17. tammikuuta – Iran iski ohjuksin kohteisiin Irakissa ja Syyriassa ja teki ilmaiskun Pakistaniin. Kyse oli mahdollisesti kostosta yli sata surmanneista pommi-iskuistaKermanissa, jotka tehtiin kenraali Qassem Suleimanin muistotilaisuuteen. Kohteina olivat mahdollisesti ISIS Syyriassa, Jaish al-Adl Pakistanissa ja Irakissa autonomisen kurdialueen pääkaupunki Erbil, jossa väitettiin tuhotun Mossadin vakoilukeskus.[11]
27. tammikuuta – Useat maat ilmoittivat keskeyttävänsä avun YK:n palestiinalaisia pakolaisia avustavalle UNRWA:lle, koska Israel syyttää joidenkin sen työntekijöiden osallistuneen Hamasin iskuun lokakuun 7. päivänä. Varat jäädyttivät ainakin Yhdysvallat, Britannia, Australia, Saksa, Italia ja Suomi.[15]
10. helmikuuta – Unkarin presidentti Katalin Novák kertoi eroavansa tehtävästään. Syynä oli kohu hänen armahdettuaan entisen lastenkodin johtajan, joka oli tuomittu hyväksikäyttötapausten peittelystä.[18]
10. maaliskuuta – Portugalissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, joissa keskustaoikeistolainen ryhmittymä sai hieman suuremman kannatuksen kuin vasemmistolainen blokki. Se ei kuitenkaan riitä enemmistöön, sillä blokkien ulkopuolinen, äärioikeistolainen Chega nelinkertaisti paikkamääränsä.[22]
29. toukokuuta – Eteläkorealaisen teknologiajätti Samsungin työntekijöitä edustava ammattiliitto ilmoitti yhtiön historian ensimmäisestä lakosta, joka kestää yhden vuorokauden 7. kesäkuuta. Lakkoon osallistuu noin 28 000 ihmistä eli viidesosa yhtiön henkilökunnasta.[36]