4. toukokuuta – Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena ja Wilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
19. toukokuuta – Hannoverin provinssissa Saksassa järjestettiin alustava kansanäänestys provinssin erottamisesta Preussin vapaavaltiosta. Ehdotus sai vain 25,5 prosentin kannatuksen, mikä jäi asian etenemiseen vaaditun kolmanneksen kannatuksen alapuolelle.[2][3]
26. toukokuuta – Yhdysvalloissa tuli voimaan uusi Immigration Act of 1924 -maahanmuuttolaki, joka rajoitti siirtolaisten vuotuisen määrän kahteen prosenttiin vuoden 1890 määrästä.
19. kesäkuuta – Paavo Nurmi juoksi Helsingissä Eläintarhan urheilukentällä tunnin kuluessa sekä 1500 metrin (3 min 52,6 s) että 5000 metrin (14 min 28,2 s) maailmanennätykset. Viimeksi mainitun juoksun aikana 3 mailin kohdalla hänen ajakseen merkitään 14 min 28,2 s, mikä on samalla tämän matkan maailmanennätys.[5]
2. lokakuuta – Kansainliitto hyväksyi kansainvälisten kiistojen rauhanomaista sovittelua koskeva pöytäkirjan, jossa suositeltiin maailmanlaajuisen konferenssin järjestämistä maailmanrauhan varjelemiseksi ja hyökkäyssodan tuomitsemiseksi. Iso-Britannia ei kuitenkaan allekirjoittanut pöytäkirjaa.[8]
29. lokakuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1924: pääministeri Ramsay MacDonaldin työväenpuolue kärsi tappion konservatiiveille, joiden johtajasta Stanley Baldwinista tuli pääministeri.
19. marraskuuta – Pääministeri Lauri Ingman esitti hallituksensa eronpyynnön. Maalaisliiton ministerit saivat pyytämänsä eron hallituksesta 22. marraskuuta.
1. joulukuuta – Viron kommunistit tekivät vallankaappausyrityksen, joka kukistettiin muutamassa tunnissa. Se kuitenkin vaati paljon kuolonuhreja ja muutti maan sisäpolitiikkaa. Esimerkiksi maahan julistettiin sotatila, joka oli voimassa monta vuotta.
5. joulukuuta – Suomessa annettiin laki tulo- ja omaisuusverosta.
7. joulukuuta – Saksassa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena ja Wilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Lentämällä Helsingistä Tallinnaan!”, Vuosisatamme kronikka, s. 319. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑Hanover Stays Prussian: Plebiscite Rejects Referendum on Question of Secession. The New York Times, 19.5.1924, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, kesäkuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 523. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Nurmi juoksee tunnin aikana kolme maailmanennätystä”, Vuosisatamme kronikka, s. 323. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑ ab”Maailmanhistoria”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 78. Otava, 1950.
↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, elokuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 527. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Kansainliitto hyväksyy rauhanaloitteen”, Vuosisatamme kronikka, s. 329. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑”Suomen historia”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 148. Otava, 1950.
↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Zeppeliinillä Atlantin yli”, Vuosisatamme kronikka, s. 328. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X.
↑Aleksandr Sergeevich Sharov; IGor Dmitrievich Novikov: Edwin Hubble, the discoverer of the Big Bang universe, s. 34. Cambridge University Press, 1993. ISBN 978-0-521-41617-7. Teoksen verkkoversio.
↑”Maavero”, Iso tietosanakirja, 8. osa (Lokka–Mustola), s. 451. Otava, 1932.
↑”Henkivero”, Iso tietosanakirja, 4. osa (Gottlund–Ihmels), s. 705. Otava, 1935.