12.1900, nro 307, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.